Kitarat: soittaminen ›

jimbeans: Kirjallinen ulosanti heikohkoa minulla :)
Lähinnä ajatuksena oli siis, että millä "nopeudella" pärjää coveri kappaleita soitellessa jos tarvitsee sooloja yksi yhteen soittaa. Onhan se noloa sanoa muille soittajille, että "soolon alussa sitten tempo tippuu" ;)
 
Ja uteliaisuudesta vain soittajien omia mielipiteitä nopeudesta
 
Mitä nopeempi, sitä helpompaa on keskittyä kaikkeen muuhun epäolennaiseen ;)
Toi kysymys on aika hankala koska musaa on niin paljon; soitatko CCR-coverbändissä vai Wintersun-coverbändissä?
 
Tekniikan ja nopeuden kannattaa olla aina aavistuksen paremmassa tikissä kuin esitettävä kappale vaatii. Esim. mulla suurin osa esitettävästä materiaalista on siellä 160bpm (16-osia) paikkeilla joten harjoittelen niitä tempoon 170bpm. On kivempi soittaa keikalla kun tosiaan "aikaa" jää muuhun kuin kelata "selviydynkö tästä". Toisaalta hetken häpeällä voi sivuuttaa monen vuoden treenaamisen.

Ambitus: ...
Toi kysymys on aika hankala koska musaa on niin paljon; soitatko CCR-coverbändissä vai Wintersun-coverbändissä?
...

 
Tätä meinasin itsekin tuoda esille. Myöskin onko kyseessä enämpi vapaa tyyli (ts. soolon ei tarvitse mennä just yks-yhteen - alkuperäinen esittäjäkin saattaa vetästä vähän eri tavalla eri tilanteissa) - vai tiukasti sävelletty osio joka pitää pikata nuotti nuotilta (joskus legatojen käyttö helpottaa vaikeita juoksutuksia, kysy vaikka Satrianilta ;-)

Musiikkihan / kappale määrittelee millä nopeudella mennään.
 
Nopeusajattelua parempana ajatteluna itse pidän sitä, että haetaan sitä "tyylikästä" soittoa.
 
Onhan se kiva vetää nopeaa, nopeampaa ja helvetin nopeaa mutta kun tärkeämpää on se musiikin sisältö ja että homman hoitaa tyylikkäästi on se sitten ultra hidasta tai super nopeaa ja kaikkea siltä väliltä.
 
Mä kun olen sellainen mistään tietämätön harrastelija niin mulla on vain yksi sääntö musiikin suhteen ja se on mottoni eli "jos homma kuullostaa hyvältä niin asiat tekee oikein" :D
 
EDIT: Ambitukselta tuli hyvää huomiota tuosta, että "harjoittelee sen homman kovempaa kuin sitten itseasiassa pitää oikeasti esittää"

pappasfin: Musiikkihan / kappale määrittelee millä nopeudella mennään.
 
Nopeusajattelua parempana ajatteluna itse pidän sitä, että haetaan sitä "tyylikästä" soittoa.
 
Onhan se kiva vetää nopeaa, nopeampaa ja helvetin nopeaa mutta kun tärkeämpää on se musiikin sisältö ja että homman hoitaa tyylikkäästi on se sitten ultra hidasta tai super nopeaa ja kaikkea siltä väliltä.
 
Mä kun olen sellainen mistään tietämätön harrastelija niin mulla on vain yksi sääntö musiikin suhteen ja se on mottoni eli "jos homma kuullostaa hyvältä niin asiat tekee oikein" :D
 
EDIT: Ambitukselta tuli hyvää huomiota tuosta, että "harjoittelee sen homman kovempaa kuin sitten itseasiassa pitää oikeasti esittää"
 
Hyvä kirjoitus, mulla joskus musiikin opettajani totesi ( oli joutunut opettamaan vaan nuoria) että ei kai mikään bändi hae kitaristia joka osaa vaan paljon sooloja. Komppaaminen ei oikein suju sitten ollenkaan... miten sitä oikeaa kättä pitäisi käyttää.
 
Ehkä olisi sittenkin aloittelijalle parempi ottaa akustinen käteen ja keskittyä siihen oikean käden liikerataan. Kitara saisi olla silti helposti soitettava.
 
Ambitus varmasti hallitsee kaikki tekniikat :-)

Mieluummin nopea ja mauton kuin hidas ja mauton.

passe: Luulen ymmärtäväni, mutta pakko tarkistaa että tarkoitatko kolmasosilla trioleja ja neljäsosilla kuudestoistaosa nuotteja?

Vai olisiko kyse siitä, kuinka monta nuottia per yksi kieli soitetaan kerralla. Mene ja tiedä, ihan vieras termi nuo kolmasosat.

sepisti: Vai olisiko kyse siitä, kuinka monta nuottia per yksi kieli soitetaan kerralla. Mene ja tiedä, ihan vieras termi nuo kolmasosat.
 
Yhellä kielellä en osaa kyllä soittaa kuin yhden nuotin kerrallaan ;)
Mutjoo, kaiketi nuo ovat niitä trioleja sekä kuudestoistaosia, jos haluaa asian niin muotoilla. Emmä ees tiedä mikä olis korrekti konservaatio-termi. Mulla menee joskus suomen triolit sekasin englannin triadien kanssa ni oon tottunu puhumaan lähinnä vaan kolmas- ja neljäsosista. Eli kun tahti on jaollinen kolmella tai kahdella. Toisinsanoen kun aksentti tulee joka kolmannella (joskus kuudennella) tai joka neljännellä iskulla.
Muutenkin musiikin termit joskus on mitä on. Esim. H on jonkun ihan kusiaivon keksimä idea mitä en suostu käyttämään, se on B.

tomaattiorava: Esim. H on jonkun ihan kusiaivon keksimä idea mitä en suostu käyttämään, se on B.
 
Se on varmaan jonkun kirjoitusvirhe aikanaan eli joku musiikkialan ihminen on kirjoittanut huolimattomasti B:n ja jättänyt kirjaimen lenkit auki ja siitä on sitten alkanut moinen H-hölmöily.

sustain65: Se on varmaan jonkun kirjoitusvirhe aikanaan eli joku musiikkialan ihminen on kirjoittanut huolimattomasti B:n ja jättänyt kirjaimen lenkit auki ja siitä on sitten alkanut moinen H-hölmöily.
 
Bach otti H:n käyttöön että pystyi kirjoittamaan nimensä nuoteilla.

Ääneen on paljon sujuvampaa sanoa b ja h kuin b ja bb.

Tähän pätee intissä hoettu "mitä nopeammin, sitä nopeammin". Eli mitä nopeammin soittaa, sitä nopeammin pääsee juomaan kaljaa.
 
sustain65: Se on varmaan jonkun kirjoitusvirhe aikanaan eli joku musiikkialan ihminen on kirjoittanut huolimattomasti B:n ja jättänyt kirjaimen lenkit auki ja siitä on sitten alkanut moinen H-hölmöily.
 
Noin sitä vois luulla, mutta kyllä se oli eka vapaa kirjain aakkosissa. Nykyään toki tarpeeton.
 
Gary Enfield: Ääneen on paljon sujuvampaa sanoa b ja h kuin b ja bb.
 
Mut bb oliskin bes, jos oltais järkeviä.

Gary Enfield: Mm, bee ja bes meluisessa ympäristössä. Kannatan edelleen hoota ja beetä. Paperilla sillä nyt ei ole mulle väliä. Eikä oikeastaan missään suhteessa, mutta ite käytän hoo ja bee kun kerron itselleni mitä sointua soitan.
 
Meikä käyttää H ja Bb suomalaisten kohdalla, mutta kyl voisin hoosta luopua. Vielä enemmän voisin luopua C-duurin käyttämisestä lähtökohtana teoriajutuissa. ABCDEFG olis selkeempi, mutta mitä voi odottaa kulttuurilta, jossa on yhä käytössä gregoriaaninen kalenteri.

Gary Enfield: Ääneen on paljon sujuvampaa sanoa b ja h kuin b ja bb.
 
Ei tuossa ole mitään logiikkaa. Tai saman perustelun mukaan esim F ja G välissä pitäisi olla joku kirjain ettei tarttis käyttää alennus- tai ylennysmerkkejä. Häh?

Rotation picking- tekniikkaan kannattaa tutustua. Se auttaa ainakin mun mielestä alternative picking- tekniikan nopeuteen. Aluksi plektraliike voi olla kohtuu isokin, että saa toimimaan rotaatioliikkeen hyvin. Youtubesta löytyy muutama hyvä klippi aiheesta.
 
Soittotunneilla käyntikin voi auttaa (kunhan löytää asiansa osaavan open), omaa soittoaan ja tekniikkaansa kohtaan voi olla aikasta sokea, huippu ammattilainen näkee heti, mitkä osa-alueet vaativat treeniä. Muutamakin tunti voi jo auttaa eteenpäin usein niin kivikkoisella muusikon tiellä.

qal: Ei tuossa ole mitään logiikkaa. Tai saman perustelun mukaan esim F ja G välissä pitäisi olla joku kirjain ettei tarttis käyttää alennus- tai ylennysmerkkejä. Häh?
 
Tällä logiikalla H ja B on oikein, muut on pielessä. Logiikan odottaminen tässä yhteydessä tosin lienee ylimitoitettua, lähinnä tarjolla on erilaisia tottumuksia ja käytäntöjä, mistä tämän nimiaiheen toistuva esiintulo varmaan johtuukin. Kitaristille ne nimet vois olla ihan yhdestä kahteentoista - 2m7, 59, 4maj7, 11dim, 1111 jne.

Aloitusviestiin,
 
Tilutus on mulle enemmän tarkkuutta ja kontrollia. Puhdasta soittoa siis. Loppupeleissä se nopeus ei oo tiluttelussa niinku se juttu, mene ja tiedä? Useimmiten makeimmat nuottiryöpyt on juurikin jotain hyvää legatoa ja maukkaita tapping juttuja. Mä sanoisin että tiluttelussa ongelmana ei oo se absoluuttinen pikkausnopeus, että mikä riittää ja mikä ei. Harvalla pysyy otelautakäsi synkassa plektrakäden maksiminopeuden kansas. Eli heikoin lenkki usein on se molempien käsien synkka kuin absoluuttinen pikkausnopeus.
 
Muilla ajatuksia tähän?
 
EDIT: Edellisellä sivulla nimimerkki tomaattiorava kiteytti hyvin. Harvoin kannattaa pikkausnopeutta murehtia. Se ei ole nopeuden puutosta vaan liittyy enemmän soittotekniikkaan, molempien käsien synkkaan ja rentouteen.

Arkka:
 
Noin sitä vois luulla, mutta kyllä se oli eka vapaa kirjain aakkosissa. Nykyään toki tarpeeton.
 
Mut bb oliskin bes, jos oltais järkeviä.
 
No en minä tosissani toki ollut.
 
Ja juu, bes olisi "oikea" ja kätevä.
 
Ruotsalaisten ass ja asses alennetulle ja tupla-alennetulle aalle ovat sinänsä melkoiset nimeämiset. Lopetan omalta osaltani off-topicin tähän.

Jos jaksaa treenata paljon ja vieläpä oikeita asioita, niin nopeus kehittyy ja tyylikkyys myös soittamisessa. Eipä monikaan kerro noista huippu kitaristeista kuinka monta tuhatta/kymmentä tuhatta tuntia treeniä on takana.

guitarmigi: Jos jaksaa treenata paljon ja vieläpä oikeita asioita, niin nopeus kehittyy ja tyylikkyys myös soittamisessa. Eipä monikaan kerro noista huippu kitaristeista kuinka monta tuhatta/kymmentä tuhatta tuntia treeniä on takana.
 
Kymmenentuhatta tuntia treeniä on se määrä millä minkä tahansa alan virtuoosiksi tullaan.