 TheMusiikkmies29.01.2018 11:58:02 (muokattu 29.01.2018 12:02:01) | |
|---|---|
Kummiseta: Oli sulla mika tahansa business idea niin ala kysele neuvoja keneltakaan jos uskot juttuusi itse. Saat osaksesi vain naamailua, seka kuulla kaikki mahdolliset kauhuskenaariot miten sun tulee kaymaan. Jos sa uskot etta tuo systeemisi toimii, niin se myos toimii. Jos et usko niin kokeile vaikka. Tämä on mielestäni todella kummallinen neuvo. Aloittajahan perusti keskustelun juuri sen takia, että hän saisi kommentteja ja parantamisehdotuksia sovelluksensa potentiaalisilta käyttäjiltä. Eiköhän jokainen yritys tee käyttäjäkyselyitä ynm. tutkimusta ennenkuin lähtevät oikeasti toteuttamaan suunnitelmaansa. Sokeasta luotosta oman ideansa ylivertaisuuteen tuli mieleen tämä https://www.youtube.com/watch?v=WErrdowmkW4 E: Tuollaisen apin kehittäminen ei tietenkään vie ketään vararikkoon ja videon mies ilmeisesti sai lopulta nostetta idealleen. Laitoin sen vain keventävänä lopetuksena *hymiö Ei paljoo estele jotkut nuhaset mnetin kielipoliisit. -Entropia666 | |
 musamies29.01.2018 12:18:36 | |
Seba:Hattua nostan jos tämän jollain taikuudella saa yleiseksi standardiksi, tai mitenkään päin parantaa amatöörien keikansaantia jne. Siinä samalla lopettanen omalta osalta keikkailun koska en koe tarvitsevani tällaista lisätyötä ja kilpailusirkusta että pitää arpoa keikkojen kohdalla onnistuuko ne vai ei. Niillä kympeillä mitä siitä tienaa, niin ei maksa vaivaa. Kannattaa ottaa huomioon, että moni nimenomaan haluaa olla amatööri ja menee joskus keikoille jos ne on mukavan kuuloisia ideoita. | |
 Anarkiapurilainen29.01.2018 12:53:31 (muokattu 29.01.2018 13:01:57) | |
Idea ei ole uusi, jenkeissä tuollaista on paljon että keikkajärkkääjä antaa bändeille tietyn määrän ennakoita ja bändit tilittävät tulot, ja jos eivät saa myytyä niin maksavat myymättömät liput omista pusseistaan. Japanissa sama homma myös monien live housejen kohdalla. Suomessa on tähän asti ollut lähinnä sitä että bändi ottaa riskin buukkaamalla lippuriskikeikan paikkaan jossa bändin/ulkopuolisen keikkajärkkääjän vastuulle jää esim. miksaajan liksan maksaminen lipputuloista, riippumatta meneekö lippuja vai ei. Tämän lisäksi käsite "kaljatakuu" on valitettavasti ilmaantunut ainakin pk-seudulla keikkajärjestämisen käsitteistöön. Se tarkoittaa useimmiten että jos keikkailtana kaljaa ei mene tarpeeksi, joutuu keikan järjestäjä maksamaan ylimääräistä tilanvuokraa. Nämä kaikki kertovat siitä että elävästä musiikista on ravintoloiden kannalta ylitarjontaa ja että keikkailtojen järjestäminen verrattuna esim karaokeen ei useinkaan ole kovin kannattavaa toimintaa. Tämä on se perusongelma, jota ei millään applikaatiolla tai välikädellä voi korjata. Ratkaisu on omalla kohdalla ollut pyrkimys keikkailla vain paikoissa joissa henkilökunta tai omistaja ymmärtää keikkajärjestämisen lainalaisuudet ja haluaa tehdä sitä niistä huolimatta, ei tappiolla tietenkään, mutta kuitenkin sen kulttuurityö-luonteen ymmärtäen. Yleensä sellaissa paikoissa järjestelyt sujuvat muutenkin sujuvammin ja joka asiasta ei joudu vääntämään. Sen ymmärtäminen mitä mihinkin paikkaan kannattaa buukata ja mihin hintaan ja millaisin ehdoin on erittäin iso osa livemestan pyörittäjän ammattitaitoa jota ei voi ulkoistaa (ja toki myös keikkamyyjän, riippumatta tekeekö sen soittaja vai joku muu). | |
| Anarkiapurilainen 29.01.2018 13:00:59 | |
Sinänsä ihan ymmärrettävää että teknokraattisessa maassamme ongelmaa lähdetään ratkomaan ensimmäisenä tekniselllä ratkaisulla, vaikka keikan myynti ja ehdoista neuvottelu on nimenomaan sellainen prosessi josta sitä inhimillistä vuorovaikutusta ei voi jättää pois.. | |
 Pop Corn29.01.2018 13:20:06 | |
Janne Haila: Kiehtova idea Suostut kai tietenkin diiliin, jossa tuo 5 % pätee myös tappioihin ihan vain siksi, että 9/10 startupeista feilaa. Kyllä kyllä, nappaan sen 5 % aina tuloksesta, oli se sitten kummalla etumerkillä tahansa varustettu - ja varsinkin - jos se on negatiivinen. Tämä kuvastakoon hyvin positiivista suhtautumistani. Periaate on hieman samankaltainen kuin hallituksen aktiivimallissa. Kannustan teitä näin yrittämään kovemmin. Ihan arvaamamalla saatat meidän oikealla asiakasryhmällä viitata agentteihin ja/tai ohjelmatoimistoihin? No ei, vaan niihin lipunostajiin. Ihan kuten vaikkapa elintarvikefirman asiakas, jota firman pitää tuotteillaan miellyttää ja hänen tarpeisiinsa vastata ja mainoksensa hänelle suunnata, on se hernekeittopurkin kotonaan lämmittävä Pulliainen, vaikka se tuote hänellä muutaman väliportaan kautta (kuljetus, tukku, kauppa) tuleekin. Hugs & Kisses. XOXO. | |
| musamies 29.01.2018 14:02:35 | |
Pop Corn: Ihan kuten vaikkapa elintarvikefirman asiakas, jota firman pitää tuotteillaan miellyttää ja hänen tarpeisiinsa vastata ja mainoksensa hänelle suunnata, on se hernekeittopurkin kotonaan lämmittävä Pulliainen, vaikka se tuote hänellä muutaman väliportaan kautta (kuljetus, tukku, kauppa) tuleekin. Nakkikioskillakin kysytään tuleeks sinappia tai ketsuppia, tätä keinoa myös muusikkona mieluiten hyödyntäisin koska itsellekin on mielenkiintoista jos on jotain vaihtelua. Monet vähän rokimmat harrastebändit on kuin jossain sementoituneessa muotissa ja ei huomioi, että on paljon muitakin samantapaisia. Tuubi olisi mielestäni nykyisin yksi matalimman kynnyksen väyliä testata löytyykö omalle näkemykselle kuulijoita. | |
| Anarkiapurilainen 29.01.2018 14:15:15 | |
musamies: Nakkikioskillakin kysytään tuleeks sinappia tai ketsuppia, tätä keinoa myös muusikkona mieluiten hyödyntäisin koska itsellekin on mielenkiintoista jos on jotain vaihtelua. Monet vähän rokimmat harrastebändit on kuin jossain sementoituneessa muotissa ja ei huomioi, että on paljon muitakin samantapaisia. Tuubi olisi mielestäni nykyisin yksi matalimman kynnyksen väyliä testata löytyykö omalle näkemykselle kuulijoita. Jos harrastebändin video alkaa saada YouTubessa paljon katsojia, niin kyseessä on todennäköisesti se, että video ja musa on niin huonoa että se on jo hyvää, ja pärähtää viraaliksi siitä syystä. Tällä metodillla saattaa saada videolinkin jakoon Rumban FB-sivullakin, ja nykyaikana helpoiten saavutettu julkisuus on juuri tällaista ikävän sävyistä camp-diggailua, ja pahimmoilleen itsekritiikittömät bändiläiset eivät edes tajua sitä. Itsehän kyllä diggaan jollain tasolla esim. Maria Mondea, Karolina Vilppoa ja vaikkapa edesmennyttä Janos Valmusta, mutta en kyllä YouTubea lähtisi käyttämään minkään sortin mittarina siitä onko jollekin bändille kysyntää baarikeikkarintamalla. YouTube on kuitenkin pikemminkin globaali "Hauskimmat kotivideot", ja sitä kautta breikkaava musa on yleisesti EDM:mmää tai muuta konepohjaista nuorisomusiikkia, johon ei tollainen ruohonjuuritason baarikeikkailu varsinaisesti edes kuulu. | |
| musamies 29.01.2018 16:09:15 | |
Anarkiapurilainen: Itsehän kyllä diggaan jollain tasolla esim. Maria Mondea, Karolina Vilppoa ja vaikkapa edesmennyttä Janos Valmusta, mutta en kyllä YouTubea lähtisi käyttämään minkään sortin mittarina siitä onko jollekin bändille kysyntää baarikeikkarintamalla. YouTube on kuitenkin pikemminkin globaali "Hauskimmat kotivideot", ja sitä kautta breikkaava musa on yleisesti EDM:mmää tai muuta konepohjaista nuorisomusiikkia, johon ei tollainen ruohonjuuritason baarikeikkailu varsinaisesti edes kuulu. Mä olen joskus ollut soittamassa tyyppien kanssa, jotka on todella tehnyt baarikeikkoja. Se rupeaa olee vähän sellasta, en oo koskaan juonut maitoa, enkä juo! Esimerkiksi bluesia ei ole kauhean vaikea oppia soittamaan ja jos mukaan saa jonkin nimekkään keulakuvan, miksei pääsisi baarikeikoille. Kaivelin Tuubia ja mietin minkä näköistä omasta mielestä voisi olla sellainen reipas baarirok esiintyminen, mitä moni ehkä ajaa takaa: https://youtu.be/QMUA07aIzLo Varmaan toimivia tyylejä on monia, tuossa Veetillä sellaista energistä puolta. Monipuolisuutta toisi jos välillä joku toisenlainen tyyppi laulaa pääosassa, vaikka joku nainen. Livebändissä pitää ottaa huomioon, että siinä tarvii tyyppejä, jotka saa helposti yhteyden yleisöön, puhuu mielellään ja sitten tyyppejä, jotka osaa soittaa. Myymisessä nämä ulospäinsuuntautuneet kanssa hyvin tärkeitä. | |
 Janne Haila29.01.2018 18:20:41 | |
Anarkiapurilainen: Idea ei ole uusi, jenkeissä tuollaista on paljon että keikkajärkkääjä antaa bändeille tietyn määrän ennakoita ja bändit tilittävät tulot, ja jos eivät saa myytyä niin maksavat myymättömät liput omista pusseistaan. Japanissa sama homma myös monien live housejen kohdalla. Suomessa on tähän asti ollut lähinnä sitä että bändi ottaa riskin buukkaamalla lippuriskikeikan paikkaan jossa bändin/ulkopuolisen keikkajärkkääjän vastuulle jää esim. miksaajan liksan maksaminen lipputuloista, riippumatta meneekö lippuja vai ei. Tämän lisäksi käsite "kaljatakuu" on valitettavasti ilmaantunut ainakin pk-seudulla keikkajärjestämisen käsitteistöön. Se tarkoittaa useimmiten että jos keikkailtana kaljaa ei mene tarpeeksi, joutuu keikan järjestäjä maksamaan ylimääräistä tilanvuokraa. Nämä kaikki kertovat siitä että elävästä musiikista on ravintoloiden kannalta ylitarjontaa ja että keikkailtojen järjestäminen verrattuna esim karaokeen ei useinkaan ole kovin kannattavaa toimintaa. Tämä on se perusongelma, jota ei millään applikaatiolla tai välikädellä voi korjata. Ratkaisu on omalla kohdalla ollut pyrkimys keikkailla vain paikoissa joissa henkilökunta tai omistaja ymmärtää keikkajärjestämisen lainalaisuudet ja haluaa tehdä sitä niistä huolimatta, ei tappiolla tietenkään, mutta kuitenkin sen kulttuurityö-luonteen ymmärtäen. Yleensä sellaissa paikoissa järjestelyt sujuvat muutenkin sujuvammin ja joka asiasta ei joudu vääntämään. Sen ymmärtäminen mitä mihinkin paikkaan kannattaa buukata ja mihin hintaan ja millaisin ehdoin on erittäin iso osa livemestan pyörittäjän ammattitaitoa jota ei voi ulkoistaa (ja toki myös keikkamyyjän, riippumatta tekeekö sen soittaja vai joku muu). Kiitos arvokkaista näkemyksistä. On hyödyllistä tietää erilaisia mekaniikkoja Suomesta ja Suomen ulkopuolelta. Olet oikeassa, että tekniikalla ei voi ratkaista rakenteellisia haasteita. Nuo kuvaamasi mallit Usasta ja Japanista tosiaan pyrkivät ratkaisemaan keikkapaikan kannalta samaa ongelmaa, mutta kuulostavat bändin kannalta erittäin riskialttiilta. | |
| aslak 20.04.2018 15:07:53 | |
Janne Haila: Kiitos arvokkaista näkemyksistä. On hyödyllistä tietää erilaisia mekaniikkoja Suomesta ja Suomen ulkopuolelta. Olet oikeassa, että tekniikalla ei voi ratkaista rakenteellisia haasteita. Nuo kuvaamasi mallit Usasta ja Japanista tosiaan pyrkivät ratkaisemaan keikkapaikan kannalta samaa ongelmaa, mutta kuulostavat bändin kannalta erittäin riskialttiilta. Mitä pidemmälle luin aloitustasi sitä lujempaa ei ei ei ei ei, Liimatainen tullut puskista. Sulla ei näytä olevan mitään hajua realiteeteista, aloittelevan bändin haasteista eikä ylipäätään harraste / semipro bändin toiminnasta ja koko konseptin lainalaisuuksista. Yksi asia on 100% varma, jokaisella bändillä myös aloittelevalla on pankkitili johon voitte maksaa lipputulot joten tältäkin osa-alueelta businessmallinne toimii ja on viisaasti mietitty. Vinkki: Osta parin tunnin konsultaatio vaikka minulta 500€ + alv niin että paikalla on myös ne sinun neuvonantajasi, oliko keikkajärjestäjä ja manageri. Takaan että säästät 99500€ jos aplikaation kehittämiseen lanseerauksineen uppoo helposti se 100k kuten sanoit. Ilmeisesti olette järkiintyneet koska aplikaatio ei ole ilmestynyt markkinoille pöhinän hiljaisuudesta päätellen. | |
 Objectif Lune21.04.2018 10:57:02 | |
Eiköhän ton avauksen heikoin lenkki oo se, että tollainen appi on bändeille ja keikkabuukkaajille riesa. Sen seurauksena parhaat bändit (joiden keikalla käy yleisöä. menee muualle ja mahdollisuuteen tarttuu bändit, jotka ei saa keikkaa mistään muualta. Helsingissä oon nähnyt, kun pari keikkapaikkaa on alkanut vaatimaan noita kaljatakuita ym. ja jostain syystä kovia bändejä ei niissä paikoissa juuri näy. Pointti on se, että lopulta tuollainen appi luultavasti ei lisää baarin myyntiä vaan lähinnä häätää bändit muualle => laskee myyntiä. Pelko: https://www.facebook.com/pelkohelsinki/
https://soundcloud.com/pelko-264900760 | |
 Seba21.04.2018 11:39:52 | |
Tuntemattomat pikkubändit harvoin muutenkaan lisää expotentiaalisesti myyntiä, tämän luulisi olevan selvää jo baarien pyörittäjillekin. Jos odottaa että tulee tupa täyteen, pitää buukata isompi nimi. Tän homman kompastuskivi on siinä että odotetaan että bändi kantaa kaiken riskin ja taloudellisen vastuun kaikesta. Idea on että baari tilaa esiintyjän riskittä, istuu sormi perseessä tekemättä mitään, ja kun asetetut epärealistiset tavoitteet ei täyty, niin voidaan sanoa "sorry boys, ei tuu rahaa". Baari ei voi hävitä, mutta bändillä teetetään korvauksetta täysi työpäivä jossa on kulunsakin. En ole vielä nähnyt ensimmäistäkään perustelua miten tästä saa molempia osapuolia tyydyttävän systeemin? Mutta tääkin sikiö tais pudota jo pönttöön ja joku veti vessan. | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)