Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Tuossa hyvä video kitarapiuhan pituudesta. Bufferista juttua toisella videolla.
https://youtu.be/u2sjeVQpS94
https://www.youtube.com/watch?v=9LfrFncSCQU

Asiallinen tuo johdonpituusvertailu. Eri mittaisten piuhojen sointierot saadaan hyvin kuuluviin. Jäpikkä ei vaahtoa, että lyhyt johto on aina paras, vaan selittää homman eri näkökulmat vallan järkiperäisesti. Ja muistaa, että vahvarin säätimiäkin kannattaa käyttää.
 
Varmaan bufferiesityskin on hyvä, ja sanoiko se että on tulossa juttua eri merkkisistä johdoista? Onhan niiden soinnissa eroa. Itse en moiseen kiinnitä huomiota niin kauan kun kuitenkin saa ruuvata vahvarista treblet melko pienelle, oli johto millainen tahansa.

Eikö tämä ole käyty läpi aika moneen kertaan? Käydään sitten vielä uudestaan.
 
Kitaran mikrofoni, kitaran volume, kitaran tone potikka sekä tone konkka ja kitarakaapelin kapasitanssi muodostavat RLC resonanssipiirin. Alla olevassa kuvassa on esitetty suurin piirtein tyypilliset induktanssi, resistanssi ja kapasitanssi arvot yksikelaiselle mikille.
 
https://muusikoiden.net/dyn/users/156496.jpg
 
Kitarakaapeleissa on kapasitanssia 50pF-200pF/metri. Kaapelin kapasitanssilla on suuri vaikutus missä resonanssitaajuus on. Alla olevassa kuvassa on simuloitu kaapelin kapasitanssin vaikutusta tuossa minun tyypillisessä kitaramikissä ja telecasterin potikka ja tone arvoilla.
 
https://muusikoiden.net/dyn/users/156494.jpg
 
Jos kitarakaapelin kapasitanssi on 200p, niin 4 kHz paikkeilla on +3dB piikki ja korkeat taajuudet ovat vaimentuneet noin 12dB 10kHz tienoilla.
 
500p kapasitanssilla saadaan noin +4dB piikki 3 kHz tienoilla ja korkeat taajuudet ovat vaimentuneet noin 12dB 8kHz paikkeilla.
 
1000p kapasitanssilla saadaan noin +5dB piikki 2.5 kHz tienoilla ja korkeat taajuudet ovat vaimentuneet noin 12dB 6kHz paikkeilla.
 
Nämä siis olettaen, että tone ja volume potikat on täysillä.

Nimimerkki "Heikki" on kirjoittanut ja piirtänyt plussan (tai kahdenkin) arvoiset kuvat ja malttanut selittää asian.
 
Minusta olisi myös pohdittava mikrofonin (ei pietso) vastetta. Yhdestä bassosta mittasin aikoinaan kelat ja päädyin siihen, ettei niitten läpi tule oikeastaan mitään viiden, kuuden kilohertsin jälkeen. Ja toisaalta käyttämäni johdot ovat pääsääntöisesti alle nelimetrisiä. Näin ollen mikään komponentti ei rajoita vastetta niin paljon, kuin äänensävysäätimet tai soittotekniikka.

Anssi Kippo testailee:
https://www.youtube.com/watch?v=sCIBMs90nzs

ituvirtanen: Nimimerkki "Heikki" on kirjoittanut ja piirtänyt plussan (tai kahdenkin) arvoiset kuvat ja malttanut selittää asian.
 
Kyllä, Heikille aplodit!
 
Minusta olisi myös pohdittava mikrofonin (ei pietso) vastetta. Yhdestä bassosta mittasin aikoinaan kelat ja päädyin siihen, ettei niitten läpi tule oikeastaan mitään viiden, kuuden kilohertsin jälkeen.
 
Hyvä niin, kysehän oli bassosta.

varakeef: Hyvä niin, kysehän oli bassosta.
 
Kitaramikkien keskinäiset erot lienevät suurempia tuon taajuusvasteen suhteen kuin ero basson mikkeihin... siis että tummasointisimmat kitaran mikit varmaan ovat taajuuskaistaltaan rajoittuneempia kuin kirkkaimmat basson mikrofonit.
 
Vanhoista goldfoil-mikeistä varmaan intoillaan osittain siksi, että langan määrässä on säästetty ja sointi näin ollen kirkkaampi kuin professionaalisempiin soittimiin käytetyissä mikeissä.

Oiskost tämmöttest mittä hyätty kenellekkä?
http://zerocapcable.com/?page_id=400

73nd3r: Oiskost tämmöttest mittä hyätty kenellekkä?
http://zerocapcable.com/?page_id=400
 
Onpas kiintoisa systeemi. Hetken ällisteltyäni älysin skrollata sivua ja löysin ohjeet. Äkkivilkaisulla vallan fiksusti toteutettu homma. Plussan laitoin.

Kefiiri: Kitaramikkien keskinäiset erot lienevät suurempia tuon taajuusvasteen suhteen kuin ero basson mikkeihin... siis että tummasointisimmat kitaran mikit varmaan ovat taajuuskaistaltaan rajoittuneempia kuin kirkkaimmat basson mikrofonit.
 
Toi "kirkkaus" tai "tummuus" on vähän kaksipiippuinen juttu kun kyseessä on kuitenkin resonanssipiiri:
Esim. Kumpi näistä oikeastaan soundaa "kirkkaammalta"...
 
1. Taajuusvaste alkaa tippumaan matalammalla taajuudella mutta resonanssipiikki ennen vasteen putoamista on "korkea".
2. Taajuusvaste putoaa korkeammalla taajuudella mutta resonanssipiikki (ennen taajuusvasteen putoamista) on amplitudiltaan matalampi.
 
Eli vastakkan vaakakupissa on matalampi ylärajataajuus mutta korostettu diskantti vs. korkeampi ylärajataajuus mutta ei merkittävää diskantin korostumista.

On perussoittajankin hyvä ymmärtää, että johdon kapasistanssi on useimmiten suurin ko.piirin kapasistansseista
 
Öööö... itse asiassa sen piuhan (kuin myös mikin) kapasitanssit ovat häviävän pieniä verrattuna esimerkiksi siihen "tone" -piirin kapasitanssiin. Joitain kymmeniä pikofaradeja (piuha & mikki) versus useita nanofaradeja ("tone konkka").
 
Eli jos tone potikan aiheuttama sarjavastus on pieni niin kapasitanssia dominoi ihan täysin se "tone" konkka. Ei mitään jakoa piirin muilla kapasitansseilla. Jos potikan sarjavastus taas on suuri (tone väännetty kybälle) niin mikin omalla kapasitanssilla onkin sitten enemmän merkitystä. Koska piuhan kapasitanssi on taas samaa luokkaa (eli hyvin pieni) kuin mikin kelankin, niin interaktio on huomattavan suuri.

teemu-t-k: Öööö... itse asiassa sen piuhan (kuin myös mikin) kapasitanssit ovat häviävän pieniä verrattuna esimerkiksi siihen "tone" -piirin kapasitanssiin. Joitain kymmeniä pikofaradeja (piuha & mikki) versus useita nanofaradeja ("tone konkka").
 
Eli jos tone potikan aiheuttama sarjavastus on pieni niin kapasitanssia dominoi ihan täysin se "tone" konkka. Ei mitään jakoa piirin muilla kapasitansseilla. Jos potikan sarjavastus taas on suuri (tone väännetty kybälle) niin mikin omalla kapasitanssilla onkin sitten enemmän merkitystä. Koska piuhan kapasitanssi on taas samaa luokkaa (eli hyvin pieni) kuin mikin kelankin, niin interaktio on huomattavan suuri.
 
Mittasin uteliaisuuttani 5m piuhan kapasitanssin ja se oli n. 800pF. Eli ei nyt ihan kymmenistä ole
kysymys.

teemu-t-k: Toi "kirkkaus" tai "tummuus" on vähän kaksipiippuinen juttu kun kyseessä on kuitenkin resonanssipiiri....
 
Hyvä pointti ja asiallisesti selitetty niin että amatöörikin tajuaa.

teemu-t-k: Koska piuhan kapasitanssi on taas samaa luokkaa (eli hyvin pieni) kuin mikin kelankin,
 
No ei ihan. Johto voi helposti olla 1 nF (1000 pF), kun mikin kelan kapasitanssi on luokkaa 100-200 pF.
Eli tuollainen 1 nF piuha laskee resonanssitaajuutta kilohertsi-luokkaa.
 
Esim. tuolla laskurilla laskeskeltuna.
http://www.calctool.org/CALC/eng/electronics/RLC_circuit
 
Mikki jossa arvot ovat 6 kohm, 3 H ja 100 pF , resonanssitaajuus on 9188 Hz.
Kun 1 nF johto kytketään tuohon, niin resonanssitaajuus on 2770 Hz
 
Ps. Mä en muuten ihan ymmärrä,miksi viitsitään heittää tuollaista lainauksen kaltaista mutua, koska asia on helposti tarkastettavissa netistä, jos ei sitä satu tietämään tai muistamaan. Tai mittaamalla, esim. Sax-pappa tai kuten itsekin olen tehnyt.
 
Ps. 2 Lisäksi teemu k puhuu aivan eri asiasta kun puhuu tonesta: se on tarkoituksella lisätty säätö, jota voi käyttää tai olla käyttämättä. Mutta mikin käämin ja vahvistimen sisäänmenon kapasitanssille ei oikein voi mitään. Johdolla ja/tai bufferilla taas voi huomattavasti vaikuttaa resonanssitaajuuteen eli soundin tummuuteen tai kirkkauteen, kuten valistuneimmat palstalaiset ovat ymmärtäneetkin. ;)