Studiotyöskentely ›

Toinen puoli vois olla myös että sitä karkeampaa tavaraa on kyllä ollut ennenkin mutta ei sitä kukaan kuullut. Nykyisin "julkaisukynnys" tuntuu olevan melko matala ja tavoittaa aika paljon enemmän väkeä kuin ne kotona värkätyt CD-levyt (tai C-kasetit) joita yritettiin tunkea kavereille tai jopa myydä.

Teknologian ja laitteiden syyttäminen "huonosta laadusta", eli tässä tapauksessa siitä etteivät jotkut tietyt esteettiset ratkaisut miellytä itseä, on kiltisti ilmaistuna vähän hassua.

Groovi: Luulen ymmärtäväni mitä aloittaja hakee. Työkalujen lisääntynyt määrä tai saatavuus ei tarkoita automaattisesti myös laadun ja osaamisen lisääntymistä.
 
Kyllä juuri tätä hain. Laitteet on kehittyneet huimasti tuoden mahdollisuuden todella hyvään jälkeen kun ajatellaan mitä ne oli harrastajilla vielä 2000 luvun alussa niin luulisi että jälki olisi parempi.
Ehkä se on liiallinen ähky teknologiassa ja kuvitellaan sen pelastavan huonosti tehdyn alkuvalmistelun. Uutta ja vielä uudempaa softaa koneeseen vaikkei vanhojakaan osaa käyttää tai ymmärretä käytännössä mitä niillä tehdään ja siihen kun lisää liikakäytön niin tulos ei kyllä ole kovin mahtava.
Jos vähentelis raitojen määrää ja käyttäisi mahdollisimman vähän tietokoneen tuomia mahdollisuuksia voisi tulevaisuus kuullostaa jo paremmalle. Tietysti edellytyksenä hyvä soitto ja sovitus.
Myös maltin käyttäminen demon raitojen määrässä toisi sen että bändi kuullostaisi livenä miltei samalle. Harvalla siellä lavalla on 10 kitaristia.
Ja tosiaan kyllä paljon hyvääkin tehdään täällä soittolistojen ulkopuolella tai toisin sanoen paljon parempaa kuin listoilla.

lumppaaja: Kyllä juuri tätä hain. Laitteet on kehittyneet huimasti tuoden mahdollisuuden todella hyvään jälkeen kun ajatellaan mitä ne oli harrastajilla vielä 2000 luvun alussa niin luulisi että jälki olisi parempi.
Ehkä se on liiallinen ähky teknologiassa ja kuvitellaan sen pelastavan huonosti tehdyn alkuvalmistelun. Uutta ja vielä uudempaa softaa koneeseen vaikkei vanhojakaan osaa käyttää tai ymmärretä käytännössä mitä niillä tehdään ja siihen kun lisää liikakäytön niin tulos ei kyllä ole kovin mahtava.
Jos vähentelis raitojen määrää ja käyttäisi mahdollisimman vähän tietokoneen tuomia mahdollisuuksia voisi tulevaisuus kuullostaa jo paremmalle. Tietysti edellytyksenä hyvä soitto ja sovitus.
Myös maltin käyttäminen demon raitojen määrässä toisi sen että bändi kuullostaisi livenä miltei samalle. Harvalla siellä lavalla on 10 kitaristia.
Ja tosiaan kyllä paljon hyvääkin tehdään täällä soittolistojen ulkopuolella tai toisin sanoen paljon parempaa kuin listoilla.
 
Entä jos se sovitus vaatii paljon raitoja? Miksi bändin pitäisi kuulostaa livenä samalta kuin äänitteellä? Miksi äänitettä tehdessä pitäisi miettiä kappaleen esittämistä konserttitilanteessa? Miksi soittolistan ulkopuolisuus tekee musiikista parempaa kuin soittolistalla oleminen?

lumppaaja:
Ja tosiaan kyllä paljon hyvääkin tehdään täällä soittolistojen ulkopuolella tai toisin sanoen paljon parempaa kuin listoilla.
 
Joopa joo. Sitä aitoa sydämestä siinnyttä taidetta jota ei ole uhrattu kaupallisuuden alttarille. Se vaan on yleensä semmoista shaibaa että siinä ei monesti isompikaan alttari auttaisi!

mikke: https://yle.fi/uutiset/3-10031077
 
Hiukan sivuten itse asiaa
 
Aika paljon asiavirheitä, mutta kiinnostava tarina.

Moi.
 
Mikael: Aika paljon asiavirheitä...
 
En herraa, enkä hänen toimintatapojaan sen kummemmin tunne, mutta ei ainakaan mulla pistänyt mitenkään pahasti mikään asiavirhe silmään kun Mika tuon eilen mulle linkitti.
Voisitko siis hivenen valottaa noita havaitsemiasi asiavirheitä?
 
T:Samuli

basisti1971: Moi.
 

 
En herraa, enkä hänen toimintatapojaan sen kummemmin tunne, mutta ei ainakaan mulla pistänyt mitenkään pahasti mikään asiavirhe silmään kun Mika tuon eilen mulle linkitti.
Voisitko siis hivenen valottaa noita havaitsemiasi asiavirheitä?
 
T:Samuli
 
Ainakin tuossa IneartheD -> Children tarinassa oli vähän oiottu, mikä minullakin vähän särähti korvaan. Nimeähän ei ihan huvin vuoksi vaihdettu. Tarina lienee luettavissa jossain kokonaisuudessaan. Ainahan hyvä tarina on kivempi kuin kuiva totuus mutta kieltämättä sitä aina vähän jää miettimään että mitähän muuta kohtaa oli oikaistu.
 
Itse aiheeseen liittyen, olen kyllä kuullut niitä IneartheDin C-kasettidemoja silloin aikanaan, kaverini joka bändin alkutaipaleella soitti siinä kitaraa ja kiippareita niitä innokkaana tietenkin kuuntelutti. Ei tosin ole mitään muistikuvaa äänitteiden laadusta tai miten ne vertautuisi tämän päivän soundeihin. Toisaalta laaduntarkkailu olisi muutenkin tehty nillä teini-ikäisillä korvilla jotka ei ihan kaikista kriittisimmät vielä olleet :-)

basisti1971: En herraa, enkä hänen toimintatapojaan sen kummemmin tunne, mutta ei ainakaan mulla pistänyt mitenkään pahasti mikään asiavirhe silmään kun Mika tuon eilen mulle linkitti.
Voisitko siis hivenen valottaa noita havaitsemiasi asiavirheitä
 
Esimerkiksi väite, että vinyyliversion taajuusbalanssi ym. olisi identtinen vastaavan digitiedoston kanssa on tietysti puppua.

varakeef: Esimerkiksi väite, että vinyyliversion taajuusbalanssi ym. olisi identtinen vastaavan digitiedoston kanssa on tietysti puppua.
 
Ilmesesti on vaan kuunneltu samaa biisiä vinyyliltä ja spotifysta ja jonkun mielestä vinyyli soundasi paremmalta. On vaan haluttu kirjoittaa hienon näköistä tekstiä.
 
Mutta jutussa on mielenkiintoista se, että on noin laajasti lähdetty takaisin analogiin, kustannuksia niin surkuttelematta. Ajatuskin nauhalle äänittämisen hinnasta, varsinkin jos se olisi nykyäänkin vielä ainoa vaihtoehto, karsisi tämänkin palstan väkeä aika rajusti.

basisti1971: Moi.
 
En herraa, enkä hänen toimintatapojaan sen kummemmin tunne, mutta ei ainakaan mulla pistänyt mitenkään pahasti mikään asiavirhe silmään kun Mika tuon eilen mulle linkitti.
Voisitko siis hivenen valottaa noita havaitsemiasi asiavirheitä?
 
T:Samuli
 
No kyllähän toi koko analogi-digitaali -osasto on tuollaista 80-luvun hifi-hörhöjen kauhuskenaario-osastoa ja toi "tietolaatikko" on kyl aikamoista.
 
Esim:
"Mikrofonissa syntyvä jännite on analoginen, eli identtinen akustisen äänen kanssa"
 
Sit ihan mielenkiintoista miten Kippoa ja sen studiota ja kamoja hehkutellaan, mut vaikkapa Karmilaa (joka on miksannut ainakin Hate Crew Deathrollin) ei mainita ollenkaan vaikka soundia sinänsä kehutaan. Muutenkin annetaan sellainen kuva että Kippo itse on vastuussa koko bändin menestyksestä, mikä lienee ehkä hieman liioittelua. Kaikki kunnia Kipolle ja hieno tarina mut kyl tosta itse jutusta tuli vähän erikoinen vaikutelma.

mikke: Ilmesesti on vaan kuunneltu samaa biisiä vinyyliltä ja spotifysta ja jonkun mielestä vinyyli soundasi paremmalta. On vaan haluttu kirjoittaa hienon näköistä tekstiä.
 
Joo.. kyllä itsekin jonkinmoisena vinyylidiggarina ja ihan kohtuullisen soittimenkin omistaja on pakko sanoa, että onhan se nyt ihan mielettömän paljon surkeampi ja värittyneempi formaatti jos vertaa ditaaliseen. Ihan mielenkiintoista on esim verrata masteroinnista tullutta wavia suoraan siitä kaiverrettuun vinyyliin. Vinyyli on paljon ankeampi.
 
Sit on tietty vielä se että kuinka monella musan kuuntelijalla on mahdollisuus edes kohtuulliseen vinyylitoistoon saati sitten ihan tosi hyvään? Lisäksi kunkin kuulijan soitin ja sen neula (ja sen kunto) ja äänirasia ja RIAA ja kaikki muut muuttujat on ihan pois musantekijän käsistä ja kaikki vaikuttaa asiaan vieläpä huomattavan paljon. Mut tää ei kyl enää liity alkuperäiseen aiheeseen ja ehkä olis eri keskustelun paikka :)

Aloittajan kanssa oon kyl snadisti eri mieltä, mutta toisaalta ilman esimerkkejä on kyllä vaikea keskustella näin yleisellä tasolla. Omasta mielestä nykyään kuulee mielettömän hienon kuuloisia demoja tai omakustanteita. Toki kuulee myös ei niin mahtavia mutta niin on ollut aina. Jos miettii kaikkea sitä musaa mitä vaikka vaan tässä maassa tehdään vuosittain, niin se on niin iso ja heterogeeninen kakku että on aivan mahdoton verrata sitä vaikkapa jonkun muun vuoden tuotoksiin.

sami_sumea:
Kipon meuhkaamisessa olen siitä samaa mieltä, että tuo liiallinen beat detective -raiskaus toki teki varsinkin metallista käytännössä konemusaa. Miksi turhaan nauhoittaa rummut studiossa kun Superiorilla ja midikannuilla saat suoraan paremmin koneen kuuloista? ;)
 
...
 
Ainahan ne voi ajaa niiden analogilaitteiden läpi, ja sieltä pursuaa silkkaa timanttia.

Kyllä noissa 2" kelakoneissa soundi on hyvä mitä kaikkea siinä sitten tapahtuukaan.
Toivottavasti saan oman koneen taas pitkästä aikaan käyttöön. Vaikuttaa se tietenkin myös muusikoiden soittoon sillä että soittoja ei paikkailla nuotti kerrallaan vaan pitkillä otoilla. Ainut huono homma on kustannuksien nousu huollon ja kalliin nauhan (n 250e/30min) myötä. Tietysti on mukava keskittyä enemmän musiikkiin kuin ruudun tuijottamiseen ja editointiin.

Hyvin säädetty ja laadukas mankka on totta kyllä ihana juttu, jos pitää äänittää rytmimusaa ja etenkin rumpu/basso-hommissa toimii hienosti. Mielellänin itsekin tekisin jos olis hyvä mankka ja rahaa ylläpitoon ja nauhaan ja riittävästi aikaa ja sopivia projekteja. Vaatii kyllä harrastuneisuutta ja omanlaista osaamistaan noiden kanssa puuhastelu, mut parhaimmillaan on toki mahtavaa.
 
Ja sit on paljon juttuja jossa nykyaikainen DAW on vaan sekä parempi, että järkevämpi. Molemmille on paikkansa, eikä tietokone aina tarkoita vaan ruudun tuijotusta ja editointia. Se on ihan yhtä lailla musiikin tekemistä ja korvilla toimimista. + et editointikin on joskus tarpeen ja tietynlaiseen musaan ihan validi työtapa. Työvälineet ja metodit duunien mukaan.

Tämä nykyaika kun on tuonut laitteet kaikkien ulottuville, niin jotenkin välillä tuntuu että toisinaan se näppäimistön ja hiiren hively on vienyt huomiota varsinaisesta bändinä toimimisesta. Eli biisien treenaamisesta ja yhteensoiton hiomisesta. Tähän tietysti kohta sanoaan, että sehän tehdään siinä samalla, kun kumminkin editoidaan kasaan koko paska kumminkin.
 
Joskus 90-luvulla me poikaset treenatiiin viikkotolkulla ennen studioon menemistä ja äänittäjä saattoi sanoa, että mukavaa saada tänne bändi, joka on tehnyt treenikämpällä muutkin kun juonut kaljaa. kyllä meitä apinoita on ollut joka aikakaudella kiristelemässä milloin kenenkin hermoja. Loppujen lopuksi kyse on kumminkin makuasioista eikä neurokirurgiasta. Kukaan ei vammaudu jos jollain demolla on vähän soundit haussa.
 
Toisaalta semmonen kokeileva asenne voisi olla tervetullutta muutenkin kuin teoriassa. Ja ainahan voi tehdä sen seuraavan demon, joka toivottavasti on lähempänä sitä mitä haluttiin aluksi olla. Toisten positiivisia kommentteja moni toivoo niitä julki laittaessaan. Oikeasti rakentavan kritiikin antaminen taitaa olla monesti vaikeampaa kuin voisi edes kuvitella. Vielä siten, että kaveria kannustaa tehdä lisää, vaikka ei ihan emma gaalaan vielä lähdettykään. Onko se sitten ihmisluonteen perusominaisuus.

Studiotyöskentelystä ja aiheeseen liittyvistä laitteista tai ohjelmista en tiedä juuri mitään, enkä varsinkaan osaa niitä käyttää. Mutta kahdeksan omakustannettani julkaisseena sev'verti, että minun mielestäni tärkeintä äänitteessä on todellisuus, realismi, aitous. Se on sitä mitä tapahtuukin. Kun äänitetään oikeita soittimia.
 
Jos on ammattitason soittaja, voi tehdä kaikin tavoin korkealaatuisen äänitteen. Soiton ja äänitteen laaduilla pitää olla järkevä suhde. Monesti bändin demo olisi parhaimmillaan, kun vaan painatte sitä nauhurin rekkiä ja eetteriin niine hyvineen.

statistiÖ: Monesti bändin demo olisi parhaimmillaan, kun vaan painatte sitä nauhurin rekkiä ja eetteriin niine hyvineen.
 
Tää on kyllä niin kapea näkökulma, että mä en pysty sitä millään ymmärtämään, vaikka monet sitä tyrkyttävätkin. Nykyaikainen musakenttä on niin laaja erinäisine metkuineen, että mandoliinin näppäily ja virvelin sutiminen huoneen keskellä olevaan kasettimankkariin ei enää riitä ihan kaikkeen.