| Aihe: Pääteputket punoittaa | |
|---|
 kojones
13.02.2018 12:25:04 (muokattu 13.02.2018 14:47:53) | |
|
Rakentelin hyvin vahvasti Hiwatt-vaikutteisen bassovahvistimen, jossa päätteessä 4xKT120. Ekassa testisessiossa jo yksi putki loimotti varsin vahvasti, joten nappasin ko. parin kokonaan pois, tehot riittää mainiosti kahdellakin putkella. Eilen huomasin kuitenkin että pientä ylimääräistä punotusta on havaittavissa aina kun soittaa, loimotus häviää heti kun pitää pienen tauon.
Päätteen kytkis aika pitkälti tämä
http://hiwatt.org/Schematics/DR_200wOutput4.gif
Ua 690V, Ug2 430V. Biasoitu muistaakseni jonnekin 55% tienoille maksimista ja päätemuuntajan ensiöimpedanssi 1,2k
Onko tuossa nyt kyse siitä että grid to ground resistance on noille putkille liian iso? Putket on vanhat, olleet mulla käytössä eri kytkennöissä jo n. 8 vuotta, mutta aiemmin anodijännite ollut alle 500 volttia. |
 okabass
13.02.2018 13:05:13 (muokattu 13.02.2018 13:06:49) | |
|
No ainakaan datalehden mukaan ei jännitteet ylity.
http://www.tungsol.com/specs/kt120-tung-sol-specs-curves.pdf
Joko putket (suojahila g2 ja anodi) saavat liikaa virtaa tai vioittuneet/loppuun kuluneet. Biasjännite voi olla metsässä. Tarkasta bias: pinneillä 5 on miinusjännite. Ja sitten säädä tarvittaessa bias (putkien lepovirta). |
kojones
13.02.2018 13:18:30 (muokattu 13.02.2018 13:21:39) | |
|
G2 ja etuaste vie yhteensä maksimissaan 40mA, mulla on siinä mittari. Biasoinnin selvitin jo tuossa aiemmin, ei tuo sopivassa kytkennässä liian kuuma ole. |
okabass
13.02.2018 14:28:07 (muokattu 13.02.2018 14:34:10) | |
|
kojones: G2 ja etuaste vie yhteensä maksimissaan 40mA, mulla on siinä mittari. Biasoinnin selvitin jo tuossa aiemmin, ei tuo sopivassa kytkennässä liian kuuma ole.
No sittenhän varmaan putket loppu. Oisko oskillaatiota?
Ja siis punoitus anodissa?
Ps.
"Onko tuossa nyt kyse siitä että grid to ground on noille putkille liian iso" Mitä tuo tarkoittaa? Mitä hilaa tarkoitat? |
|
okabass: No sittenhän varmaan putket loppu. Oisko oskillaatiota?
Ja siis punoitus anodissa?
Ps.
"Onko tuossa nyt kyse siitä että grid to ground on noille putkille liian iso" Mitä tuo tarkoittaa? Mitä hilaa tarkoitat?
Kappas, tulipas ilmaistua itseni epäselvästi, eli siis resistanssi ohjaushilalta maihin, tai tässä tapauksessa biaspiiriin. Perinteisestihän siinä on menty yli, mutta oisko toi KT120 sitten herkempi? Kauheen mielellään sitä ei puolittaiskaan, ei välttämättä tuo vaiheenkääntäjä jaksa pöhistä enää.
En _usko_ että oskilloi, putken sisäisiä osia en tuijottamalla tunnista, mutta äkkiä voisi kuvitella että anodi on kyseessä. |
|
Eikös virtaakin kuluisi enemmän jos laite oskilloisi?
En ole musiikin asiantuntija. |
|
Kefiiri: Eikös virtaakin kuluisi enemmän jos laite oskilloisi?
Niin, ei toi vajaat 20 mA per putki minusta kovin rajulta suojahilan virralta kuulosta. |
kojones
13.02.2018 18:36:11 (muokattu 13.02.2018 21:35:16) | |
|
kojones: Niin, ei toi vajaat 20 mA per putki minusta kovin rajulta suojahilan virralta kuulosta.
Paitsi että pitääpäs vähän selvitellä mitä toi etuaste vie, 20mA per putki ja 1k suojahilavastukset pudottais jännitteeksi suojahilalla 410V, joka taas antais suojahilan tehoksi reippaat kahdeksan wattia. Maksimit on sen 8W.
E: äkkiseltään vois arvioida että 12AT7 vie vaiheenkääntäjänä ainakin 4mA, jolloin pääteputkien suojahiloille jäis se 15mA per puoli, joka on ihan turvallinen lukema.
E2: Aavistuksen alhainen on tuo päätemuuntajan impedanssikin, internet väittää että tuossa muuntajassa (inmadout tu300) olisi kahden ohmin lähtö, mutta en kyllä muista moista nähneeni. Täytyypä tutkia vielä, silläkin saattaisi ratketa.
Tarkoituksena oli nuo Kt120:t käyttää tuossa loppuun ja vaihtaa EL34:t tilalle, saattaa olla edessä nopeemmin kuin odotinkaan. |
|
kojones: ..En _usko_ että oskilloi, putken sisäisiä osia en tuijottamalla tunnista, mutta äkkiä voisi kuvitella että anodi on kyseessä.
Hmm, mitä tarkoitat ? Rakentelet putkivahvistimia, mutta et erota anodia suojahilasta ?
No joo , pieni kuitti. ;-) -> BIAS, bias ja BIAS !
Nii onkii ... vai oliko sittenkään .. ja jos onkii , nii entäs sitten ... ja mitä se sulle kuuluu.. ja jos kuuluukin , niin syytön mä siihen oon. |
okabass
14.02.2018 00:05:11 (muokattu 14.02.2018 00:13:50) | |
|
kojones: Kappas, tulipas ilmaistua itseni epäselvästi, eli siis resistanssi ohjaushilalta maihin, tai tässä tapauksessa biaspiiriin. Perinteisestihän siinä on menty yli, mutta oisko toi KT120 sitten herkempi? Kauheen mielellään sitä ei puolittaiskaan, ei välttämättä tuo vaiheenkääntäjä jaksa pöhistä enää.
No datalehden mukaan 51 kohm ohjaushilasta maihin olis maksimi. Se on aika vähän ja tuossa olisi hyvä käyttää katodiseuraajaa vaiheenk. ja pääte putkien välissä. Kokeile vähentää pikkuhiljaa vastusta 100 k... 50k , ja katso auttaako.
PS. EL34 Olis huomattavasti parempi tuossa suhteessa. Tieto vähän vaihtelee, mutta olisi 500 kohm ...700 kohm. |
|
blaekie: Hmm, mitä tarkoitat ? Rakentelet putkivahvistimia, mutta et erota anodia suojahilasta ?
No joo , pieni kuitti. ;-) -> BIAS, bias ja BIAS !
Trankut on tehty piistä, en niistäkään halua tietää yhtään enempää ;)
Bias on ok, kuten jo todettu. Todennäköisesti tässä on kyse nyt siitä että päätemuuntajan ensiöimpedanssi on liian matala ja anodi vie virtaa liikaa kun ei parempiakaan arvauksia ole tullut. |
|
okabass: No datalehden mukaan 51 kohm ohjaushilasta maihin olis maksimi. Se on aika vähän ja tuossa olisi hyvä käyttää katodiseuraajaa vaiheenk. ja pääte putkien välissä. Kokeile vähentää pikkuhiljaa vastusta 100 k... 50k , ja katso auttaako.
PS. EL34 Olis huomattavasti parempi tuossa suhteessa. Tieto vähän vaihtelee, mutta olisi 500 kohm ...700 kohm.
Datasheetit ei noin korkeita arvoja taida antaa ja Ken Fisher on maininnut että nyky-EL34:ille 100k on passeli arvo, yleensähän niillä näkee 220k.
Myös 6550 ja KT88 datasheetit sanoo muistaakseni maksimiksi 51k tai 47k, mutta yleisesti niissä näkyy 100k vastukset. Jos on driveriputki niin voi olla pienempikin. Tuossa ei ole. |
okabass
14.02.2018 14:47:16 (muokattu 14.02.2018 15:33:40) | |
|
kojones: Datasheetit ei noin korkeita arvoja taida antaa ja Ken Fisher on maininnut että nyky-EL34:ille 100k on passeli arvo, yleensähän niillä näkee 220k.
Myös 6550 ja KT88 datasheetit sanoo muistaakseni maksimiksi 51k tai 47k, mutta yleisesti niissä näkyy 100k vastukset. Jos on driveriputki niin voi olla pienempikin. Tuossa ei ole.
Datalehdistähän nuo arvot selviävät.
Siis ohjaushilalla on kaksi vastusta: toinen sarjassa ja toinen antaa biasin ohj. hilalle. Noiden arvot lasketaan käsittääkseni yhteen kun datalehdessä puhutaan Rg1 :stä.
Jos biasvastus (hila- biasjännite) on suuri esim. 220 kohmia, niin se voi aiheuttaa edellisen kytkentäkonkan kanssa pääteputkille tosi kiusallisen blocking distortionin. Mm. siinä mielessä 100 kohm on parempi.
Siihen ei kannata luottaa, että jos jossain vanhassa putkilaitteessa käytetään jonkun tietyn arvoista osaa, että se olisi oikea ja paras. Tuntuu siltä, että käytettiin sitä osaa, mitä kulloinkin oli varstossa tai saatiin halvimmalla. Ja jos ei tullut silmille, niin annettiin olla.
Toi kannattaa lukaista. Ja ne muutkin Aikenin jutut.
http://www.aikenamps.com/index.php/grid-resistors-why-are-they-used |
|
Kokeile simuloida koko kytkentä LTSpicessä ja katso ylittyykö anoditehohäviö. |
|
tommiot: Kokeile simuloida koko kytkentä LTSpicessä ja katso ylittyykö anoditehohäviö.
Varmaan nopeampaa ja kätevämpää mitata suoraan koneesta. Pari-kolme mittausta ja laskutoimitusta. |
|
tommiot: Kokeile simuloida koko kytkentä LTSpicessä ja katso ylittyykö anoditehohäviö.
Jos anodit punottaa, niin kyllähän se ylittyy ; ) |
|
okabass: Varmaan nopeampaa ja kätevämpää mitata suoraan koneesta. Pari-kolme mittausta ja laskutoimitusta.
Enpä usko että on kätevämpää jos haluaa mitata muutakin kuin vaan DC toimintapisteen. |
|
tommiot: Enpä usko että on kätevämpää jos haluaa mitata muutakin kuin vaan DC toimintapisteen.
Puhuit "anoditehohäviön" mittaamisesta.
Jos haluaa? Jos ei halua, niin on kätevämpää mitata ja laskea. ;) |
 tommiot
14.02.2018 21:42:58 (muokattu 14.02.2018 21:44:18) | |
|
okabass: Puhuit "anoditehohäviön" mittaamisesta.
Jos haluaa? Jos ei halua, niin on kätevämpää mitata ja laskea. ;)
Anoditehohäviö toki muuttuu kun putkeen ajetaan signaalia. Siksi AB-luokan päätteitä ei voi biasoida 100% anoditehohäviöön. :) jos haluaa tietää todellisen anoditehohäviön käytössä, pitää tietää impedanssi, piirtää loadline ja vielä löytää datasheetistä kuvaaja oikealla suojahilajännitteellä. Spice on kätevä jos haluaa kokeilla muuttaa komponenttiarvoja. Olettaen että putkille löytyy hyvät mallit. |
|
tommiot: Siksi AB-luokan päätteitä ei voi biasoida 100% anoditehohäviöön. :)
Kyllä voidaan, ja ylikin mm. Vox AC30. Eri asia onko siinä järkeä, eli ei. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
