Bassot ›

Käsiini kulkeutui sattuman kautta otsikon mukainen SWR bassonuppi (hybridi eli putki etunen ja trankkupääte) ja tiedustelisin, että missä hinnoissa (järkevissä) ne käytettynä liikkuvat, jos alkaisin sitä eteenpäin kaupittelemaan joskus? Olen havainnut netissä hintaskaalaa 200 € --> reiluun 600 €, mutta mikä olisi asiallinen hinta , ettei olisi ylihinnoiteltu muttei myöskään aivan alihintainenkaan?
 
Vastaava peli siis kuin tämä: https://reverb.com/item/2184342-swr … tudio-220-bass-amp-head-made-in-usa
 
En siis tiedä bassokamoista paljonkaan, kun olen itse kitaristi, mutta tällaista infoa löysin fender support sivustolta:
 
"An updated version of our first amplifier, the Studio 220 was discontinued after an eleven year run to make room in the SWR product line for new designs. Features: 220 watts RMS @ 4 ohms, 4-band paragraphic EQ, Mono effects loop, Adjustable electronic crossover, Adjustable limiter, Power amp clip LED, Pull transparency switch, XLR record out with pad and ground lift, Preamp out/power amp in jacks, EQ footswitch, Rack mountable",
 
Weight: 13.5 lbs.
 
Production Period: 1987 to 1998
Final Retail Price: $999.00"

Hintapyynti ja myyntihinta kaksi eri asiaa, linkin hinta noin 200€ laitat varmanpäälle ja 250€

jperala: Hintapyynti ja myyntihinta kaksi eri asiaa, linkin hinta noin 200€ laitat varmanpäälle ja 250€
 
Niinhän ne yleensä on juu...
Jotkut hinnoittelee kapineensa miinus 1/3 uuden hinnasta, mutta en oikein usko tässä tapauksessa siihen. Jotain 250€ - 300€ suuntaan pähkäilin. Taisi olls kanadassa myynnissä jossain reiluun 600 $ ja se kyllä kuullostaa melkoisen ylihintaiselta.

Internetin ihmemaailmasta kun lähtee hinta verrokkia hakemaan mille tahansa niin hinna 1€ sinne miljoonaan tai jotain siltä väliltä, en toki ole mikään SWR tuntija mutta tuskin kyseessä mikään graalin malja jota josta taistellaan verisesti tilin tyhjentymiseen asti.

jperala: Internetin ihmemaailmasta kun lähtee hinta verrokkia hakemaan mille tahansa niin hinna 1€ sinne miljoonaan tai jotain siltä väliltä, en toki ole mikään SWR tuntija mutta tuskin kyseessä mikään graalin malja jota josta taistellaan verisesti tilin tyhjentymiseen asti.
 
Sitten on semmonen hassu ilmiö, ilmeisesti google aistii hakijan motiivit näppäinpainallusten kiihkeydestä, että lähes poikkeuksetta myyjä löytää huomattavasti korkeammat hintareferenssit kuin ostaja..

-Q-: Sitten on semmonen hassu ilmiö, ilmeisesti google aistii hakijan motiivit näppäinpainallusten kiihkeydestä, että lähes poikkeuksetta myyjä löytää huomattavasti korkeammat hintareferenssit kuin ostaja..
 
Se taikaa on varmaan siinä näpyttelijän tavassa suodattaa informaatiota, 300€ kuulostaa paljon paremmalta kun 85€, ostajalle taas toisin päin.

Moi.
 
Onneksi olkoon, varsin legendaarinen vahvari.
 

 
Stone: Jotain 250€ - 300€ suuntaan pähkäilin.
 
En ole viimeaikoina sen tarkemmin hintatasoa seurannut koska en ole sen kummemmin ostamassa kuin myymässäkään, mutta hyväkuntoisesta modailemattomasta alkupään pelistä varmaan ihan kohtuullinen pyynti, tuoreemmasta saattaa joutua tiputtamaan.
Ainakin jos ostaja on moisesta tarkka ;).
Jenkkipelin stepper-muuntajasta joutuu tietysti maksamaan ekstraa jos sellainen yksilö sattuu kohdalle.
 
Aika harvoin noita kuitenkin liikkuu, vaikka yhtä näppärä laite niin bassolle kuin kitarallekin.
Varsin moni joka moisen haluaa, kun on jo tuon hommannut, eikä useinkaan ole valmis luopumaan.
 
Mulle saisi latoa huomattavasti tuota ajattelemaasi kovemman summan tiskiin tai ehdottaa vaihtoa johonkin todella mielenkiintoiseen kikareeseen että viitsisin edes luopumista miettiä.
Jos vähänkään on kallellaan tuon aikakauden soundimaailmaan, tuossa on ainakin mun mielestä vahvaria loppuiäksi.
 
Legendaarinen GT-Pre:hän on sama vehje ilman päätevahvistinta, ja SM400 sama kahdella vahvistinmodulilla.
 

 
Itse kun aikoinaan piti saada SM400:n myynnin vuosia jatkunut kaihertaminen kuriin, maksoin -06 210€+postit tiettävästi Eppu Normaali-kytkyllä varustetusta -89 mallisesta.
 
Muinoin olivat tietysti jo uutuuttaankin "alitehoisia", mutta liki poikkeuksettahan noita räkitettiin jonkin jöpäkän päätevahvistimen kanssa, kiitos hyvin toimivan sisäisen jakosuotimen.
Nykyäänhän 1U D-luokan päätteitä on pilvin pimein, varsin kiva kaveri tuollaiselle.
 
Räkittäessä pitää kyllä muistaa jättää jo kikkailematta pakostikin jäävät vähintään 1/2U raot niin ylä-, kuin alapuolellekin, muuten loppuu varsinkin kiusatessa tai vitosella/kutosella vedellessä leikki nopsakkaasti lyhyeen.
Varsinkin jos kaiuttimien taajuustoisto ei mene tarpeeksi alas.
Pääte kun on "vanhan liiton designiä", suojauksia ei ole.
 
Steven valkkaama päätetopologia vaatii myös tasaisin väliajoin Biasin tarkistamisen/säädön, ruukaa tiemmä joissain yksilöissä ryömimään vahvastikin.
Jos hyvä tuuri käy, huomaa ko. ryömimisen normaaliakin rankemmasta lämpiämisestä ja/tai varsin epämiellyttävän särön ilmaantumisesta signaaliin.
Etenkin nykyvahvareihin tottuneille nuo varhaiset "aidot" SWR:t lämpiävät kyllä aivan toiseen malliin ehjinäkin.
 
Tarkistus ja säätö on helppo ja nopea hoitaa, ja ohjeet löytyvät muunmuaasa tuolta:
 
http://mhumhirecords.org/DIYpages/schematics/SWR/Bias.pdf
 
Jos kaivelet netistä varhaisten SWR käyttönuppien perspuolikuvia, valtaosassa on jomppipiuha "efektiloopissa".
Ko. jakkien kytkimet ovat umpisurkeita jos ei joku ole jo vaihtanut, ja piuha tulee tarpeeseen.
 
Yksi seikka joka kannattaa myös varmistaa, on liukupotikoiden ja päälikannen välissä oleva eriste.
Hapertuu ajan mittaan ja keskeltä millään tapaa tukematon kansi resonoi kenkusti ja saattaa ottaa paljaisiin juotoksiin kiinni.
 
T:Samuli

Tuo on kyllä klassikkonuppi. Varsinkin sitä biampia tuli katseltua läheltäkin mutta rahaa ei koskaan ollut siihen aikaan tarpeeksi. Jos tuosta pyytää 300 € ja antaa ostajan vinkua muutaman kympin pois - mutta miksi tuosta pitäisi luopua?
 
Lämpöpattereita, kyllä! Kollega osti vastaavan, siis sen biampin, ja saundin saa aina toimimaan soittimella kuin soittimella ja tilassa kuin tilassa. Nuo puoliparametriset ovat apu oikeastaan missä vain.
 
Kaksi tuotetta on jäänyt pahasti kaihertamaan SWR:ltä: Interstellar overdrive ja MINI MO'. Jos olisi (edes nyt) sen verran rahaa ja joku tarjoaisi tuollaisia, todennäköisesti sortuisin. Vahvistimet olivat oikein kivoja mutta nuo kaksi jotain aivan ihmeellistä!
(kirjoittajan huomautus: tämä viimeinen tekstikappale on esitetty hyvin nostalgisessa mielentilassa).

Oiskohan SWR SM400 lähtenyt joskus about karvan alta kolmella saturaisella kun hävitin?
 
Ihan kiva, mutta ei se mikään kovin kummoinen peli ollut. Hyvä saundi ja kivat ominaisuudet mutta hönkää olisi saanut olla ainakin hieman enemmän.
 
Samaa hintaluokkaa mun mielestä tuo Studio 220, haarukka siinä 180-330 miltä väliltä kehtaa pyytää. Eri asia tosiaan että mitä siitä sitten saa.

Kiitokset ja perskeles, sillä nythän tuo nuppi alkoi kiinnostamaan enempikin :)
Juu...ei mitään tarvetta sillain luopua, mutta lähinnä kyselin, että missä hinnoissa pyörivät ja millainen kapine ylipäänsä kyseessä ja kuten huomaatte, niin bassomaailma itselleni yhä vierasta maaperää.
 
Sillä voi siis kitaraakin periaatteessa soittaa? Kaappi vaan puuttuu eli sitähän se huutaa, mutta valuuttaa ei juuri nyt ole laittaa sellaiseen.
Mielenkiintoista tämä silti ;)

Moi.
 
ituvirtanen: Kaksi tuotetta on jäänyt pahasti kaihertamaan SWR:ltä: Interstellar overdrive ja MINI MO'. Jos olisi (edes nyt) sen verran rahaa ja joku tarjoaisi tuollaisia, todennäköisesti sortuisin. Vahvistimet olivat oikein kivoja mutta nuo kaksi jotain aivan ihmeellistä!
 
Noita ei tunnu edes rahalla enää saavan ellei ihan kammotuuri käy, varsinkin jos IOD:n haluaa pre-Fenderinä.
Mini Mo'ssa kiusaa taasen tekee lyhyt neljän vuoden markkinoillaolo, ja alunperinkin suolainen hinta.
 
Muistelen että soundeja ylistivät lähes kaikki, mutta niin Mo'n kuin mininkin kohdalla hinta oli ylitsepääsemätön este.
 
Etenkin tuon IOD:n kelpuuttaisin kyllä mieluusti arsenaaliini minäkin.
Jossain vaiheessa tuossa edellisellä vuosikymmenellä joku taho -jota en nyt tietenkään muista- retosteli kovastikin tuovansa sopuhintaisen IOD-kloonin markkinoille.
Eipä ole ainakaan mun silmiin osunut...
 

 
Stone: Sillä voi siis kitaraakin periaatteessa soittaa? Kaappi vaan puuttuu eli sitähän se huutaa, mutta valuuttaa ei juuri nyt ole laittaa sellaiseen.
 
Kyllä, hienosti toimii kitarallakin, lähinnä koska:
 
ituvirtanen: Nuo puoliparametriset ovat apu oikeastaan missä vain.
 
Nuo neljä puoliparametristä ekvalisaattoria olivat Steveltä loistoidea, ja pahat kielet väittivät ainakin jossain vaiheessa että menestys olisi jäänyt ilman noita huomattavasti vaisummaksi.
"Aural enhancer" taasen jakaa mielipiteitä varsin vahvastikin puoleen ja vastaan.
Lähinnä vastaan ;).
Mutta "helposti" ohitettavissa (koska vaikuttaa taajuuskäyttäytymiseen nollillakin), ohjeita ja keskustelua löytyy muunmuassa täältä:
 
https://www.talkbass.com/threads/swr-aural-enhancer-bypass.643201/
 
Kaikkia alkuperäisiä SWR tuotteita vaivaa tietynasteinen näennäinen puhdittomuus kun verrataan paperilla samantehoisiin aikalaisiinsa, mutta jos/kun taajuuskäyttäytymisen räätälöi liki rajattomat mahdollisuudet suovien EQ:iden avustuksella verrokkeja vastaavaksi, puhdittomuus katoaa.
 
Syy siihen miksi tuntuvat puhdittomilta on se että Steve teki perfektionistina vahvistimistaan MI-käyttöön liian matalien taajuuksien toistoon kykeneviä.
Ja pl. tuo AE, varsin värittämättömiä taajuustoistoltaan.
Seikka joka ilman ylipäästösuodinta aiheuttaa automaattisesti sen että jos matalilla taajuuksilla on ylenmäärin vahvistettavaa signaalia, virtalähde kyykkää samantien.
Kilpailijat puolestaan muokkasivat taajuuskäppyrän jo alunpitäenkin korvalle voimakkaamman kuuloiseksi.
EDIT: Ja sisäänrakennettu HPF piti huolen siitä että alataajuuksilla ei ollut tehorosvoja.
 
Koska erillinen HPF noista modaamattomista SWR-vahvareista puuttuu, aika usein näkee ehdotettavan 1. puoliparametrisen tason tiputtamista -15dB:hen, ja taajuuden ruuvaamista 31-50Hz tienoille.
Kokemuksesta voin sanoa että auttaa kummasti SWR-puhdittomuuteen :).
Samoin kuin auttaa yleisestikin niiden alataajuuksien leikkaaminen joita käytössä oleva kaiutin ei toistamaan kykene.
Pätee tietty kaikkiin bassovahvareihin tuo jälkimmäinen.
 
T:Samuli

basisti1971:
https://www.talkbass.com/threads/swr-aural-enhancer-bypass.643201/

 
No ei ihme että SWR:t on vähän kirkkaan kuuloisia. Middleissä "lievä" 9db leikkaus verrattuna diskanttiin. Ihmeesti tuotakin on kuitenkin bassovahvistimena käytetty... :D

Moi.
 
Basismi: No ei ihme että SWR:t on vähän kirkkaan kuuloisia. Middleissä "lievä" 9db leikkaus verrattuna diskanttiin.
 
Totta, melkoinen on monttu.
 
Tuolla puoliparametrisella toki saa halutessaan "korjattua" tilannetta neutraalimpaan suuntaan, mutta koska valtaosa kuitenkin equttaa silmillä vähintään yhtä paljon kuin korvillaankin, lopputulos on kuitenkin aina varsin kirkas soundi verrattuna kilpailijoihin.
 

 
Basismi: Ihmeesti tuotakin on kuitenkin bassovahvistimena käytetty... :D
 
Ja kovasti.
 
Herra Raben värkit olivat liki koko 80-luvun se referenssi johon aikalaisiaan trankkubassovahvistimia ja -kaappeja verrattiin.
Syystä tai syyttä, siitä ollaan montaa mieltä, mutta aniharvoinhan moiset muotivirtaukset järkeen nojaavatkaan.
Mielikuvat on ne mitkä jyllää.
 
Itse kyllä pidän kovasti niin SWR:n soundeista, soundin muokattavuudesta, kuin kestävyydestäkin.
Vaikkakin 410 neliökaappi jota usein pidetään Raben "keksintönä", onkin suuntaavuusominaisuuksiltaan ehkäpä se kaikkein surkein vaihtoehto jos tasaista bassotoistoa kaivataan.
Surkeammaksi saa korkeintan laittamalla lähes poikkeuksetta heikomman 115:n alle piereksimään ja rikkoutumaan.
Eikä yksinkertainen diskantti yksinkertaisella jakosuotimellakaan soundia ainakaan paranna kuin ehkä kaiuttimen keskilinjalla, mutta kipailijoidensa vielä halvemmalla toteutettuihin kopioihin verrattuna kyllä pääsee loistamaan.
 
Mutta onneksi kaiutinvaihtoehtoja on muitakin kuin tuo 80-luvun klassikko, ja kyllähän tuon klassikonkin saa toimivaksi kun käyttää aikaa ja vaivaa enemmän kuin mitä valmistajat ovat katsoneet aiheelliseksi uhrata.
 
T:Samuli

Sellainen tiedustelu SWR studio 220 nupin takapaneelista, että kun siellä on kaiutinliitäntä 1 sekä 2, niin kumpikohan noista on 8 ohm ja 4 ohm??
Kaappini on 8 ohm tarkoitettu.

J.Nikkanen: Siis ilmeisesti kaapissasi on merkintä 8 Ohm eli on 8 Ohm kaappi.
 
Lähdöt yksi ja kaksi lienevät rinnankytketty, eli ei mitään väliä kumpaan kaappipiuhan tööttäät nupin päässä. (tuon asian tarkastaa nopeasti vaikkapa kurkkaamalla nupin sisään tai muutamalla piuhalla ja yleismittarilla) 8 Ohm kaappiin tuo nuppi toimittaa tehoja 140 W, kahdella 8 Ohm kaapilla (kokonaisimpedanssi 4 Ohm) saat täydet tehot ulos. (220W)
 
Kiitosta paljon! Kaappi on tosiaankin 8 Ohm 410 malli. Tämä selvensi :)

Jos joku pystyy vielä suosittelemaan jonkinlaista edullista räkkiä ko. nupille, niin sekin harkittavissa? Ihan sillä, että olisi parempi ilmanvaihto varsinkin alapuolelle. Pidän kotelon kantta auki nyt, ettei liiaksi kuumene.
Mitään flektia tässä mallissa ei siis ole.

Moi.
 
J.Nikkanen: Lähdöt yksi ja kaksi lienevät rinnankytketty, eli ei mitään väliä kumpaan kaappipiuhan tööttäät nupin päässä. (tuon asian tarkastaa nopeasti vaikkapa kurkkaamalla nupin sisään tai muutamalla piuhalla ja yleismittarilla)
 
Kyllä, rinnan ovat alunperin.
(Suoraankytkettyjen päätelaitteiden kanssa ei erilaisia impedansseja edes ulos saa, eikä transistorivahvistinten kyseessä ollessa merkitystä ole kuin minimi-impedanssilla.)
 
Mutta koska basisti sai elämänsä hankalaksi helpomminkin kuin kiusaamalla noita SWR-tuotteita minimimainosimpedanssiinsa, kahta 8Ohm kaappia käyttävät modasivat joskus myös sarjaan, vaikka yleisempi olikin sarjaankytkentäboksin väsääminen.
 
Eli kannattaa mitata tai kurkata sisään jos kahden kaapin käyttö kiinnostaa.
Ja sisään jos kurkkaa, verkkomuuntajassa lukee usein valmistusvuosi.
 
T:Samuli

basisti1971: Moi.
 

 
Kyllä, rinnan ovat alunperin.
(Suoraankytkettyjen päätelaitteiden kanssa ei erilaisia impedansseja edes ulos saa, eikä transistorivahvistinten kyseessä ollessa merkitystä ole kuin minimi-impedanssilla.)
 
Mutta koska basisti sai elämänsä hankalaksi helpomminkin kuin kiusaamalla noita SWR-tuotteita minimimainosimpedanssiinsa, kahta 8Ohm kaappia käyttävät modasivat joskus myös sarjaan, vaikka yleisempi olikin sarjaankytkentäboksin väsääminen.
 
Eli kannattaa mitata tai kurkata sisään jos kahden kaapin käyttö kiinnostaa.
Ja sisään jos kurkkaa, verkkomuuntajassa lukee usein valmistusvuosi.
 
T:Samuli
 
Kiitos näistä!
Tuossa on ulkoinen painava Voima merkkinen muuntajamötikkä tai adapteri, kun tossa on toi jenkkityylinen lähtö-pistoke.

Ei mun SM400 nupissa myöskään ollut tuuletinta. Porukat ympäri maailmaa ovat viritelleet räkkeihin jotain lisätuulettimia että saa ilman vaihtumaan. 2U räkkiin en laittais, sen verta tuottaa lämpöä kyllä. Mulla oli DIY 3U laatikko ja korokepalat jalkojen alla että oli riittävästi rakoa nupin alla sekä päällä.