| Aihe: Kaularaudan jyrsintä | |
|---|
|
Mahtaakohan joku taho myydä otsikon mukaiseen toimintoon tarkotettujen jigien piirustuksia? |
|
Ei siihen tartte jigin jigiä. Yhden pitkän suoran vasteen jonka asettelee siten että terä kulkee kaulaan piirrettyä keskilinjaa pitkin koko matkalta. Säätöpäähän ku joutuu ajelemaan leveämpää uraa, ni vaihtaa vaan terän ja jatkaa samaa vastetta vasten, sen paikka ei muutu.
Musiikin hyvyys ei ole makuasia. -Jucciz, ammattimuusikko |
|
Juu, ei tuo suoran jyrsintä kovin kummonen homma ole, mutta sen kuperan uran.
Ei viitsis ihan kaikkea mittailla ja pähkäillä itse.
Noista tuplaraudoista ei kokemusta, jokos nuo yksinkertaiset on mennyttä aikaa? |
|
Tinnittus: Juu, ei tuo suoran jyrsintä kovin kummonen homma ole, mutta sen kuperan uran.
Ei viitsis ihan kaikkea mittailla ja pähkäillä itse.
Noista tuplaraudoista ei kokemusta, jokos nuo yksinkertaiset on mennyttä aikaa?
Älä nyt mee mitään yksitoimista sinne asentamaan ku kaksitoiminenkin on jo keksitty.
Musiikin hyvyys ei ole makuasia. -Jucciz, ammattimuusikko |
|
Tästä oli tdprissä joskus juttua (mistäpä ne ei olis vääntäny...). Ketjun ykkössivulla puumalli, kakkossivulla profiilia:
http://www.tdpri.com/threads/truss-rod-jig-plans-needed.302664/page-2 |
|
Moi.
Tinnittus: Noista tuplaraudoista ei kokemusta, jokos nuo yksinkertaiset on mennyttä aikaa?
Yksitoimiset puristavat kaularaudat eivät missään nimessä ole mennyttä aikaa vaikka kaksitoimiset puristamattomat ovatkin alaa vallanneet kiihtyvällä vauhdilla jo reilun vuosikymmenen.
Kaksitoiminen kaularautahan on keksintönä jo varsin vanha, mutta eiväthän puritaanimuusikot ja kaiken mahdollisimman halvalla tekemään pyrkivät soitinvalmistajat ole niihin oikein aiemmin innostuneet.
Puristava kaularauta kun vaikuttaa kaulan sointia muuttaviin ominaisuuksiin vähintään yhtä paljon kuin materiaalivalinnatkin.
Joidenkin mielestä jopa enemmän.
Eli jos olet mahdollisimman tarkkaan kopioimassa jotain klassista kitaramallia ja valkannut (kaulan) puut sointiominaisuuksien perusteella, ehdottomasti puristava rauta.
Eiväthän nuo suosituimmat (=halvimmat) kaksitoimiset toki ilman murheita olevia rakenteita ole nekään, kaukana siitä, ja moni rakentaja valkkaakin puristavan yksitoimisen muistakin kuin noista ylläesittämistäni syistä.
Toisaalta, jos et ole tonewooduskovainen etkä hae ehdottomasti puristavan kaularaudan sointia, haluat varmistaa että pienet nauhoitus- tms. kämmit on kivutonta kompensoida kaularaudalla ja ymmärrät mitä sudenkuoppia etenkin noihin kympin-parin halpisrautoihin sisältyy, ehdottomasti kaksitoiminen moderni rauta.
73nd3r: Tästä oli tdprissä joskus juttua (mistäpä ne ei olis vääntäny...). Ketjun ykkössivulla puumalli, kakkossivulla profiilia:
http://www.tdpri.com/threads/truss-rod-jig-plans-needed.302664/page-2
Ja hyvä että vääntävät, ainakin mun mielestä :).
Tuossakin mainittu uran kaaren epäsymmetrisyys kaulan alati muuttuvan neliömomentin ansiosta on seikka joka monelta jää huomiotta.
Se, onko ko. asialla todellisuudessa vaikutusta, ja kuinka paljon, se onkin toisen keskustelun aihe se :D.
T:Samuli |
|
Täytyy varmaan tutustu noihin tupliin vähän tarkemmin.
Jotenkin olin saanut sellasen käsityksen, että ovat lähinnä myyntimiesten höpinöitä |
|
Tinnittus: Täytyy varmaan tutustu noihin tupliin vähän tarkemmin.
Jotenkin olin saanut sellasen käsityksen, että ovat lähinnä myyntimiesten höpinöitä
Mun näkemys on se että jos haluaa kaulan jota pystyy _oikeesti_ säätämään ni melkein kandeis uskoo noita myyntimiesten höpinöitä.
Musiikin hyvyys ei ole makuasia. -Jucciz, ammattimuusikko |
|
Oiskohan käsitys peräisin Gibsonin myyntimiesten höpinöistä? |
 MPU
17.12.2017 19:30:47 | |
|
Viimeisimmässä tekemässäni kaulassa pääsin kokeilemaan kaksitoimista, yksitankoista kaularautaa. Paras tähänastisista kokelemistani kaularaudoista (yksitoiminen yksitankoinen, yksitoiminen aluprofiilin sisällä oleva, kaksitoiminen kaksitankoinen ja tämä viimeisin). Rauta epoksoidaan kaulan sisään kaarelle, hiilikuitunauha tukee kaulan takaosaa uran pohjalla. Rauta ei rämise missään asennossa, kaula on täyttä tavaraa ilman ilmataskuja ja säätö toimii molempiin suuntiin. Kaula soi eri tavalla kuin kaula, jossa on irtonainen kaularauta. Tykkään kovasti, seuraavaankin kaulaan laitan samanlaisen raudan. Talkbassista Bruce Johnson tekee näitä rautoja.
Ite kun tekee saa sellasta kun tulee |
 Kefiiri
17.12.2017 21:20:28 (muokattu 17.12.2017 21:48:40) | |
|
Tinnittus: Mahtaakohan joku taho myydä otsikon mukaiseen toimintoon tarkotettujen jigien piirustuksia?
Melvyn Hiscockin klassisessa "Make Your Own Electric Guitar" -opuksessa on esitelty vähän kevyempi jigiratkaisu yksitoimiselle kaularaudalle. Kirjastosta varmaan löytyy, kannattaa lukaista muutenkin.
Toki kaksitoiminen rauta epäilemättä on tolkullisin ratkaisu, ei siinä mitään. Oma mottoni on kuitenkin: "se ratkaisu minkä Leo valitsi, sitä älköön ihminen muuttako"...
En ole musiikin asiantuntija. |
Kefiiri
17.12.2017 21:26:28 (muokattu 17.12.2017 21:38:22) | |
|
MPU: Talkbassista Bruce Johnson tekee näitä rautoja.
Googlasin ja vilkaisin pikaisesti tuollaista rautaa. Tajuaisin jos rauta olisi urassaan vapaasti, mutta miten säätö voi toimia, jos rauta on epoksoitu kiinni kaulapuuhun heti jenkaosan jälkeen?
Nerokas ja ilmeisen kestäväksi suunniteltu konstruktio kyllä. Myös analyysi Fenderin kaularautojen tärvääntymisestä vaikutti järkeenkäyvältä.
Siis tällä sivulla olevaa selostusta katsoin:
https://www.talkbass.com/threads/si … n-or-dual-action-truss-rod.1000334/
En ole musiikin asiantuntija. |
|
Kefiiri: Oma mottoni on kuitenkin: "se ratkaisu minkä Leo valitsi, sitä älköön ihminen muuttako"...
On kyllä tavallaan vähän surullista ku jengi noudattaa tämmösiä mottoja.
Musiikin hyvyys ei ole makuasia. -Jucciz, ammattimuusikko |
|
Moi.
Kefiiri: Toki kaksitoiminen rauta epäilemättä on tolkullisin ratkaisu, ei siinä mitään.
Joo ja ei, antaa toki paljon anteeksi mutta kuten sanottua, eivätpä kaikki kaksitoimiset ole idioottivarmoja nekään.
Kefiiri: Oma mottoni on kuitenkin: "se ratkaisu minkä Leo valitsi, sitä älköön ihminen muuttako"...
:D
No, todellisuudessa Leo kustannustehokkuushuumassaan ja tietämättömyyttään valitsi ensin klassiselta puolelta tutun "ilman kaularautaa" designin, jonka ansiosta syntyi "skunk stripe"-kaulat koska ei halunnut heittää hukkaan jo valmistuneita kaularaudattomia kauloja ja niiden tuotantoon hankittuja koneita.
Herra Peavey tiimeineen vei kaularakenteen yksinkertaistamisen vieläkin pidemmälle asentamalla yksitoimisen raudan kaulanpuolikkaisiin jyrsittyihin uriin.
Legendan mukaan oli alunperin niinkin yksinkertainen että ura oli vain toisessa puoliskossa, mutta keskilinjalta sivussa oleva sauma ei oikein asiakkaita viehättänyt.
Samalla tapaa on teeseitseväkästelijän helppo kokeilla muuten hivenen hankalasti toteutettavissa olevia Ted McHugh:hin Gibsonille -23 patentoimaa "väärinpäin" kaarevaa puristavaa yksitoimista tai muistaaksen ainakin Martinin käyttämää suoraa puristavaa yksitoimista.
Perinteisestihän nuo valmistusteknisistä syistä upotettiin ja upotetaan kolmiosaisen kaulan keskipalikkaan.
Kefiiri: Tajuaisin jos rauta olisi urassaan vapaasti, mutta miten säätö voi toimia, jos rauta on epoksoitu kiinni kaulapuuhun heti jenkaosan jälkeen?
Kiitos linkistä.
Mullekaan ei aukea kuinka voi kiinteäksi epoksoituna toimia halutusti, kun perinteisen yksitoimisen puristavankin saa liimattua toimimattomaksi otelaudan liimauksen turatessaan.
Olisiko jäsen MPU:lla jotain syvemmälleluotaavaa linkkiä aiheesta?
Kefiiri: Nerokas ja ilmeisen kestäväksi suunniteltu konstruktio kyllä.
Aika työläs ja säätö voi olla vain toisessa päässä kaulaa.
Sinänsähän tuo on vain suhteellisen monimutkainen teeseitse-variaatio "pinched nut" kaksirautaisesta- tai U-profiili kaksitoimisesta.
Fenkullahan on ollut oma "barrel nut" yksirautainen kaksitoiminen myös tuotannossaan aika-ajoin.
Kefiiri: Myös analyysi Fenderin kaularautojen tärvääntymisestä vaikutti järkeenkäyvältä.
Joo, Fendereitä on vaivannut todella pitkään ankkuroinnin lepsuus ja kierteen lyhyys.
Fenderillä on myös tiemmä käytetty enemmän leikattuja hiomattomia kierteitä, eikä oikeaoppisesti valssattuja.
Ainakin Fenkun kierteet ruukaavat katkeamaan taajempaan kuin muilla valmistajilla.
Massatuotannossahan noilla kierteenvalmistustavoilla ei juuri kustannuseroa ole, mutta rakenteen lujuudessa ja kestävyydessä hyvinkin huomattava ero.
T:Samuli |
|
Jeszse: On kyllä tavallaan vähän surullista ku jengi noudattaa tämmösiä mottoja.
Jos rakentelisin soittimia myyntiin, valitsisin toki teknisesti kehittyneemmän ratkaisun, mutta omaksi huvikseen kyhäillessä voi valita takapajuisempiakin systeemejä ihan fiilispohjalta :)
En ole musiikin asiantuntija. |
|
basisti1971: Fenkullahan on ollut oma "barrel nut" yksirautainen kaksitoiminen myös tuotannossaan aika-ajoin.
Ai jaa, tuommoisesta en tiennytkään. Kaksitoimisen yksirautaisen periaate on niin näppärä, että olisin mielelläni keksinyt sen itse, mutta se näemmä on keksitty jo moneen kertaan :)
En ole musiikin asiantuntija. |
|
Moi.
Kefiiri: Ai jaa, tuommoisesta en tiennytkään.
Kulkee nimellä Bi-Flex:
https://www.google.fi/search?q=fend … =cr&dcr=0&ei=Yn03Wvb_CoT67gS2zLS4CA
Kefiiri: Kaksitoimisen yksirautaisen periaate on niin näppärä, että olisin mielelläni keksinyt sen itse, mutta se näemmä on keksitty jo moneen kertaan :)
:), vaikeatahan noita on tosiaan enää nykyään keksiä, varsin monia variaatioita on aikojen saatossa markkinoillakin ollut.
Yksittäisistä, ja epäonnistuneista puhumattakaan.
Valtaosa kun vielä juontaa juurensa vuosikymmenten taakse, tai ovat jostain toisesta käyttötarkoituksesta sovellettuja, pitäisi olla verraten vanha että olisi edes syntynyt aiemmin kuin joku toinen on jo tuotteeksi asti saanut.
Aivan kuten kaikessa muussakin tekniikkaan ja mekaniikkaan liittyvässä.
Yksi säädettävän kaularaudan variaatio jota itse en ole saanut koko "urani" aikana kokeiltua, on kaksiosainen kaksitoiminen jonka jostain musalehdestä 80 tai 90 luvulla bongasin.
Eipä se kovin monimutkainen loppujen lopuksi ole tuokaan, kaksi kaksitoimista kiinteät päät toisiinsa hitsattuna, liitoskohta vapaavalintaisessa kohdassa kaulaa.
"Etuna" mahdollisuus säätää kaulaa ylä- ja alanauhoilta erilailla.
T:Samuli |
|
Kefiiri: Jos rakentelisin soittimia myyntiin, valitsisin toki teknisesti kehittyneemmän ratkaisun, mutta omaksi huvikseen kyhäillessä voi valita takapajuisempiakin systeemejä ihan fiilispohjalta :)
Kyllä minä itellenikin oon halunnu tehdä toimivia soittimia.
Musiikin hyvyys ei ole makuasia. -Jucciz, ammattimuusikko |
|
Jeszse: Kyllä minä itellenikin oon halunnu tehdä toimivia soittimia.
Olen minäkin sen verran juksannut, että olen laittanut vähän topakamman ankkurin kaularaudan päähän, mutta muuten yksitoiminen on toiminut ihan tarpeeksi hyvin.
En ole musiikin asiantuntija. |
MPU
18.12.2017 11:43:40 (muokattu 18.12.2017 11:44:48) | |
|
Kefiiri: Googlasin ja vilkaisin pikaisesti tuollaista rautaa. Tajuaisin jos rauta olisi urassaan vapaasti, mutta miten säätö voi toimia, jos rauta on epoksoitu kiinni kaulapuuhun heti jenkaosan jälkeen?
Nerokas ja ilmeisen kestäväksi suunniteltu konstruktio kyllä. Myös analyysi Fenderin kaularautojen tärvääntymisestä vaikutti järkeenkäyvältä.
Siis tällä sivulla olevaa selostusta katsoin:
https://www.talkbass.com/threads/si … n-or-dual-action-truss-rod.1000334/
Taikasana on vaha. Kaularauta ja säätöpää vahataan esimerkiksi muottivahalla, jottei epoksi liimaa sitä kiinteäksi jötikäksi kaulapuun kanssa. Rauta liukuu juuri raudan kokoisessa urassa, samoin säätöpää pyörii tiukassa reiässä. Säätö voi olla kummassa päässä kaulaa tahansa. Itse tein kantasäätöisen, Bruce tekee enemmän lapasäätöisiä.
Ite kun tekee saa sellasta kun tulee |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
