 teemuh
30.12.2017 10:42:48 | |
|---|
Kyllä pieni bluesin soittaminen hammond-soundilla lev yn päälle aina helpottaa tämmöistä lievistä masennusoireista kärsivää pianistia. Eikö bluesin ideakin ole vähän sellainen? |
 Kefiiri
30.12.2017 12:46:57 | |
|---|
En tiedä kumpi helpottaa enemmän, se blues vai hammond-soundi, mutta yhdistelmä toki on sellainen, että väkisinkin tulee hyvälle tuulelle :) En ole musiikin asiantuntija. |
hallu
31.12.2017 16:03:01 | |
|---|
Blues on tuneiden kieltä eikä sitä voi soittaa siten, että miettii jotain muita murheita. Bluesissa pitää olla pää ja sydän läsnä kun sitä soitetaan ja siksi se pakottaa työntämään pahaa oloa aiheuttavat mietteet sivummalle ja helpottaa ihan oikeasti zeniläisen mietiskelyn tai mind fuldnesin tavoin. Lisäksi se päästää ääneen ne puolet meistä, jotka arjessa eivät muuten pääse koskaan kuuluville.
Eli kyllä olen kanssasi samaa mieltä. Elämä on reiässä rattoisaa...... |
hallu: Blues on tuneiden kieltä eikä sitä voi soittaa siten, että miettii jotain muita murheita. Bluesissa pitää olla pää ja sydän läsnä kun sitä soitetaan ja siksi se pakottaa työntämään pahaa oloa aiheuttavat mietteet sivummalle ja helpottaa ihan oikeasti zeniläisen mietiskelyn tai mind fuldnesin tavoin. Lisäksi se päästää ääneen ne puolet meistä, jotka arjessa eivät muuten pääse koskaan kuuluville.
Eli kyllä olen kanssasi samaa mieltä.
Joo ja myös vielä toisinpäin En tiedä suurista artisteista mutta toisaalta mielestäni edellyttää myös jotain tuskaa mistä ammentaa, eli yleisö saa hyvän esiintymisen mutta soittaja joutuu kantamaan tuskaa. Et täysin onnellinen soittaja ei saa tunnetta sooloihin. Pätee myös jazz-musiikissa. |
