| Aihe: akustista | 1 |
|---|
 terok.o
22.02.2018 07:32:51 (muokattu 22.02.2018 07:35:25) | |
|
Osaako joku suositella jotakin mallia. Teräskielinen. Ohuehko kaula ,eli joku 42.9mm. 0M- koko, kansi kuusta, runko ruusupuuta. Dreagnought mielellään jos noita tuossa koossa on. Ja hyvä saisi olla, mutta ei mitään monen tonnin kitaraa kuitenkaan. Tonni, Maks kaksi. Ja jos olisi vielä jotenkin autossa roudauksen kestävä talvellakin.
Kaikenlaiseen rämpyttelyyn vähän parempi kuin nykyinen sigma dcm ste.
Onko tuon kaulan perusteella merkkejä mitä ei kannata edes katsella? |  hallu
22.02.2018 09:09:42 (muokattu 22.02.2018 09:14:39) | |
|
Kokeileppa tuolta
https://muusikoiden.net/keskustelu/51
E: Sen verran voin tietenkinpuhua omasta kokemuksestani, että itselleni Blueridge br160 on ollut ihan parhautta jo yli viisi vuotta juurikin etsimässäsi hintaluokassa. Jopa kaula olisi siinä mieleisesi. En tiedä niiden tämän hetken saatavuudesta kun ei ole musafasulla näkynyt. Itseäni pidän onnekkaana, että omani älysin ostaa juuri silloin kun niitä olit enemmän tuolla kaupan hyllyllä.
Tähän tulee kohta joku sanomaan,että Blueridge on ihan paska, mutta itselleni se on ollut parhautta ja on kokopuisuudestaan huolimatta kestänyt täkäläisiä sääoloja hyvin. Alkuun säilytin sitä palkästän laukussa ja olin oikea kosteutinneurootikka, mutta nyt se on ollut pari vuotta ihan tuossa työhuoneessa kitaraständissä eikä ole mennyt miksikään.
Elämä on reiässä rattoisaa...... | terok.o
22.02.2018 09:23:22 (muokattu 22.02.2018 09:23:46) | |
|
Koitin jo, mutta nuo tuolla akustisen puolella ei taida olla näin kovia kamarunkkareita.
Blueridgeä en löydä keltään. Martinit maksaa ehkä liikaa, samoin Taylorit kokopuisena ja ruusupuuta . Ainakin uudet ja käytetyjä en ole löytänyt noilla ehdoilla. Furchit näyttää Suomessa olevan aina tuo paksumpi kaula ja en viitsi kokeilematta tilata ulkomailta. | |
terok.o: Koitin jo, mutta nuo tuolla akustisen puolella ei taida olla näin kovia kamarunkkareita.
Blueridgeä en löydä keltään. Martinit maksaa ehkä liikaa, samoin Taylorit kokopuisena ja ruusupuuta . Ainakin uudet ja käytetyjä en ole löytänyt noilla ehdoilla. Furchit näyttää Suomessa olevan aina tuo paksumpi kaula ja en viitsi kokeilematta tilata ulkomailta.
Joo, siellä taitaa olla sitä porukkaa kun keskittyvät soittamaan niillä kitaroillaan :-D . Akustisissa kitaroissa ei tietenkään tapahdu samalla tavalla vuosittaisia innovaatioita eikä muodit vaihtele, kun se on se soitin joka soi tai sitten ei soi. Kun se kitara on putkahtanut vuosisataisten perinteiden päästä ulos, niin ei sitä noin vain voi parannella ja vaikka jossakin rakennetaan aina vaan parempia akkareita, niin parhaat akustiset ovat aina ja poikkeuksetta käsityötä eikä siinä voi fuskata eikä niitä voi koskaan saada halvalla.
Nämä halvat akkarit ovat aina jonkinnäköisiä kompromisseja ja jokainen soittaja joutuu tykönään miettimään mistä seikoista on valmis tinkimään saadakseen kitaran vähän huokeammalla. Yleensä sen halvan hinnan mukana tulee joitakin lieve-ilmiöitä joiden kanssa joudumme elämään ja siksi edullisen akkarin ostaminen on vähän enemmän arpapeliä kun edullisen sähkökitaran.
Omasta mielestäni adullisen akkarin (lue 1000 euroa tai alle) ostajana se suurin kompromissi ja valinta tulee materiaalissa ja materiaalin mukana herkkyydessä. Eli valitseeko laminaattikitaran (puu kansi on tietenkin vähimmäisvaatimus), joka on vakaampi ja käytössä turvallisempi valinta, mutta ei yllä välttämättä ihan samaan herkkyyteen ja ilmaisuvoimaan kuin kokopuinen. Vai ottaako riskin ja ostaa edullisen kokopuisen (niissä on eroja kuten viineissä ja kitaraa on ehdottomasti testattava, että tietää lunastaako soitin lupauksen herkkyydestä), joka voi olla vakauden ja kestävyyden suhteen pahimmoillaan aikamoinen miina.
Itse aikoinaan kun akustista olin ostamassa, niin olin aikonut ostaa juurikin "turvallisemman" laminaattikitaran joita valkkailin hartaudella löytääkseni niistä sen kaikkein herkimmän ja ilmaisuvoimaisimman yksilön. Mulla oli vahvimpana ehdokkaana jo eräs espoosta löytämäni Yamaha LL6 joka oli todella hyvä ja se ei edes tuntunut laminaattikitaralta, niin hyvin se soi. Kävi vaan niin, että myyjä lykkäsi syliini tän Blueridgen, että "kokeiles totakin" ja mä vaan rakastuin niin silmittömästi tähän, että ei tää enää irronnut mun käsistä (tiedät varmaan sen tunteen kun järki sumenee, ja sydän ottaa kuskin paikan ja tiedät että tältä tieltä ei ole enää paluuta, vaikka jossain järjen syvimmissä sopukoissa ymmärrät, että tien päässä voi vaania paha pettymys). Ja niin minä sitten ostin sen, vaikka se oli koko puuta.
Myöhemmin kyllä moneen kertaan mietin ottamaani riskiä ja se varmaan teki musta vähän kosteutusneurootikon kun pelkäsin ihan hullunlailla ensimmäistä talvea ja mietin minkälaiseen solmuun kitara vääntyy ja löydänkö joku kerta laukustani vain kasan säleitä ja kostuttimen niiden keskeltä :-D . Mitään pahaa ei kuitenkaan tapahtunut ei edes kansi haljennut (mikä kertoo siitä, että kitara soi jo alkujaan todella nätisti eli kannessa ei ollut piileviä jännitteitä jotka sitten kuvuessa pamahtaisivat auki). Kitara on myös säilyttänyt muotonsa kaikki nämä vuodet eikä edes kaularassia ole tarvinnut säätää kuin ehkä kerran kun siirryin ohuempiin kieliin (tämä on nimittäin niin herkkä kitara että lähtee soimaan jo ohkasemmilla kielillä ja vähän paksummilla kielillä alkaa menemään tukkoon).
Olen lukenut kaikenlaisia ajatuksia näistä ja tiedän, että jotkut ovat joutuneet pettymään näihin kitaroihin ja pidän itseäni onnekkaana, että omani löysin ja se sattui olemaan ns. "hyvä yksilö". Tässä on linkki jossa joku osoitaa etten kuitenkaan ole ihan yksin ajatuksineni.
http://www.strumviews.com/Blueridge … tar-best-acoustic-guitar-under-1000
Katsoin myös tämän kitaran saatavuutta ja se on todella kehno tällä hetkellä (onkohan valmistus lopetettu? ) maailman toreilla näkyy olevat ja hinnat sen mukaisia että on harvinainen. Täällä omalla torillamme olen nähnyt käytettynä pari kertaa olevan myynnissä ja hintapyynnit on olleet suunnilleen 500-600 mielestäni ihan kohtuullinen, mutta tää skitta kyllä kannattaa tsekata ennen ostopäätöstä joten en uskalla suositella sokkona tilaamista maailmalta. Jos satut jossakin torilla tms. näkemään, niin kannattaa käydä katsomassa olisiko tämä juuri se mitä olet hakemassa. Tämä kitara on joka tapauksessa vahva todiste, että kiinasta ei tule pelkkää paskaa.
Elämä on reiässä rattoisaa...... | |
En tiedä myydäänkö Suomessa tällä hetkellä Alvarez-kitaroita, mutta jos löytyy niin kannattaa testata. Kitaralehdissä halvatkin mallit ovat saaneet järjestään kehuja. Mulla on vuosituhannen vaihteessa uutena ostettu vähän kalliimpi mutta silti kohtuuhintainen malli, jossa on kansi ja pohja kokopuuta ja kyljet laminoitu. Hyväsoundinen, helpposoittoinen ja erittäin vakaa kitara. On selvinnyt kaikki talvet ilman kostuttimia ja harmeja.
In Finland we have this thing called "diu diu". | |
Rämppy: En tiedä myydäänkö Suomessa tällä hetkellä Alvarez-kitaroita, mutta jos löytyy niin kannattaa testata. Kitaralehdissä halvatkin mallit ovat saaneet järjestään kehuja.
Samoin. Jo toistakymmentä vuotta ollut halpa Alvarez, eikä vääntymiä tai muutakaan häikkää. En osaa sanoa herkkyydestä tai muista hienouksista, mutta näin pianistille oikein hyvä kakkossoitin.
Täältä ainakin lähtee https://www.gear4music.fi/fi/Akustiset-kitarat/Alvarez-akustiikka | |
Kävin muutamassa Helsingin liikkeessä testailemassa. Tayloriin pitäisi laittaa pari tonnia, mielellään liki kolme niin saisi 700- sarjalaisen, mikä soi kyllä hienosti. 400- sarjalainen jätti vähän kylmäksi.
Tanglewoodit soi yllättävän hyvin, oli vaan mielestäni rumia. Ei pysty.
Martineista D-16GT tuntui kivoimmalle alle kahden tonnin vehkeistä. D28 oli kanssa kiva, harmi kun ei taida pystyä siihen. Ehkä. Viisainta taitaisi olla kuitenkin ostaa se heti eikä myöhemmin. Tulisi halvemmaksikin . D18 oli kanssa mainio ja d15 special kuusikannella ihan jees
Koitin huvikseni muutamaa kallistakin kitaraa ja täytyy sanoa että aloittelijanakin huomasi miksi 5000€ Santa Cruz maksaa sen verran. Kerrassaan hieno soitin. | |
terok.o: ........
Koitin huvikseni muutamaa kallistakin kitaraa ja täytyy sanoa että aloittelijanakin huomasi miksi 5000€ Santa Cruz maksaa sen verran. Kerrassaan hieno soitin.
Joo akustisissa sen eron huomaa :-D niillä puilla niinkö oikeesti on väliä :-D
Elämä on reiässä rattoisaa...... | |
Yamahan ac3r löytyy itseltä ja Taylor 314ce es1.3 mikitykselä. Yaahassa kansi on sitkakuusta ja sivut ja pohja palisanteria. Satula 43mm.
Akustisesti Taylori linkoaa Yamahan, mutta piuhan päässä Yamahan Srt-system on loistava soundinen. Yamaha on myös näin Fenderin soitosta akustiseen siirtyneelle aivan loistava ainakin omaan käteen ja on erittäin helppo soittoinen.
hintaerokin on tietenkin melkein 3x näiden välillä. Mutta jos meinaa enempi vahvarin/pa:n kautta soittaa niin suosittelen Yamahaa testaamaa. Ilman soololovea ei kyllä löydy kyseistä mallia.
Akustiseen rämpytykseen sitten oman maun mukaan tummempaa martinia tai kirkkaampaa Tayloria. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
