Yleistä keskustelua musiikista ›

StJerky: Eikö sitä kuitenkin jollakin kielellä morseteta, jos ei nyt näitä SOS ym. lasketa. Mutta viittomakieli ylittää kielirajoja, joskin amerikkalaisilla on kuulemma siinäkin oma murteensa.
 
Sovituilla lyhenteillä ja mm. Q-koodistolla.

Kolavi: yliopistojen kuuluukin pohdiskella teoreettisia asioita, mutta se ei ole hyväksyttävä syy tuottaa hyödytöntä siansaksaa. Tai saahan sitäkin tuottaa jos sen tuottamisesta on itselle jotakin iloa eikä tarkoituksenakaan ole lisätä kenenkään tietämystä..
 
Puolidimi. Itsekö tuon keksit?

lurkki: Puolidimi. Itsekö tuon keksit?
 
Ei ole pienintäkään haisua mistä se tuli ja onko se oikein. Myös minun tekstejäni saa pitää hyödyttömänä siansaksana ja niitä voi mätkiä mielin määrin; se ei haittaa minua millään tavalla.

lurkki: Sovituilla lyhenteillä ja mm. Q-koodistolla.
 
Ennenwanhaan kun sähköttämällä pidettiin yhteyttä laivoihin käytettiin sanomien lyhentämiseksi ja siten kustannusten säästämiseksi Kansainvälistä Viestityskirjaa. Tämä on yli tuhatsivuinen opus, joka joka sisältää lukemattoman määrän lyhenteitä sanoille ja lauseille. Esim. koodiryhmä EWKAQ tarkoitti: Onko lentoposti saapunut?

Sax-pappa: Nuottikirjoitus on paras toistaiseksi keksitty yleismaailmallinen tapa musiikin muistiinmerkitsemiseen.
 
Tuli tästä muuten mieleen - ohi aiheen - että kuinkahan paljon parempi nuottikirjoitus keksittäisiin jos räjäytettäisiin vanha ja tehtäisiin nykytekniikalla fiksusti uusi. Luettavuuden/käytettävyyden tutkimus on kuitenkin ihan eri luokkaa nykyään kun fontteja ja käyttöliittymiäkin tutkitaan esim. silmänliikkeitä seuraamalla ja analysoimalla suuria määriä dataa. En yllättyisi, vaikka asian voisi tehdä paljon paremmin. Itse asiassa yllättyisin ihan saatanasti, jos nykyinen olis lähelläkään optimaalista, vaikkakin evoluutio siitä lie siedettävän muokannut.
 
Vai onko turha tässä vaiheessa uutta visuaalista merkintätapaa enää kehittää ylipäänsä?

Arkka: Tuli tästä muuten mieleen - ohi aiheen - että kuinkahan paljon parempi nuottikirjoitus keksittäisiin jos räjäytettäisiin vanha ja tehtäisiin nykytekniikalla fiksusti uusi. Luettavuuden/käytettävyyden tutkimus on kuitenkin ihan eri luokkaa nykyään kun fontteja ja käyttöliittymiäkin tutkitaan esim. silmänliikkeitä seuraamalla ja analysoimalla suuria määriä dataa. En yllättyisi, vaikka asian voisi tehdä paljon paremmin. Itse asiassa yllättyisin ihan saatanasti, jos nykyinen olis lähelläkään optimaalista, vaikkakin evoluutio siitä lie siedettävän muokannut.
 
Vai onko turha tässä vaiheessa uutta visuaalista merkintätapaa enää kehittää ylipäänsä?
 
Taitaa nuottikirjoituksessa olla se, että kun on satoja vuosia tunnistettavalla tavalla musiikkia lapuille tuutattu niin uuden nuottijärjestelmän luomiselle on melko suuri kynnys. Oli sitten olemassa oleva järjestelmä paras mahdollinen (tokkopa) tai ei.
 
Sama ilmiö ei ole tavaton musiikin ulkopuolellakaan.

Funkånaut: Taitaa nuottikirjoituksessa olla se, että kun on satoja vuosia tunnistettavalla tavalla musiikkia lapuille tuutattu niin uuden nuottijärjestelmän luomiselle on melko suuri kynnys. Oli sitten olemassa oleva järjestelmä paras mahdollinen (tokkopa) tai ei.
 
Sama ilmiö ei ole tavaton musiikin ulkopuolellakaan.
 
Näinhän se on kyllä.
 
Standardien muuttamisen mahdottomuus on yhtä aikaa aikamme kirous ja pelastus.

Se, että tälle vallitsevalle nuottikirjoitukselle kehitettäisiin joku uusi korvaava systeemi, joka sen syrjäyttäisi, on lähes yhtä epätodennäköistä kuin se, että äännekirjoitus korvattaisiin jollain uudella menetelmällä. Vaikea kuvitella parempiakaan järjestelmiä, vaikka saisi puhtaalta pöydältä rakentaa.
 
Kummassakaan ei ole olennaisia toimivuusongelmia niille, jotka systeemin tuntevat. Lukutaidottomille molemmat järjestelmät ovat hyödyttömiä.

Funkånaut: Taitaa nuottikirjoituksessa olla se, että kun on satoja vuosia tunnistettavalla tavalla musiikkia lapuille tuutattu niin uuden nuottijärjestelmän luomiselle on melko suuri kynnys. Oli sitten olemassa oleva järjestelmä paras mahdollinen (tokkopa) tai ei.
 
Sama ilmiö ei ole tavaton musiikin ulkopuolellakaan.
 
Mikähän olisi se nykyjärjestelmän pahin puute tai heikkous, joka saataisiin uudella järjestelmällä paremmaksi? En itse osaa äkkipäätä sellaista nimetä. Toki eri soittimille optimoituja järjestelmiä voisi olla.

varakeef: Kummassakaan ei ole olennaisia toimivuusongelmia niille, jotka systeemin tuntevat. Lukutaidottomille molemmat järjestelmät ovat hyödyttömiä.
 
Äännekirjoitukseen on kuitenkin kehitetty lisäinformaatiota antavat hymiöt. Jotain vastaavaa voisi keksiä nuotteihinkin :)
 
Jos vaikka laitetaan kone soittamaan jokin Hendrixin kitarasoolo nuoteista, jää tulos likiarvonomaiseksi. Voisi olla merkintätapa joka ilmaisisi jutun nyanssit, vaikkei sellaista heti osaakaan kuvitella.

Kefiiri: Äännekirjoitukseen on kuitenkin kehitetty lisäinformaatiota antavat hymiöt. Jotain vastaavaa voisi keksiä nuotteihinkin :)
 
Nuottikirjoitukseenhan on kehitetty monille soittimille vähän hymiöitä vastaavia lisämerkkejä.

Sax-pappa: Nuottikirjoitukseenhan on kehitetty monille soittimille vähän hymiöitä vastaavia lisämerkkejä.
 
Näin toki on, ja ehkä on rajansa sillä miten paljon informaatiota partituuriin on mahdollista lukukelpoisesti ahtaa. (Mutta sehän juuri on se puute siinä merkintätavassa.)

Arkka: Standardien muuttamisen mahdottomuus on yhtä aikaa aikamme kirous ja pelastus.
 
Tästä toki olemme samaa mieltä. Parempi kohtalainen standardi kuin hallitsematon määrä erilaisia spesiaalipatentteja ;)

Arkka: Vai onko turha tässä vaiheessa uutta visuaalista merkintätapaa enää kehittää ylipäänsä?
 
Yrityksiähän on ollut. Varsinkin modernia taidemusiikkia on nuotinnettu välillä melko mielenkiintoisilla tavoilla.

varakeef: (On tietysti niinkin, että puhelinluettelonkin voi taitava lausuja saada kiinnostavan kuuloiseksi, samoin hyvän soittajan soittamat täysin satunnaiset äänet voivat kuulostaa hyviltä.)
 
Kyllä! Tylsä oppikirjatekstikin voi kuulostaa taiteelta kun on oikeat esittäjät:
 
https://www.youtube.com/watch?v=jX9GL7-idW0

varakeef:
(On tietysti niinkin, että puhelinluettelonkin voi taitava lausuja saada kiinnostavan kuuloiseksi, samoin hyvän soittajan soittamat täysin satunnaiset äänet voivat kuulostaa hyviltä.)
 
No pakkoko riehua jos oot samaa mieltä?

StJerky: ... viittomakieli ylittää kielirajoja ...
 
Erilaisia viittomakieliä on maailmassa satoja, jotka eroavat viittomistoltaan ja kieliopiltaan toisistaan. Kieliopeissa ja viittomissa on tosin löydettävissä tiettyjä samankaltaisuuksia, mikä helpottaa eri kieliä viittovien kuurojen kommunikointia
 
Viittomakielillä ei myöskään ole suoraa yhteyttä puhuttuihin kieliin. Esimerkiksi Englannissa, Irlannissa, Yhdysvalloissa ja Australiassa puhutaan englantia, mutta viittomakielet eroavat kaikissa maissa toisistaan (amerikkalainen viittomakieli on itse asiassa läheistä sukua ranskalaiselle viittomakielelle). Kaikissa maissa on omat käsimerkit eli viittomat.
 
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Viittomakielet#Maailman_viittomakielet

varakeef: Mutta jos laitetaan laput jonkut oikean soittajan eteen, se kuulostaa oikein hyvältä, joskaan ei samalta kuin Henkan esitys. Jos siinä oli sävellyksellisesti joku musiikillisesti kiinnostava idea, se ilmenisi nuotistakin. Fraseeraus jää toki esittäjälle.
 
Joo sehän on sitten oma funtsailun aiheensa että mitä notaatiolla on edes tarkoitus saada ilmaistuksi. En kyllä ihan ole varma siitä ilmeneekö jonkin mikrointervalleja sisältävän rytmisesti kompleksisen musapätkän "musiikillinen idea" käytössämme olevasta notaatiosta?
Mutta tarvitseeko sen siitä selvitäkään, kun muitakin tapoja (esityksen tsekkaminen Youtubesta ja siitä matkiminen) jo on keksitty :D Ja pakkoko on edes matkia.
 
Mielestäni pointtini on se, että kaikkia musiikillisia ideoita ei nuoteilla pysty ilmaisemaan, vaan pelkästään ne, jotka sillä ovat ilmaistavissa ;)