Kitarat: kitarakamat ›

velipekka: Tuo on vaan ihan hemmetin ärsyttävä piirre varsinkin näin kalliissa kitarassa.
Se resonoi ajoittain niin paljon, että kliinitkin vähän säröttää soitettaessa.
 
Kielten vaihdon yhteydessä täytyy tonkia tai viedä sitten pajalle.
 
Ite oon huomannu yleisellä tasolla että mahonki tuppaa pitämään hirvittävää räminää jonka huomaa varsinkin ilman sähköjä soittaessa. Sama ongelma kautta linjan indonesialaisesta Ltd:stä USA Gibsoniin. Oon nyt sit ruvennu välttelemää mahonkisia kitaroita. SE Holcombia ajattelin kuitenkin vielä sortua koittamaa.

velipekka: Tuo on vaan ihan hemmetin ärsyttävä piirre varsinkin näin kalliissa kitarassa. Se resonoi ajoittain niin paljon, että kliinitkin vähän säröttää soitettaessa. Kielten vaihdon yhteydessä täytyy tonkia tai viedä sitten pajalle.
 
Oletko täysin varma, että resonaatio tulee muovikehyksestä? Mietin vaan sitä, että voiko sellainen ääni siirtyä mikkiin. Ettei vika olisi väljässä mikin naparuuvissa? Tosin tuollainen vika pitäisi ilmetä kiertona ja vinkumisena särösoundilla.
 
E: By the way, onko 30th customin mikit hyvät muuten soundiltaan?

Kun korvaa sinne päin siirtää niin kyllä se kaulamikin kohdalta tuntuu resonoivan.
En sitten tiedä tuleeko kehyksestä tai mikistä, hermoja raastavaa on. Olen koettanut mikin
korkeutta säätää mutta ei ole auttanut.
 
Kyllä ne mikit ihan ok ovat. Mulla on SE:ssä SD jazz ja JB, niin kesti kyllä jonkun aikaa totua
noihin PRS:n mikkeihin. Aika erilaiset ovat. Mutta on vaan plussaa kun kaikki omat kitarat
kuulostaavat erilaisilta.

antikristus: Ite oon huomannu yleisellä tasolla että mahonki tuppaa pitämään hirvittävää räminää jonka huomaa varsinkin ilman sähköjä soittaessa. Sama ongelma kautta linjan indonesialaisesta Ltd:stä USA Gibsoniin. Oon nyt sit ruvennu välttelemää mahonkisia kitaroita. SE Holcombia ajattelin kuitenkin vielä sortua koittamaa.
 
Itse hankin SE Holcombin keväällä eikä kyseistä ongelmaa ole ilmennyt. Loistokeppi hintaluokassaan.

22001100: Itse hankin SE Holcombin keväällä eikä kyseistä ongelmaa ole ilmennyt. Loistokeppi hintaluokassaan.
 
Minkä verran näet eroa johonkin muuhun SE malliin, laadultaan varmaan suht samaa kamaa? Itsellä on (myynnissä) vanhempi CE24 ja miellän 25" ja vähän pyöreämmän (12"?) radiuksen oikein mukavaksi.

velipekka: Kun korvaa sinne päin siirtää niin kyllä se kaulamikin kohdalta tuntuu resonoivan.
En sitten tiedä tuleeko kehyksestä tai mikistä, hermoja raastavaa on. Olen koettanut mikin
korkeutta säätää mutta ei ole auttanut.
 
Kyllä ne mikit ihan ok ovat. Mulla on SE:ssä SD jazz ja JB, niin kesti kyllä jonkun aikaa totua
noihin PRS:n mikkeihin. Aika erilaiset ovat. Mutta on vaan plussaa kun kaikki omat kitarat
kuulostaavat erilaisilta.
 
Joskus resonanssien sijaintia on vaikea paikantaa, kun ääni etenee soivaa kitaraa pitkin. En ihmettelisi, vaikka syypää löytyisi tallan löysästä ruuvista, esim. tallapalan ruuvi. Ei tarvitse kuin yhden ruuvin olla aavistuksen löysällä, niin saattaa tulla yllättävänkin kuuluvat räminät. Voit myös kokeilla tunkea jotain täytettä (kangasta tms) kehyksen ja mikin väliin. Jos räminä loppui, niin sitten löytyi aiheuttajan sijainti.
Tietysti kaikki mahdolliset ruuvit kannattaa käydä läpi: virikoneet, mikkikytkin, hihnatapit,...

Snapo: Minkä verran näet eroa johonkin muuhun SE malliin, laadultaan varmaan suht samaa kamaa? Itsellä on (myynnissä) vanhempi CE24 ja miellän 25" ja vähän pyöreämmän (12"?) radiuksen oikein mukavaksi.
 
En ole juuri muita SE malleja soitellut. Mutta oletan SE Customien olevan samalla tasolla kuin SE Holcomb. SE Standard mallit taidetaan tehdä muualla kuin Korean tehtaalla ja ne varmaankin laadultaan eri tasolla.
 
Eroja SE Custom ja Holcomb mallin välillä tosiaan:
- skaala 25" vs 25,5"
- radius 12" vs 20"
- tremolo vs kiinteä talla
- otelaudan materiaali, ruusupuu vs eeben
- mikit tietty erilaiset
- Holcomb mallissa satiini kaula, en ole varma onko näin muissa SE malleissa
 
Itse tykännyt erittäin paljon Holcomb mallin soittotatsistä. Kaulaprofiili on omaan käteen erittäin mukava ja tuo radius tuntuu myös erittäin hyvältä vaikka onkin erittäin tasainen. Lisäksi tykkään paljon Alpha/Omega mikeistä. Ne eivät tosin välttämättä ole joka makuun...
 
Edit: Unohtui mainita, että tuo SEn yläsatula vaikutti halvemmalta muovilta. Vaihdatin sen itse Black Tusq malliseen. Tosin ei tuo tehdassatula minulla ainakaan aiheuttanut ongelmia mutta halusin vaihtaa sen kuitenkin parempaan... Vaihdoin myös Schallerin lukitsevat virittimet. Tehdas virittimet olivat kuitenkin ihan OK laadultaan.

Onkos kellääni PRS EG II kolmellaa Fralin Domino / Zero Noise Coils -mikillä? Törmäsin ihan yllättäen tällaiseen keppiin, ja vaikuttaa aika mielenkiintoiselta stratojohdannaiselta. Kiinnostaisi tietää, kuulostaako myös siltä.

Eikös EG:t ole kuitenkin aika harvinaisia varsinkin kotohärmässä? Jos katsoo (tai siis kuuntelee) mitä tahansa PRS:ää esim vaikka McCartyä tai Singlecuttia ja vertaa Les Pauliin, että kuulostaako samalta niin ei, vaan omaltaan.
 
Melkein uskallan väittää että vaikka rakenne on melkein samanlainen paperilla niin tuskin kuulostaa stratolta. Hienolta tod näk kyllä.

velipekka: ...Kyllä ne mikit ihan ok ovat. Mulla on SE:ssä SD jazz ja JB, niin kesti kyllä jonkun aikaa totua
noihin PRS:n mikkeihin. Aika erilaiset ovat. Mutta on vaan plussaa kun kaikki omat kitarat
kuulostaavat erilaisilta.
 
Osaatkos kuvailla millä lailla ne custom 24:n vakiomikit eroavat SD jazz+JB mikeistä? Omaan Santana III :een vaihdoin vakiomikkien tilalle juuri edelllä mainitun SD setin, kun en pitänyt Santanan todella tummasoundisista vakiomikeistä.

Tomtom: Eikös EG:t ole kuitenkin aika harvinaisia varsinkin kotohärmässä? Jos katsoo (tai siis kuuntelee) mitä tahansa PRS:ää esim vaikka McCartyä tai Singlecuttia ja vertaa Les Pauliin, että kuulostaako samalta niin ei, vaan omaltaan.
 
Melkein uskallan väittää että vaikka rakenne on melkein samanlainen paperilla niin tuskin kuulostaa stratolta. Hienolta tod näk kyllä.
 
Harvassa tuntuvat olevan joo, googlella tosin löytyi myynti-ilmoitus parin viikon takaa. On kuitenkin jo poistunut, joten näkyi vain hakutuloksissa.
 
Tuntuvat olevan ulkomaillakin melko harvinaisia. Etenkin nuo SSS-mikkikonfiguraatiolla olevat.

Osaatkos kuvailla millä lailla ne custom 24:n vakiomikit eroavat SD jazz+JB mikeistä? Omaan Santana III :een vaihdoin vakiomikkien tilalle juuri edelllä mainitun SD setin, kun en pitänyt Santanan todella tummasoundisista vakiomikeistä.
 
Piti oikein tehdä vertailu, kun tuo SE on jäänyt aika vähälle käytölle.
Kyllä ne on tummemmat, mutta myös tuhdimmat soundeiltaan nuo PRS:n omat mikit.
Nyt tuntui jazz ja JB aika ohuelta PRS:n rinnalla, tosin aika vanhan kielet on SE:ssä.
Mun korvilla on taipumus tottua käytössä oleviin kamoihin ja nyt PRS kuulostaa paremmalta.

TL;DR; Ostin PRS SE Custom 24 SR Ebonyn, jossa ilmeni ongelmia ja joka lähti takaisin saksanmaalle.
 
Pitkä versio:
Hankin hiljattain ekaksi sähkikseksi edellä mainitun PRS:n. Päädyin ko. malliin, kun olin lueskellut arvosteluja ja katsellut Youtube-videoita aiheesta. Niiden perusteella muodostui käsitys, että PRS:n kitaroissa on (ilmeisesti) ollut ajatuksena sujuvasti apinoida F- ja G-valmistajilta toimivia ratkaisuja, ja että melko hyvin ovat onnistuneet tavoitteessaan. Olin myös saanut sen käsityksen, että PRS:llä olisi keskimäärin tiukempi laadunvalvonta kuin joillakin muilla merkeillä ja että maanantaikappaleita ei juurikaan päätyisi myyntiin. Mitä kitaran ulkonäköön tulee, toki silläkin oli vaikutusta, ainakin omaa silmää miellytti. Hinta oli budjetin ylärajoilla, mutta toisaalta ajatuksena oli, että ainakaan ihan halvimmasta hintaluokasta en aio ostaa.
 
Heti kitaran saapuessa mietin, että onkohan keppi ottanut jotain osumaa paketointi- tai kuljetusvaiheessa, kun kaulamikin muovinen kehysosa "irvisti" yhdestä kulmasta reilun millin verran. Pikkuvika korjaantui ruuvia vähän tiukentamalla. Myöhemmin huomasin, että kyseisen mikin vieressä kaulan alkupäässä oli pienehkö naarmu, joka _teoriassa_ olisi voinut olla myös halkeaman alku. Viimeinen niitti tuli siinä vaiheessa, kun jouduin toteamaan, ettei kitarassa riitä intonaation säätö; Yhden kielen kohdalla tallapalaa ei enää saanut milliäkään taaemmaksi, mutta 12. välistä sointi oli silti selvästi ylävireistä. Tuntui oudolta verrata PRS:ää jälkikasvulle ostettuun 120€ Squier Miniin, jossa intonaation sai säädettyä nätisti kohdalleen. Näiden lisäksi esim. piuhan liitin oli todella löysä. Ei muuta kuin kitara pakettiin ja palautukseen. Isoin syy palautukselle oli siis tuo potentiaalinen (vaikkakin epätodennäköinen) kaulavaurio. Tuon hintaluokan hankinnoissa ei vaan ole varaa tehdä kompromisseja, siis jos se vika siitä olisi alkanut myöhemmin "eskaloitumaan".
 
Summa summarum: Käsitys laadusta koki melkoisen kolauksen tämän merkin kohdalla. Otos on toki mitättömän pieni, eli mitään suurempia johtopäätöksiä tässä on turha tehdä. Toivon todella, että vaihdossa tuleva uusi soitin olisi eri luokkaa. Toimitusta tosin ei ole vielä tehty, joten vielähän tässä ehtisi vaihtaa tuon johonkin muuhunkin, jos nopeasti toimisi...

Mikä on kun hyvä pärssinen ei herätä minkäälaista kiinnostusta? Olen nyt pari viikkoa yrittänyt saada mun PRS SE Semi-Hollow Custom Soapbaria kaupaksi mielestäni kohtuulliseen 400 euron hintaan, mutta edes yhtään kyselyä ei ole tullut siinä missä viisi muuta sähkistä ja yks akustinen on mennyt samassa ajassa.
 
https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.ne … 774088c391f4dc43066&oe=5ADD8BC8

Tuossahan on monta hyvää asiaa eli vaikka nyt semi-hollow ja soap-barit, mutta pelottaisko ulkonäkö perinteisen PRS:n ostattelijaa?

lehik: TL;DR; Ostin PRS SE Custom 24 SR Ebonyn, jossa ilmeni ongelmia ja joka lähti takaisin saksanmaalle.
 
Pitkä versio:
Hankin hiljattain ekaksi sähkikseksi edellä mainitun PRS:n. Päädyin ko. malliin, kun olin lueskellut arvosteluja ja katsellut Youtube-videoita aiheesta. Niiden perusteella muodostui käsitys, että PRS:n kitaroissa on (ilmeisesti) ollut ajatuksena sujuvasti apinoida F- ja G-valmistajilta toimivia ratkaisuja, ja että melko hyvin ovat onnistuneet tavoitteessaan. Olin myös saanut sen käsityksen, että PRS:llä olisi keskimäärin tiukempi laadunvalvonta kuin joillakin muilla merkeillä ja että maanantaikappaleita ei juurikaan päätyisi myyntiin. Mitä kitaran ulkonäköön tulee, toki silläkin oli vaikutusta, ainakin omaa silmää miellytti. Hinta oli budjetin ylärajoilla, mutta toisaalta ajatuksena oli, että ainakaan ihan halvimmasta hintaluokasta en aio ostaa.
 
Heti kitaran saapuessa mietin, että onkohan keppi ottanut jotain osumaa paketointi- tai kuljetusvaiheessa, kun kaulamikin muovinen kehysosa "irvisti" yhdestä kulmasta reilun millin verran. Pikkuvika korjaantui ruuvia vähän tiukentamalla. Myöhemmin huomasin, että kyseisen mikin vieressä kaulan alkupäässä oli pienehkö naarmu, joka _teoriassa_ olisi voinut olla myös halkeaman alku. Viimeinen niitti tuli siinä vaiheessa, kun jouduin toteamaan, ettei kitarassa riitä intonaation säätö; Yhden kielen kohdalla tallapalaa ei enää saanut milliäkään taaemmaksi, mutta 12. välistä sointi oli silti selvästi ylävireistä. Tuntui oudolta verrata PRS:ää jälkikasvulle ostettuun 120€ Squier Miniin, jossa intonaation sai säädettyä nätisti kohdalleen. Näiden lisäksi esim. piuhan liitin oli todella löysä. Ei muuta kuin kitara pakettiin ja palautukseen. Isoin syy palautukselle oli siis tuo potentiaalinen (vaikkakin epätodennäköinen) kaulavaurio. Tuon hintaluokan hankinnoissa ei vaan ole varaa tehdä kompromisseja, siis jos se vika siitä olisi alkanut myöhemmin "eskaloitumaan".
 
Summa summarum: Käsitys laadusta koki melkoisen kolauksen tämän merkin kohdalla. Otos on toki mitättömän pieni, eli mitään suurempia johtopäätöksiä tässä on turha tehdä. Toivon todella, että vaihdossa tuleva uusi soitin olisi eri luokkaa. Toimitusta tosin ei ole vielä tehty, joten vielähän tässä ehtisi vaihtaa tuon johonkin muuhunkin, jos nopeasti toimisi...
 
Muistaakseni PRS siirsi SE-sarjalaisten valmistuksen pois Koreasta (World Musical Instruments) halvempaan maahan. Voisiko tuolla olla jotain tekemistä asian kanssa? Tai sitten vain tuo kyseinen yksilö on saanut jossain vaiheessa tehtaan ja sinun kotiosoitteen välillä osumaa, mikä on aiheuttanut nuo ongelmat.

iec: Muistaakseni PRS siirsi SE-sarjalaisten valmistuksen pois Koreasta (World Musical Instruments) halvempaan maahan. Voisiko tuolla olla jotain tekemistä asian kanssa? Tai sitten vain tuo kyseinen yksilö on saanut jossain vaiheessa tehtaan ja sinun kotiosoitteen välillä osumaa, mikä on aiheuttanut nuo ongelmat.
 
Tietääkseni SE Standardit (500-600€ hintaluokassa) tehdään Indonesiassa ja SE Customit (Etelä-)Koreassa WMI:lla.

lehik: Viimeinen niitti tuli siinä vaiheessa, kun jouduin toteamaan, ettei kitarassa riitä intonaation säätö; Yhden kielen kohdalla tallapalaa ei enää saanut milliäkään taaemmaksi, mutta 12. välistä sointi oli silti selvästi ylävireistä.
 
Jos mittaamalla säätövaraa on tallassa niin tuo voi johtua huonosta kielestä. Minulla on myös sellainen mielikuva, että Thomann ei välttämättä tee jokaisesta palautetusta tuotteesta b-tuotetta vaan laittavat uutena kiertoon, ja silloin naarmuja yms. voi löytyä. Varmasti sen verran hyvässäkin kunnossa sinne palautetaan tavaroita. Toisaalta ei SE-malliston laadunvalvonta välttämättä ole niin hyvä kuin mitä väitetään, valmistajathan aina kertoo että laadunvalvonta on loistavaa jne. Minulla on kokemusta SE Santanasta, joka oli kyllä asiallinen kitara, mutta piti myydä se kun en vain tottunut siihen tunkin paksuiseen kaulaan.

Krice: Jos mittaamalla säätövaraa on tallassa niin tuo voi johtua huonosta kielestä.
 
Intonaatio-ongelma tuli itse asiassa todettua kahdella eri kielisetillä.
 
Krice: ...mutta piti myydä se kun en vain tottunut siihen tunkin paksuiseen kaulaan.
 
Joo, noissa Santana-malleissa taitaa kaulan malli olla "Wide Fat", normi-SE:ssa "Wide thin".