Kitarat: kitarakamat ›

WanhaWetäjä: Ei herran tähden, miksi alkaisin möyhätä
 
No, miksi aloit? ;)

varakeef: Onhan olemassa se käytännön ongelma, että ihmiset eivät esimerkiksi osaa kuvailla ES-330:ä myynti-ilmoituksissaan oikein. Tai luulevat, että Gibsonilta on unohtunut 335:tä keskipalkki. Tai ostoilmoitukseen, jossa etsitään puoliakustista, tarjotaan pietsomikitettyä akustista.
 
Ja onhan mukava osata kertoa soittimestaan muutakin, kuin että ööö, se on punaane Framus.
 
Asioiden luokittelu on sitä paitsi ihmiselle lajityyppillinen piirre.
 
Joo. Olisi kyllä hyvä jos olisi jonkinlainen yhteinen käytäntö.
 
Minusta on kyllä mielenkiintoista että suomenkielisille tuo sana "puoliakustinen" näyttää olevan jonkinlainen ongelma.
 
Englanninkielinen maailma käyttää sujuvasti sanaa "semi-acoustic" kattamaan sekä "hollowbody electric" että "semi-hollowbody electric- kategoriat, mutta esimerkiksi suomenkielisessä wikipediassa ja vaikka nyt siellä Thomannilla käsitteet eivät menekään ihan samalla tavalla.
 
Itse epäilen, että tässä on vaan jollekin tapahtunut käännösvirhe eikä olla ymmärretty sanaa "semi-hollowbody" oikein.
 
En itse valitettavasti ole puoliakustisten kitaroiden asiantuntija, mutta mielestäni keskipalkillisessa ja ihan onttokoppaisessa sähkiksessä on aika lailla eri soundi.

Kefiiri: Aloittaja käyttää eräässä kohdin ilmaisua "akustinen ääni". Onko muunlaisia ääniä olemassa? Ymmärrän tokl että sillä tarkoitetaan soittimen vahvistamatonta ääntä, mutta onko ilmaisu epämääräinen?
 
Edit: ehkä pohdintani on turhaa saivartelua. Onhan esim. äänilevyilläkin tavallaan ääntä, vaikka sen kuulemiseksi pitää levyn sisältämä informaatio "dekoodata" akustiseksi ääneksi.
 
Ehkä suurin osa kielen ilmaisuista on enemmän tai vähemmän epämääräisiä. Edes tieteen kieli ei ole niin eksaktia kuin yleisesti kuvitellaan. Se taas johtuu siitä, että liian tarkka kieli muuttuu luettavuudeltaan lähes mahdottomaksi.
 
Toki yksittäisillä termeillä on oltava jokin yhteisesti sovittu, riittävän rajattu merkitys. Muuten keskustelu käy mahdottomaksi, tai ainakin vaikeaksi.

varakeef: Onhan olemassa se käytännön ongelma, että ihmiset eivät esimerkiksi osaa kuvailla ES-330:ä myynti-ilmoituksissaan oikein. Tai luulevat, että Gibsonilta on unohtunut 335:tä keskipalkki.
 
Kyllä minusta tuntuu, että tuossa tapauksessa erilaiset luokittelut ei ole tarpeellisia vaan enemmänkin se, että pitäis olla perillä Gibsonin kitaroista, jos ei tunnista ES-330 ja ES-335 eroja.
 
Tai ostoilmoitukseen, jossa etsitään puoliakustista, tarjotaan pietsomikitettyä akustista. Ja onhan mukava osata kertoa soittimestaan muutakin, kuin että ööö, se on punaane Framus.
 
Kyllä siinä torikäyttäytymisessä ja niissä osto- ja myynti-ilmoituksissa on aika paljon oleellisempiakin asioita yleenä niin pielessä, että siinä yhtälössä ole Hornbosttel-Sachs luokituksilla minkään valtakunnan merkitystä.
 
"ELIKKÄS lähtis myyntiin Fenkku thinline-tyyppinen puoliakustinen tasakantinen sähkökitara joka pesee ja linkoaa ei vaihtoja eikä tinkausta TARJOA!!!!!!. En ota vaihdossa mitään paskoja gibsoneita."
 
Asioiden luokittelu on sitä paitsi ihmiselle lajityyppillinen piirre.
 
Ikävä kyllä.

o0o: Kyllä minusta tuntuu, että tuossa tapauksessa erilaiset luokittelut ei ole tarpeellisia vaan enemmänkin se, että pitäis olla perillä Gibsonin kitaroista, jos ei tunnista ES-330 ja ES-335 eroja.
 
On tärkeämpää tietää ja kyetä viestimään, minkälainen kitara on, kuin tuntea lukuisten yksittäisen kitaramallien ominaisuudet. Kuvittele tilanne, jossa joudut selittämään jollekulle mainittujen kitaroiden eroa. Tai jonkun eksoottista merkkiä tai mallia olevan soittimen ominaisuuksia.

varakeef: Asioiden luokittelu on sitä paitsi ihmiselle lajityyppillinen piirre.
 
Kyllä mua ainakin esim. rautakaupassa asioidessa helpottaa että hiomapaperit löytyy omasta väliköstään selkeällä logiikalla ja ovat karkeuksien mukaan omissa lokeroissaan.

e: tai antaa olla.
 
Ihan vapaasti, luokitellaa vaan.

Presidentti: Kyllä mua ainakin esim. rautakaupassa asioidessa helpottaa että hiomapaperit löytyy omasta väliköstään selkeällä logiikalla ja ovat karkeuksien mukaan omissa lokeroissaan.
 
Sama itselläkin kun menen vahvistinkaupoille. Itse yleensä kävelen kitarakaupassa suoraan "katodibiasoidut brittityyppiset 4xEL84 pääteputken kombovahvistimet kahdella 12" brittiläistyyppisellä kaiuttimella" -osastolle ja jätän väliin mm. "fixed bias amerikkalaistyyppiset 2x6V6 kombovahvistimet yhdellä 12" amerikkalaistyyppisellä kaiuttimella" -osaston, kun minulla on jo tuollainen varsin hyvä vahvistin.
 
Ymmärrän kyllä, että on hyvä tietää tuollaisia speksejä, jos kuvailee soitinta ja on myymässä jotain, mutta en ole lainkaan vakuuttunut mitä virkaa on nykyistä monimuotoisimmilla "luokituksilla" kitarakamoissa. IMO tässä ratkotaan ongelmaa mitä ei ole olemassa.

o0o: mitä virkaa on nykyistä monimuotoisimmilla "luokituksilla" kitarakamoissa. IMO tässä ratkotaan ongelmaa mitä ei ole olemassa.
 
No, voihan näistä virallisemmissa yhteyksissä olla hyötyä, esim. maahantuonnissa tai vastaavassa.
 
Jos ei näe oman boksin seiniä pidemmälle, niin monia asioita on vaikea ymmärtää tai niitä voi jopa erehtyä luulemaan turhiksi. (Viimeinen lause tarkoitettu meille kaikille yhteisesti)

Juu M.netissä selvästi ollaan :D
 
Eihän se nyt olisi keneltäkään pois vaikka yksi joidenkin turhaksi kokema ketjukin täällä seassa olisi. Hyvin tämän tuosta otsikosta erottaa, ettei vahingossa tule avatuksi jos lähestymistapa ei miellytä.

Tää rakenteeseen perustuva luokittelu on kyllä ritisevän kuiva ja piilottaa historiallisen syvyyden. Käytön näen lähinnä etnomusikologian osastolla tapahtuvaksi ja soittimien rakentamisen kannalta teoreettisesti mielenkiintoiseksi. Jos nyt ostaisin - taas - uuden kitaran niin en sen kummempaa alaluokittelua tarvitse. Jos nyt Borneosta löytyis uusi ennen tuntematon soitin niin sittenhän tää olis mielenkiintoista.

2randpo: Ehkä suurin osa kielen ilmaisuista on enemmän tai vähemmän epämääräisiä. Edes tieteen kieli ei ole niin eksaktia kuin yleisesti kuvitellaan. Se taas johtuu siitä, että liian tarkka kieli muuttuu luettavuudeltaan lähes mahdottomaksi.
 
Toki yksittäisillä termeillä on oltava jokin yhteisesti sovittu, riittävän rajattu merkitys. Muuten keskustelu käy mahdottomaksi, tai ainakin vaikeaksi.
 
Minua tämä keskustelu kiinnostaa lähinnä kielen takia, ei niinkään siksi että kitaroiden ostaminen tai myyminen tästä helpottuisi. Ja noinhan se on kuten 2randpo lainauksessa sanoo, pyrkiminen maksimaaliseen yksiselitteisyyteen tekee ajatusten muotoilemisen liian hankalaksi.

Kyllähän tommonen kitaran lokerointi on syrjivää käytöstä ja halventaa koko kitaran konseptia. Antaa kaikkien kitaroiden kitaroida.

Mistä tässä on kyse? Avausviesti on liian pitkä luettavaksi.

LaMotta: Mistä tässä on kyse? Avausviesti on liian pitkä luettavaksi.
 
Joidenkin yritystä saada pyöreää palikkaa muuttamaan muotoa sanomalla sitä kuutioksi :D

Pahoittelut vielä kaikille, että innostuneena epähuomiossa olen kirjoittanut aiheen otsikon isoilla kirjaimilla. Sitä ei tunnu olevan helppo muuttaa.
 
Tässä keskusteluketjussa käyttämäni tapa miettiä kitaran luokittelua sopisi todennäköisesti paremmin jollekin muulle keskusteluareenalle, jossa painotetaan teoreettista tutkimuspainotteista pohdintaa. Täällä M.netissä suurimman osan meistä pääasiallinen kiinnostuksenkohde lienee käytännön musisointi ja siihen liittyvät seikat eikä niinkään teoreettinen saivartelu. Tästä joku taisi jo mainitakin.
 
Kirjoitan tähän ketjuun kuitenkin vielä tästä kitaran luokitteluasiasta, koska keskustelu nyt kuitenkin on avattu, asiasta kiinnostuneita löytyi ja erilaisten näkemysten kuuleminen avartaa.
 
Käyttäjän GiovanniDiRondon esittämä jako akustisiin ja sähkökitaroihin tuntuisi olevan linjassa kansainvälisen musiikki- ja instumenttimuseoiden komitean (CIMCIM) käyttämän järjestelmän kanssa. Tuo CIMCIM:n järjestelmä perustuu Hornbostel-Sachsin (H-S) soitinluokitukseen, jonka innoittamana tämän keskusteluketjun avasin.
CIMCIM on kuitenkin päivittänyt luokitusta erityisesti sähköisten soittimen (5 Elektrofonit) osalta.
 
Olen itse kiinnostunut tällaisesta luokittelemisesta, koska sen on tarkoitus kattaa kaikki ihmiskunnan soittimet kaikkina aikoina samojen luokitteluperusteiden mukaan. Siihen ei vaikuta kaupallisen median, teollisuuden eikä yksittäisten ihmisten mutu-jaottelut vaan se rakentuu ammattilaisten yhteisesti rakentamalle johdonmukaiselle perustalle.
 
Asiasta kiinnostuneille löytyy tuossa alla olevan linkin takaa CIMCIM:n päivitetty luokitus ja sen täydennys:
http://network.icom.museum/cimcim/r … ication-of-musical-instruments/L/1/
Luettu 19.2.2018
 
CIMCIM ei kuitenkaan näytä luoneen tarkempaa jaottelua kitaroista. Sellaista ei tunnu löytyvän internetistäkään; ainakaan pikaisella hakemisella.
 
Huomio 1: Toisin kuin tässä ketjussa olen aiemmin esittänyt, Hornbostel-Sachs -luokittelu taitaakin perustua ensinnäkin äänen tuottamistapaan ja toisekseen soittimen rakenteeseen. Niiden perusteella soittimet jaetaan viiteen pääryhmään (sulkeissa ylimalkaiset määrittelyt):
1) Idiofonit (lyötävät itsesoivat soittimet)
2) Aerofonit (ääni syntyy ilmapatsaan värähtelyistä)
3) Membranofonit (ääni syntyy pingotettua kalvoa aktivoimalla)
4) Kordofonit (ääni syntyy jännitetyn kielen värähtelystä)
5) Elektrofonit (ääni syntyy akustisesti, mekaanisesti tai elektronisesti siten, että ääntä vahvistetaan sähköisesti)
 
Huomio 2: CIMCIM luokittelee
A) akustiset kitarat pääluokkaan 3 Kordofonit, ja sinne alaluokkaan 321.322 Laatikkokaulaluutut, jonne siis kuuluvat myös banjo ja viuluperhe (kontrabasso, sello, alttoviulu, viulu)
B) sähkökitarat pääluokkaan 5 Elektrofonit, ja sinne alaluokkaan 513 Elektroakustiset kordofonit
 
Huomiko 3: Hornbostel-Sachs:n luokituksessa ja CIMCIM:n siihen tekemässä päivityksessä kitara on yksi instrumenttiryhmä monien, monien muiden soitinryhmien joukossa. Meidän altistumisemme länsimaiselle populaarimusiikille, ja sen viime vuosikymmenien kitarapainotteisuudelle, on ehkä luonut meille vääristyneen kuplan, jossa kitara ehkä tuntuisi olevan yksi maailman "tärkeimmistä" soittimista. Kitara on verraten nuori ja vähäinen soitin ihmiskunnan soittimien historiassa. On myös mahdollista, että kitara on jo ohittanut suosittuvuushuippunsa ainakin tämän nykyisen kulttuurikautemme (länsimainen, so. anglo-amerikkalainen populaarikulttuuri) mitassa; millenniaanit (2000-luvulla syntyneet) kenties soittavat enemmän tietokoneilla?
 
Alla koetan hahmotella alustavaa kitaran luokittelua. Ensin on laajempi luokittelu ja sen perään tiivistelmä.
 
==Laaja==
 
Kitara
 
3 Kordofonit
321.322 Laatikkokaulaluutut
321.322.1 banjo; resonaattorilaatikon kansi on nahkainen tai muovinen kalvo
321.322.2 kitara; tasa- tai kaarevakantisen onton resonaattorilaatikon kansi on puuta, metallia tai muuta jäykkää ainetta
321.322.21 tasakantinen
321.322.211 suoli tai nailonkielinen (espanjankitara)
321.322.212 teräskielinen (parlour- ja westernkitara)
321.322.22 kaarevakantinen
321.322.221 "orkesterikitara"
321.322.3 viuluperhe (kontrabasso, sello, alttoviulu, viulu)
 
5 Elektrofonit
513 Elektroakustiset kordofonit: sähkökitara, sähköviulu,
513.1 ebanjo
513.2 sähkökitara: tasa- tai kaarekantisen onton, puolionton, kammioidun tai umpinaisen resonaattorin runko on puuta, metallia tai muuta jäykkää ainetta. Mikrofonit ovat kiinteästi asennettuja magneettisia, piezo-, dynaamisia ja/tai kondensaattorimikrofoneja. Keskeisin äänilähde ovat mikrofonit.
513.21 tasakantinen
513.211 onttokoppainen
513.211.1 nailonkielinen espanjankitara
513.211.2 teräskielinen (parlour- ja westernkitara, ES-175)
513.212 puolionttokoppainen, jossa kiinteän rungon reunoille on asennettu ontot siivekkeet
513.212.1 nailonkielinen (Godin ??)
513.212.2 teräskielinen
513.213 umpipuinen lankkukitara
513.213.1 nailonkielinen (silent guitars)
513.213.2 teräskielinen
513.214 kammioitu lankkukitara
513.214.1 nailonkielinen
513.214.2 teräskielinen
513.22 kaarevakantinen
513.221 onttokoppainen
513.221.1 nailonkielinen
513.221.2 teräskielinen (orkesterikitara, L-5)
513.222 puolionttokoppainen, jossa kiinteän rungon reunoille on asennettu ontot siivekkeet
513.222.1 nailonkielinen
513.222.2 teräskielinen (ES-335)
513.223 kammioitu lankkukitara
513.223.1 nailonkielinen
513.223.2 teräskielinen
513.224 umpipuinen lankkukitara
513.224.1 nailonkielinen
513.224.2 teräskielinen

513.3 sähköviulut
 
==Tiivistelmä==
 
Kitara
 
1 Akustinen kitara
11 tasakantinen
111 suoli tai nailonkielinen (espanjankitara)
112 teräskielinen (parlour- ja westernkitara)
12 kaarevakantinen
121 "orkesterikitara"
 
2 Sähkökitara (ontto, puoliontto, umpirunkoinen tai kammioitu sekä nailon tai teräskielinen)
21 tasakantinen
211 onttokoppainen
212 puolionttokoppainen
213 umpipuinen lankkukitara
214 kammioitu lankkukitara
22 kaarevakantinen
221 onttokoppainen
222 puolionttokoppainen
223 umpipuinen lankkukitara
224 kammioitu lankkukitara
 
Luokittelua koskevat kommentit, ideat ja parannusehdotukset ovat erittäin tervetulleita.

Toi banjo, sähköbanjo ja viuluperheet yms. on tuossa pitkässä luokittelussa vaan tuomassa esiin, mitä muuta samaan yläkategoriaan akustisen kitaran ja sähkökitaran kanssa ajatellaan kuuluvan. Siä tietty saattaa olla lyönti- ja kirjoitusvihreitä ja sen sellaista, mutta jos se pääidea kuitenkin tulis jotenkin esiin?

Mihin työnnämme resonaattorikitarat, akustisten kitaroiden alaryhmäksi vai kokonaan omaksi ryhmäkseen?

varakeef: Mihin työnnämme resonaattorikitarat, akustisten kitaroiden alaryhmäksi vai kokonaan omaksi ryhmäkseen?
 
Hmm...
 
sopisko tuonne:
321.322.2 kitara; tasa- tai kaarevakantisen onton resonaattorilaatikon kansi on puuta, metallia tai muuta jäykkää ainetta
321.322.21 tasakantinen
321.322.211 suoli tai nailonkielinen (espanjankitara)
321.322.212 teräskielinen (parlour- ja westernkitara, resonaattorikitara)
 
ai mutta eipä resonaattorikitara taida olla tasakantinen?
 
Höh, no sopisko se kaarevankantisiin jotenkin näin:
 
321.322.22 kaarevakantinen
321.322.221 "orkesterikitara", resonaattorikitara
 
Mikä olis hyvä termi tolle "orkesterikitaralle"?