Kitarat: kitarakamat ›

tomaattiorava: Hmm, kuuluisko tämmöistä toimenpidettä varten virittimet ottaa irti lavasta?
 
Nauhat alkaa olemaan kyllä aika kuluneet kun niitä vielä hiottiinkin joskus vuosia sitten. Sinänsä se ei ole haitannut koska mä oon vähän ehkä liiankin matalan äxönin mies, varsinkin tän ko skeban suhteen joka on lähinnä mättöjuttuja varten.
Missä kohtaa sitten nauhat ovat kuluneet täysin loppuun, eikö siinä kohtaa peli muutu käytännössä soittokelvottomaksi? Mitä ylipäänsä pidetään keskiverto kitaran elämänkaarena?
 
Mutta niinkun totestin, en oo mitään myymässä mutta remontin paikka alkais ehkä pikkuhiljaa olemaan....
 
No virittimistä on hankala sanoa kun ei tiedä minkälaiset ja kenen valmistamat ne on. Mulla oli yhdessä kitarassa Sperzelin virittimet niin ei tarvinnut kuin ottaa nupin päistä ruuvit auki, että sai akselit ulos ja puhdisti ja voiteli uudelleen ja laittoi kasaan niin virittimet oli kuin uudet. Kaikkia virittimiä ei ole tarkoitettu aukaistavaksi, mutta se selviää kun irroitat kielet ja alat tutkiä mikä niissä mättää (onko klappia tms. ja katsot näkyykö ruuveja sun muuta joiden kireyttä voi tarkistaa aika usein siitä viritintapin tyvessä olevan holkin kiristysruuvin kiristäminenkin tekee jo ihmeitä). Jos virittimissä ei ole klappia ja ne tuntuvat vain jäykiltä, se voi olla merkki että kestorasvat on jähmettyneet tai silloinkin kannattaa käydä ruuvit ja mutterit läpi olisiko joku liian tiukalla. Jos vaihtoehtona on virittimen vaihtaminen, niin voi kokeilla voidella niitä (esim opelukoneöljyllä on hyvä tunkeutumiskyky ja jäykistynyt viritin voi hyvinkin notkistua jos jostakin välistä saa ujutettua rasvaa koneistoon). Toki on aina mahdollista, että viritin on vahingoittunut jonkin traumaattisen tapahtuman seurauksena, mutta aina kannattaa ensin vähän tutkia ennen kuin säntää ostamaan uuden.
 
Nauhojen kunnostamisesta kannattaa kysyä kitaratohtorilta nauhat ovat silloin loppu kun niissä ei enää ole varaa hioa. Mutta tässäkin lähtisin sun omasta tuntumasta, että jos niissä ei mikään häiritse sua, niin silloin niillä vielä pääsee. Jos olet ne jo hiotuttanut, niin voi olla, että seuraavan kerran ne pitää vaihtaa osittain tai kokonaan, mutta kyllä se kitaran huoltaja siinä asiassa neuvoo.
 
Kitaran keskimääräinen ikä/elinkaari? sehän tietenkin riippuu kuinka usein kukanenkin haluaa kitaraansa vaihtaa, mutta periaatteessa kitara on ikuinen, kun siitä pitää huolen eikä riko sitä... ja jos rikkoo, niin yleensä sen voi kunnostaa. Mulla on itselläni vanhin kitara kohta neljäkymmentä vuotta (ja siinä on vielä alkuperäiset virittimet) johon olen teettänyt kylläkin nauhojen vaihdon, mutta muuten se on aika pitkälti semoinen mimmoisena sen kitarapajalta joskus vuonna 1983 kotiin kannoin. Sitten minulla on toinen kitara vuodelta 1981 ja siinä on virittimet toiminnaltaan täysin virheettömät, vaikka eletty elämä ja kilometrit kitarassa muuten näkyy. Jos kitaran puuosat säilyttää muotonsa, niin en keksi kyllä yhtään syytä miksi kitaran elinkaaren pitäisi katketa. Sen vuoksi jos näkee vanhan soittimen joka on hyvin muodossaan, niin sitä aina innostuu, että siinäpä on soitin ikuisuutta varten :-) ei ne nimittäin enää miksikään mene jos ne on jo kestäneen parikymmentäkin vuotta tienpäällä.
 
E: mun piti vielä lisätä, että ne kaksi muuta kitaraa joita kutsun uusiksi ovat vuosilta 1991 ja 1995 :-D . Mulla on siis neljä kitaraa vuosimallit 1979, 1981, 1991 ja 1995 ja kuten sanottua noita kahta viimeistä pidän "uusina" :-). Ja nää ei siis ole edes ajateltu miksikään keräilykamppeiksi vaan jokainen on soittoa varten ja huollatan ne ihan surutta miettimättä pätkääkään alkuperäisyyksiä.