Kitarat: kitarakamat ›

varakeef: Mihin työnnämme resonaattorikitarat, akustisten kitaroiden alaryhmäksi vai kokonaan omaksi ryhmäkseen?
 
Jos toi pitkä listaus ois niinku sitä "tiedeluokitusta", niin jotain siihen perustuvaa tuon tiivistelmänkaltaista ehkä vois käyttää ihan arjessakin?
 
Kenties tuossa tiivistelmässä resonaattorikitara kannattaisi laittaa kohtaan
121 "orkesterikitara", resonaattorikitara
 
tai tehdä oma luokka
122 resonaattorikitara

Ihan mielenkiinnosta kysyn: sitten kun luokittelu on valmis, niin mitä sillä luokituksella aiotte tehdä?

o0o: Ihan mielenkiinnosta kysyn: sitten kun luokittelu on valmis, niin mitä sillä luokituksella aiotte tehdä?
 
Luokitus tuskin tulee koskaan valmiiksi, koska kitaroiden voi myös ajatella olevan osa jatkuvasti muuntuvaa elämänilmöiden virtaa, jota ihmisen rakentamat tulkinta- ja luokitusjärjestelmät yrittävät jäykästi kuvata: maasto (kitarat) on eri asia kuin kartta (luokitusjärjestelmät).
 
Kitaroita luokitellaan monin eri tavoin, kuten tässäkin ketjussa on käynyt ilmi. Näitä meidän luokituksia tuntuvat monesti ohjaavan
-teollisuus (kitaravalmistajat)
-markkinat (kitarakauppiaat)
-media (kitaralehdet, kitarakirjailijat).
 
Itse ajattelen, että luokittelut ovat toisiaan täydentäviä: ne eivät ole toisiaan poissulkevia.
Luokitteluilla on erilaisia
-perusteita (esim. kielin määrä, sähköisyys vai akustisuus, kopan rakenne, valmistusvuosi, jne. jne.)
-käyttötarkoituksia (mm. kaupankäynti, soittaminen, museoihin esillepano, luettelointi, tutkimus)
 
Silti tällaisenkin H-S:n ja CIMCIM:n soitinluokituksen miettiminen on mun mielestä mielenkiintoista, koska
a) näyttää ettei syystä tai toisesta kitaraa ole yritetty luokitella tarkemmin Hornbostel-Sachs -luokituksen ja vaikkapa CIMCIM:n jatkokehittelyjen mukaisesti
b) luokitus asettaa kitaran osaksi ihmiskunnan soittimien kokonaisuutta yhdenmukaiseen kuvaus- ja luokittelujärjestelmään
 
Tämänkaltaisen soitinluokituksen käytännönarvo ei ole ehkä niinkään arjen musisoinnissa vaan just jossain museoyhteyksissä, soitinopissa, soittimien historiantutkimuksessa, soitinrakennuksessa ja sen historiassa sekä ylipäätään tutkimuksessa.

o0o: ...mitä virkaa on nykyistä monimuotoisimmilla "luokituksilla" kitarakamoissa.
 
Hyvä ja tärkeä kysymys.
 
Ensin kysymys: Mikä/millainen on nykyinen kitaraluokitus? Onko se esitetty jossain yksiselitteisesti? Esimerkiksi tässä ketjussa on esitetty jo monia erilaisia ja erilaisiin perusteisiin pohjautuvia luokituksia.
 
Kirjoitin jo jossain kohtaa tässä ketjussa, että itse ajattelen erilaisten luokitusten täydentävän toisiaan ja niiden olevan käyttökelpoisia erilaisissa yhteyksissä.
 
Esim. Thomannin käyttämä luokitus on kätevä heidän kaupatekoyhteyksissään, ja varmaankin jotenkin sen suuntaisella jaottelulla pärjätään nykypäivän kitaristin arjessa erittäin hyvin.
 
Joissain toisissa yhteyksissä saatetaan kuitenkin tarvita toisenlaista ja toisenlaisiin perusteisiin pohjautuvaa ryhmittelyä; vaikkapa musiikkimuseossa, soitintutkimuksessa tai soitinrakennuksessa.

WanhaWetäjä: Nyt varmasti kerrot kuka tätä luokitusta tarvii ja missä, perustelut olisivat myös ihan kivat, kuten miksi tarjoat tätä aihetta aivan väärässä paikassa.
 
Tämä on asiallinen ja asiaanliittyvä kysymyssarja. Kiitos siitä.
 
Tällaisen luokituksen tarpeellisuudesta on ollut kirjoitusta jo tuolla aiemmin. Voit katsoa sieltä.
 
Tällä hetkellä tällaista Hornbostel-Sachsin -systeemiin perustuvaa soitinluokitusta käsittääkseni käytetään ainakin museoissa ja soitintutkimuksessa. Kitaraa ei ole tarkemmin luokiteltu tuossa luokittelujärjestelmässä, ja aihe on minusta mielenkiintoinen.
 
Keskustelualue "Kitarat: kitarakamat" vaikutti kaikkein sopivimmalta aloittaessani tätä ketjua. Ylläpito siirtänee toiseen paikkaan, ellei tämä tänne sovellu.
 
... ovatko balalaikka, luuttu yms akustiset kielisoittimet kitarakamaa sinun mielestäsi?
 
Kun kitaran luokitusta aletaan pohtia, on hyvä ensin selvittää, mikä on kitara, miten sitä on määritelty. Esimerkkiotokset Hornbostel-Sachsin (H-S) -luokittelujärjestelämästä numerointisysteemineen antaa kuvaa siitä, millaisessa ympäristössä kitara siellä näyttäytyy. Esim. H-S -luokitusjärjestelmässä balalaikka ja kitara kuuluvat luuttuihin, ollen sen alakategorioissa.
 
... kitarakamaa ovat vahvistimet, erurauhaset, multipaavot, sähkökitarat, kielet, mikrofonit etc kitaran osat ja tarvikkeet eikä akustiset soittimet, niille on olemassa ihan oma osionsa.
 
Ilmoittamiensa toimintaohjeiden mukaan ylläpito siirtänee tämän keskustelun sopivampaan paikkaan, jota minä en nähtävästi aluksi sitten löytänyt.
 
=Keskusteluketjun asia-aiheen vierestä henkilöihin liittyvää keskustelua=
 
...täällä ei ole tapana pitää "luentoja" asioista jotka kiinnostavat vain murto-osaa palstalaisista.
 
Tärkeä huomautus. Harva tosiaan jaksaa kuunnella "besserwissereiden" tarinointia kovin pitkään.
 
Monesti vastustamisessa on kyse myös "henkilökemiallisesta" vastarinnasta. Sen välttämiseksi asiallisen keskustelun yksi keskeinen perusperiaate on kuunnella asiasisältöä, eikä kohdistaa huomiota asian esittäjään henkilönä tai jonkin henkilöryhmän edustajana.
 
Edustatko sinä muuten jotakin muusikoiden.net:n keskustelualueiden sisällöllisestä tyylistä vastaavaa tahoa?
 
Miten voi tietää, mitkä asiat kiinnostavat palstalaisia, jos on esimerkiksi kirjoittamassa jostain aiheesta, josta ei aiemmin ole paljon keskusteltu?
 
Mitä tulee huonoihin kokemuksiin niin opettajista niitä löytyy juurikin siitä syystä että heistä osa ei osaa erottaa siviiliminää työminästä...
 
Myönnän, että arjessa tulee helposti "opetettua" toisia. Se ei välttämättä ole kiva piirre, ja siitä ois hyvä oppia pois. Kiitos huomautuksesta.
 
Toisaalta pitäiskö sitten samalla logiikalla ammattimuusikon siviilissä ollessaan olla hissuksiin, kun muut, ei-muusikot, keskustelevat arjen musiikillisesta sisällöstä; vaikkapa TV:n musiikkiohjelmien esiintyjistä, festaribändien soitosta tms.?
 
Tosikot ovat kiva(?) lisä palstalle, relaa vähän ja mieti missä ympäristössä sinä olet. Täällä tärkeitä asioita ovat (jos vähän karrikoidaan) mikä kitara sopii hevin soittoon, ei se mihin kategoriaan joku vanha luuttu tai balalaikka luokitellaan, ja miksi ;-)
 
Olet varmaankin oikeassa. Tämä ei taida olla oikea ympäristö esittämälleni asialle, ainakaan sillä tavoin, kuin olen sen tuonut esiin.
 
Se on kuitenkin huomioitava, että tässä keskustelussa on alunperin ollut kyse kitaran luokittelusta.
 
Kenties meidän elämätapamme ja se missä piireissä olemme aikaamme viettäneet eroavat niin totaalisesti että se näkyy myös kirjallisessa kanssakäymisessämme.
 
Kirjalliset vuorovaikutustyylit taitavat olla oma maailmansa. Ne voivat olla hyvinkin erilaisia kuin kasvokkaiset vuorovaikutustyylit. Esim. kun oon liikkeellä "asia edellä", on mun kirjoitus asiaviestinnällisyyteen pyrkivää.
 
Itse olen pieneltä tehdaspaikkakunnalta alemman keskiluokan perheestä. Lähisukulaiset olivat töissä pääasiassa tehtailla tai maataloudessa. Kävin ammattikoulun teknisellä alalla. Vasta aikuisiällä keksin, että tykkään opiskelusta. Metalli- ja punk-harrastebändeissä soittamisen ja baareissa "itsensäkadottamisen vuosien" jälkeen lähdin opiskelemaan.
 
Mun kasvuympäristö oli suomalaisen henkisen ja aineellisen "äijäkulttuurin" kyllästämää, ja olen ollut siihen vähän kyllästynyt jo pitkään.
 
Ehkä ensimmäistä kommenttikokonaisuuttasi lukiessa heräs into vastustaa tällaista sun kirjoituksessasi tulkitsemaani "äijäilyä"? Kieltämättä reaktioni oli ehkä turhan raju.
 
Olisi kiva keskustella joistain asioista rauhallisesti niin, ettei koko ajan tarvi vitsailla ja naljailla - eikä suotta varoa sanojaan, ettei kukaan nyt vaan loukkaannu, kun puhutaan asiallisesti asia-asioista. Myös se, että eri aiheista keskusteltaessa joillain eri tyypeillä on syvempää ymmärrystä eri asioista ei ole uhka kenellekään. Ymmärrän kuitenkin, että tällainen voi joistain tuntua uhkaavalta "tosikkomaisuudelta".
 
"Tässä on sinulle tilaisuus säilyttää kasvosi arvokkaasti myöntämällä, että henkilööni kohdistuva arvostelu ei ollut asiallista."
>Mitä tähän voi enää sanoa, olet muusikoiden netissa ja et alat itkeä moisesta???
 
Juuri tällainen on "äijäilyä": ei myönnetä, että on toimittu asiattomasti vaan
-syyllistetään toisia omasta huonosta käytöksestä (henkilöä tai henkilöryhmää väheksyvästä puheesta, joka ei liity esitettyyn asiasisältöön)
-ollaan vihaisia, kun muut ei käyttäydy tai viesti siten, niinkuin itse haluaisi heidän käyttäyvän ja viestivän
 
Pata tässä muuten kattilaa soimaa: tuota samaa "äijäilyä" teen tässä juuri itsekin puhumalla "äijistä". ;-)

toni.honkala: Hmm...
ai mutta eipä resonaattorikitara taida olla tasakantinen?
 
Tasakantisia ne kyllä ovat, teräskielisiä ja akustisiakin, mutta niiden äänentuottotapa on kovin erilainen verrattuna tavallisiin akustisiin kitaroihin.

https://www.youtube.com/watch?v=tbM5kF3Om6Y Lienee aiheeseen sopiva video joten siitä sitten luokitusta tekemään, rakenne on ainakin melko persoonallinen.
 
https://www.youtube.com/watch?v=hFyQXy74xz4 ...kuin myös.
 
Tästähän päästäisiin taas siihen mahtavan hienoon aiheeseen eli puiden vaikutus kitaran soundiin....mutta jos ei mennä siihen sillä sormistahan se soundi lähtee.

https://www.youtube.com/watch?v=tbM5kF3Om6Y Lienee aiheeseen sopiva video joten siitä sitten luokitusta tekemään, rakenne on ainakin melko persoonallinen.
 
Hieno ja kekseliäs soitin!:-)
 
Ajattelisin, että tämä "lapiokitara" olisi
1) kitara: siellä on laatikkokaulaluutulle ominaiset piirteet. Erityisesti:
-laatikkomainen kaikukoppa (ei maljamainen)
-kansi
-kaula on elimellinen osa soitinta,ja ilman kaulaa soitin ei toimisi
-kielet on pingotettu kaulan päälle sen suuntaisesti
 
2) Soitin vaikuttaa olevan pääasiassa sähkösoitin, siis se on sähkökitara.
 
3) Soitin on (tavallaan) onttokoppainen, kuten käy ilmi videosta: takapuolelle on asennettu lauta (mies videolla taisi sanoa "wooden box"?).
 
Aiemmin esitetyssä luokituksen tiivistelmässä soittimen voisi sijoittaa luokkaan
221 kaarevakantinen onttokoppainen sähkökitara.
 
(Laajemmassa luokitushahmotelmassa 513.2 Sähkökitara määriteltiin näin: "tasa- tai kaarekantisen onton, puolionton, kammioidun tai umpinaisen resonaattorin runko on puuta, metallia tai muuta jäykkää ainetta. Mikrofonit ovat kiinteästi asennettuja magneettisia, piezo-, dynaamisia ja/tai kondensaattorimikrofoneja. Keskeisin äänilähde ovat mikrofonit."
 

 
https://www.youtube.com/watch?v=hFyQXy74xz4
 
Tämä on myös erittäin humoristisen kekseliäs soitin:-) Asettaisin tuossa nykyisessä tiivistelmässä sen luokkaan
223 tasakantinen umpirunkoinen sähkökitara
 
= Pohdintaa
Nyt huomaan, että edelläesitettyjen sekä tiivistelmän että laajemman sähkökitaraluokituksen sanamuotoja pitäisi muuttaa.
 
Nyt siellä näkyy joissain alaluokissa olevan määritelmänä myös "umpipuinen" kun soveltuvampi voisi olla "umpirunkoinen". Tämä mahdollistaisi luokkien laajemman käytön, kuten just noiden kahden videoesimerkin soitinten sijoittamisen noihin luokkiin 221 ja 223.
 
Toinen mahdollisuus on laajentaa luokkia. Sehän on kätevästi mahdollista, koska luokituksessa on käytössä juokseva desimaalinumerointi. Niiden avulla alaluokkia voi tehdä rajattomasti.
 
Ensin pitäisi kuitenkin ehkä päättää ylempien tasojen määritelmät: esimerkiksi se, millaisella tarkkuudella halutaan soittimia erotella myös rakennusmateriaalien osalta.
 
Nythän luokituksessa on jo eroteltu kielien materiaalin perusteella. Samalla periaatteella kannattaisi ehkä erotella luokkia myös soittimen rungon materiaalin perusteella?
 
Tätä voisi tutkia lisää. H-S -luokituksessahan erotellaan materiaalin mukaan esimerkiksi lyömäsoittimia (Idiofonit): litofoni (kivi), ksylofoni (puu), metallofoni (metalli), jne.
 

Tästähän päästäisiin taas siihen mahtavan hienoon aiheeseen eli puiden vaikutus kitaran soundiin....mutta jos ei mennä siihen sillä sormistahan se soundi lähtee.
 
Tärkeä aihe, ja varmasti riittää hedelmällistä keskusteltavaa ja erilaisia näkemyksiä. Ehkä tämä voisi kuitenkin olla jonkin toisen ketju aihe? Tässä luokittelussakin riittää vielä pohdittavaa.

toni.honkala:
 
Toinen mahdollisuus on laajentaa luokkia. Sehän on kätevästi mahdollista, koska luokituksessa on käytössä juokseva desimaalinumerointi. Niiden avulla alaluokkia voi tehdä rajattomasti.
 
Haittapuolena olisi sitten juurikin se laajeneminen, esim elektrofonien kohdalla, tai kitaroiden. Hyvin äkkiä siinä on 6-7 desimaalia. Toisaalta kirjastoluokituksesta voisi lainata informatiivisen päätteen joka kertoisi esim juurikin materiaalista, 01 olis puu, 02 metalli, 03 muovi jne.
 
Mun studio lespa olisi siis 513.21401, kammioitu lankkukitara, materiaalina puu.

varakeef: Tasakantisia ne kyllä ovat, teräskielisiä ja akustisiakin, mutta niiden äänentuottotapa on kovin erilainen verrattuna tavallisiin akustisiin kitaroihin.
 
Resonaattorikitaran äänentuottotapa voinee kuitenkin olla kordofoneille tyypillinen? Se on: värähtelemään saatetun kielen liike-energia (äänivärähtely) johtuu kaikukoppaan, joka vahvistaa sen.
 
H-S:n mukainen luokitus jakaa soittimet pääluokkiin äänen syntytavan mukaan (aerofonit, idiofonit, kordofonit, membranofoni, elektrofoni), ja sitten oikeastaan kaikki alaluokat perustuvat soittimen rakenteesen.
 
Alla on esimerkki siitä, miten kitara luokittuu H-S:n systeemissä (prof. Timo Leisiön suomennos:
 
3 Kordofonit: kiinteiden tukipisteiden väliin on pingotettu yksi tai useampi kieli.
32 Kiinteärakenteiset kordofonit: Soitin rakentuu niin elimellisesti yhteen liitetystä kielirungosta ja kaikupohjasta, ettei niitä voida erottaa toisistaan soittolaitteistoa tuhoamatta
321 Luutut: kielistä muodostuva taso on yhdensuuntainen kaikukannen kanssa
321.3 Varsiluutut: Kielirunkona on yksi ainoa varsi. Satunnaiset lisävarret (kuten esim. intialaisessa prasarini vinassa) jätetään vaille huomiota. Varsiluuttuihihn lasketaan myös sellaiset luutut, joiden kielet jakautuvat monen varren osalle (kuten harpolyyrassa), sekä sellaiset, joissa kamana on vain koriste (kuten lyyrakitarassa).
321.32 Kaulaluutut: Varsi on kiinnitetty kaulanomaisesti kaikupohjaan tai se on siitä kaulanomaisesti veistetty.
321.321 Maljakaulaluutut (kaikupohja on maljamainen)
321.322 Laatikkokaululuutut (kaikupohja on laatikkomainen: esim. banjo, kitara, viuluperhe)
 
Tämän mukaan resonaattorikitara menisi tuohon 321.322 luokkaan.
 
Gary Enfield aiemmin pohti mm., mihin tuossa luokitelussa Ovation-kitarat (maljamaiseine pohjineen) kuuluisivat. Tuon H-S:n -luokituksen mukaan tilanne näyttää selvältä. Luokka olisi 321.321 Maljakaulaluutut.
 
Tilannehan muuten näyttäisi nyt olevan sellainen, että tällaisia tarkempia H-S:n perustuvia luokituksia kitaroista ei oikein ole tehty. Se on aika kummallista, kun soitin on kuitenkin nykyään niin suosittu länsimaisessa popmusiikissa.
 
Mutta kun ei valmista luokitusta näytä olevan, sellaista tosiaan voisi rakentaa - ja kenties jossain vaiheessa ottaa asian tiimoilta yhteyttä vaikka soitintutkijoihin kommenttien saamiseksi... mutta ehkä vasta sitten, kun luokitus alkaisi omasta mielestä olla johdonmukainen ja kattava.
 
Hahmottelen nyt tuohon alle versiota akustisen kitaran luokituksesta, ja kokeilen asettaa resonaattorikitaran sinne.
 
=Kitara=
 
1 Akustinen kitara (tasa- tai kaarevakantisen onton resonaattorilaatikon kansi on puuta, metallia tai muuta jäykkää ainetta. Kielet ovat suolta, nailonia tai terästä)
 
11 tasakantinen
111 puukantinen
111.1 suolikielinen (renessanssi- ja barokkikitara)
111.2 nailonkielinen (espanjankitara)
111.3 teräskielinen (parlour- ja westernkitara)
112 metallikantinen
112.1 suolikielinen (luokituksen logiikan mukaan luokka on oltava olemassa)
112.2 nailonkielinen (luokituksen logiikan mukaan luokka on oltava olemassa)
112.3 teräskielinen (luokituksen logiikan mukaan luokka on oltava olemassa)
113 kansi muuta jäykkää ainetta
 
12 kaarevakantinen
121 puukantinen
121.1 suolikielinen (luokituksen logiikan mukaan luokka on oltava olemassa)
121.2 nailonkielinen (luokituksen logiikan mukaan luokka on oltava olemassa)
121.3 teräskielinen ("orkesterikitara")
122 metallikantinen
122.1 suolikielinen (luokituksen logiikan mukaan luokka on oltava olemassa)
122.2 nailonkielinen (luokituksen logiikan mukaan luokka on oltava olemassa)
122.3 teräskielinen (resonaattorikitara)
123 kansi muuta jäykkää ainetta
 
Miltähän toi nyt vaikuttais? Kommentit, ideat ja huomiot ovat jälleen tervetulleita. Mulla on saattanut jäädä jokin muille ilmiselvä kämmi tuohon listaukseen tai joku ajatteluvihre.
 
Huomiona: akustisen ja sähkökitaran luokituksia ja sanamuotoja tarttee vielä linjata yhdenmukaiseksi.
 
E. toi akustisen kitaran numerointi ei siis noudata tuota H-S:n systeemin luokitusta, vaan lähtee numerosta 1 Kitara.
H-S:n järjestelmän mukaan tuo "1 Kitara" sitten olis "321.322.1 kitara".
Siitä jatkuis nuo lisänumeroinnit niin, että esim. resonaattorikitara olis 321.322.122.3 teräskielinen (resonaattorikitara)

Gary Enfield: Haittapuolena olisi sitten juurikin se laajeneminen, esim elektrofonien kohdalla, tai kitaroiden. Hyvin äkkiä siinä on 6-7 desimaalia.
 
Näin on. Tällaisia luokituksia tehdessä lienee just tärkeää koettaa löytää riittävän yleiset luokitusperiaatteet, mutta samalla myös riittävän tarkat, että erotteluja saadaan aikaiseksi.
 
Toisaalta kirjastoluokituksesta voisi lainata informatiivisen päätteen joka kertoisi esim juurikin materiaalista, 01 olis puu, 02 metalli, 03 muovi jne. Mun studio lespa olisi siis 513.21401, kammioitu lankkukitara, materiaalina puu.
 
Mainio luokitus!
 
Jos luokittelu haluttais kuitenkin pitää linjassa H-S:n -luokitusjärjeltelmän kanssa, niin tarttis numerot erottaa pisteellä kolmen numeron ryppäisiin. H-S:n mukaan numerointi ois käsittääkseni jotenkin näin:
513.214.1 kammioitu lankkukitara, materiaalina puu

Gary Enfield: Mihin vihuela kuuluu? Pyöreä (maljamaisiin) vai tasapohjaisiin? Entä ovationit?
 
Vihuelassa lienee tasainen pohja, joten se menisi luokkaan
321.322 Laatikkokaulaluutut (mm. banjo, kitara, viuluperhe)
 
Sijoittaisin Ovation-kitarat maljamaiseine pohjineen luokkaan
321.321 Maljakaulaluutut
 
Tuossa luokassahan on mm. mandoliini, teorbi, balalaikka.
 
Tämä tuntuu tietty hassulta, kun ainakin itse näin arjessa ajattelen Ovationeja kyllä kitaroina. Mutta kuten on tullut esiin, luokituksia voi olla monenlaisia eri tarkoituksiin eivätkä ne sulje toisiaan pois.

toni.honkala: Näin on. Tällaisia luokituksia tehdessä lienee just tärkeää koettaa löytää riittävän yleiset luokitusperiaatteet, mutta samalla myös riittävän tarkat, että erotteluja saadaan aikaiseksi.
 

 
Mainio luokitus!
 
Jos luokittelu haluttais kuitenkin pitää linjassa H-S:n -luokitusjärjeltelmän kanssa, niin tarttis numerot erottaa pisteellä kolmen numeron ryppäisiin. H-S:n mukaan numerointi ois käsittääkseni jotenkin näin:
513.214.1 kammioitu lankkukitara, materiaalina puu
 
Se nolla vois olla syytä pitää paikallaan, jotta sen tunnistaa päätteeksi, erotukseksi luokkatasoista.
 
513.214.01
 
Jos siis sellaista käyttäisi.