| Aihe: Yksinkertaisen miehen teoria? | |
|---|
|
Olen lukenut teoriaa vuosia ja vuosia tajuamatta siitä paljoakaan. Osia sieltä täältä, mutta kokonaisuus ei hahmotu eikä varmaan tule koskaan hahmottumaankaan. Olen siis oikestaan antanut periksi, ei äly/oppimiskapasiteetti yksinkertaisesti riitä.
Ymmärrän että duuriasteikolle on moodeja, kirkkosäveliä tuossa joku kirjoitti hienosti. Se kirjoitus meni minulla yli niin kuin samat kirjoitukset aiemminkin muiden kirjoittamina. Osaan siis soittaa duuriskaalan vinksin ja vonksin ympäri otelautaa, mutta jos joku sanoo että soita G-duurista doorinen moodi tms ymmärrän mitä hän haluaa, mutta ei hajuakaan miten se menee. Niinpä sanon että annappa tulla sitä soittoa niin tartun sitten siihen. Haen jonkun kohdan otelaudalta mistä tsoitettuna duuriasteikko kuulostaa hyvältä annettuun taustaan. Käsittääkseni aina pitäisi sopiva kohta löytyä. Soitan jonkun nuotin ja lähden johonkin suuntaan siitä soittamaan duuriasteikkoa ja näin aika nopeasti päättelen missä mennään. Mitä nauhoja minun tulee painaa jotta pysyn sävellajissa.
Kun haluan olla raju niin otan summassa mukaan sävllajista poikkeavia nuotteja palaten tai ainakin yrittäen osua aina johonkin järkevään nuottiin kun tulee taukoa, pidennys tms. Näin minulla käytössä kaikki 12 nuottia eikä "hajuakaan" teoriasta. En tule, lähes varmuudella, koskaan soittamaan kenenkään kanssa joka pyytäisi minua lukemaan nuotteja, soittamaan tietystä avaimesta oikea moodi välittömästi tms.Onko moodit ja teoria vain ammattimuusikoita varten ja ammattimaisuudella tarkoitan jotain tutkintoa tässä tapauksessa. Ymmärrän että se tietyissä piireissä helpottaa muusikoiden välistä kommunikaatiota, on oma kielensä. Samaan tai parempaankin tulkkseen voi kuitenkin päästä ääniaaltojen kielellä eli soittamalla yhteen.
Kannattaako käyttää aikaansa ja voimiansa teorian opetteluun kun voisit käyttää sen saman ajan soittamiseen? No en odota tähän vastausta vaan miten olette itse pohtineet asiaa?
Jos siis olette ammattimuusikoita tai koulussa niin teoria-asia on selvä, ei sieltä taida muuten voida valmistua.
Musanäyte: https://soundcloud.com/user-21470655 | |
Kannattaako käyttää aikaansa ja voimiansa teorian opetteluun kun voisit käyttää sen saman ajan soittamiseen?
Tässä tulikin tämä yleisin harha-askel! Musiikin teorian opettelu ei ole kirjatiedon opettelua, vaan näiden konseptien käyttämistä musiikin tekemiseen. Jos haluat oppia esimerkiksi moodeja: sävellä tai etsi tausta, joka on sopiva haluamaasi moodiin ja soita, analysoi, kuuntele, laula mukana soittamaasi -> Saat päähän miltä moodi kuulostaa ja osaat soveltaa sitä suoraan musiikkiin.
Kirjoista päntättäväksi tiedoksi riittää, että esimerkiksi lyydinen moodi sisältää duuriin verrattuna #4-sävelen. Tämän jälkeen kirja kiinni ja teet taustan joka ehkä korostaa hieman tuota säveltä (vaikkapa A, H/A tms. sointuvaihtelu) tai pelkkä bassopohja. Soita ja sävellä päälle A-lyydistä niin kauan että osaat. Sitten teet vaikka taustan jossa on pari erilaista osaa vaikkapa eri sävellajeissa, niin saat mielenkiintoa. Vaikkapa yksi osa jossain toisessa moodissa ja toinen toisessa. Tähänkin riittää pelkät bassotaustat tarvittaessa.
Jos haluat tietää miltä modaalinen musiikki voisi kuulostaa, kuuntele vaikka Joe Satrianin tuotanto läpi. Kun osaat kuulla eri moodeja musiikin seasta ja jopa nimetä ne, olet jo aika pitkällä.
Ei kirjatietoa, vaan korvatietoa! |  Tykki
01.11.2017 17:31:40 (muokattu 01.11.2017 17:33:00) | |
|
Ok, kiitti hyvästä vastauksesta.
Toisaalta miten osaan tehdä taustan jollekin moodille kun ei hajuakaan mitkä soinnut/asteet ja niiden variaatiot kullekin moodille sopii? Tätä olen miettinyt vuosikausia ja kysynyt eräältä pitkän linjan ammattimuusikolta kaikkine teorioineen, mutta ei häneltäkään oikein vastausta tullut. Ihmetteli lähinnä mitä mä moodeilla teen ja tämä kaveri käsittääkseni tietää teoriasta suurinpiirtein kaiken mitä siitä voi tietää.
Tosiaan hyvä idea että teoriatreeni voi olla vain soitto/kuunteletreeniä.
Vaikkapa tubessa on noita tausotja eri moodeille mut siis alan vetään vaa sitä duuriskaalaa sopivasta kohtaa ja homma bueno. Tai eihän se duuriskaala ole vaan sen niminen skaala mikä sattuu olemaankaan, mutta ajattelen sen aina duuriskaalana. Minulla on siis idea/mielikuva päässä mitk änuotit sopii. En osaa laulaa tiettyä nuottia päästä jos se näytetään otelaudalta että laula toi. Jos nuotti soitetaan ja yritän laulaa puoli tai kokosävelen korkeammalta niin onnistuu tai ainakin lähelle menee.
Musanäyte: https://soundcloud.com/user-21470655 | |
Tykki: Toisaalta miten osaan tehdä taustan jollekin moodille kun ei hajuakaan mitkä soinnut/asteet ja niiden variaatiot kullekin moodille sopii?
Yksinkertaisesti: asteikolle sopii asteikon sävelistä koostuvat soinnut. Kirjoita vaikka asteikko ylös ja tsekkaa siitä kolmisoinnut.
Kolmisoinnun kaava on priimi-terssi-kvintti, eli 1. 3. ja 5. sävel pohjasävelestä.
Otetaan esimerkkinä D-doorinen asteikko:
D E F G A H C
1 3 5
= 1. kolmisoinnun sävelet ovat D, F ja A, eli kyseessä on dm.
D E F G A H C
1 3 5
= 2. kolmisoinnun sävelet ovat E, G ja H, eli kyseessä on em.
jne.
Eli samaa rataa viimeinen, eli 7. asteen kolmisointu on C. Kas näin:
D E F G A H C (D E F G A H C)
1 3 5
Sulut tuossa vain selkeyttämistarkoituksessa, asteikkohan jatkuu loputtomiin.
Eli siirrät vaan tota 1-3-5-sarjaa ja nelisoinnuissa 1-3-5 tilalla lasketkin 1-3-5-7.
Kun saat ideasta kiinni, niin tää on tosi simppeli juttu, eli jos tuntuu vaikealta, niin todennäköisesti ajattelet jotenkin mutkan kautta. | Tykki
01.11.2017 19:52:28 (muokattu 01.11.2017 19:53:46) | |
|
Arkka: Yksinkertaisesti: asteikolle sopii asteikon sävelistä koostuvat soinnut. Kirjoita vaikka asteikko ylös ja tsekkaa siitä kolmisoinnut.
Kolmisoinnun kaava on priimi-terssi-kvintti, eli 1. 3. ja 5. sävel pohjasävelestä.
Otetaan esimerkkinä D-doorinen asteikko:
D E F G A H C
1 3 5
= 1. kolmisoinnun sävelet ovat D, F ja A, eli kyseessä on dm.
.
Juu kiitos.
Heti alussa tuli se probleema mitä olen pohtinut ja en ymmärrä. Ensinnäkin oon käsittänyt, että C duurissa ei ole ylennysiä/alennuksia, nyt laitoit tuohon D-doorinen eikä mulla ole mitään hajua mistä sen otit, mutta nuotit on samat kuin C-duuri. Ilmeisesti sitten c-duuri ja d-doorinen on sama. Jotain ymmärrän, että kaikilla duureilla on mollivastineet ja toistepäin.
Toiseksi, mistä "keksit" että se on dm, miksei d-duuri? Ei tämä nii ihan simppeliä ole ainakaan minulle vaikka varmaan käytännössä simppelimpää mitä paperilla.
Kolmanneksi, ei biisit yleensä noin yksinkertaisia ole eli jos siellä on vaikka 6 7 sointua joissa sus, add-jotain jne. Mikä moodi sitten käy, menee monimutkaiseksi ainakin noin älyllisesti minun kohdalla.
Musanäyte: https://soundcloud.com/user-21470655 | |
Tykki:
Kolmanneksi, ei biisit yleensä noin yksinkertaisia ole eli jos siellä on vaikka 6 7 sointua joissa sus, add-jotain jne. Mikä moodi sitten käy, menee monimutkaiseksi ainakin noin älyllisesti minun kohdalla.
Jos mennään monimutkaisempiin sointuihin niin pitää ottaa myös melodisen ja harmonisen mollin moodit mukaan, ei duuriasteikon moodeilla kaikkea selitetä.
Ja D-doorinen käyttää nimenomaan C-duurin säveliä, ei ole Fissiä, siksi ei D-duuri käy.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
Tykki: Jotain ymmärrän, että kaikilla duureilla on mollivastineet ja toistepäin.
Jep, juuri tähän tapaan mooditkin toimii. Moodi ei oo sen kummempi asia kuin asteikon aloittaminen eri sävelestä.
Eli jos otetaan vaikka duuriasteikko ja aloitetaan ensimmäisestä sävelestä, niin kyseessä on duuriasteikon ensimmäinen moodi. Jos aloitetaan toisesta sävelestä, kyseessä on duuriasteikon toinen moodi. Jos aloitat pentatonisen molliasteikon 5. sävelestä, on kyseessä pentatonisen molliasteikon 5. moodi.
Ja sit duuriasteikon moodeille on vaan keksitty nimet, että kuulostaisivat jotenkin hienommalta (no on näistä sekin ilo, että lienee helpompi yhdistää fiilis sanaan kuin numeroon):
1. jooninen (duuriasteikko)
2. doorinen
3. fryyginen
4. lyydinen
5. miksolyydinen
6. aiolinen (luonnollinen molliasteikko)
7. lokrinen
Eli kirkkosävellajit on teoriassa hallussa kun muistat ton jooninen-lokrinen -rimpsun ulkoa ja tiedät, että moodi liittyy siihen, että monennestako sävelestä tehdään perussävel.
Kokeile kitaralla soittaa duuriasteikko, vaikkapa tällanen:
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|---|---|---|---|-O-|---|---|---|---|---|
|---|---|---|---|-o-|---|-o-|---|-o-|---|
|---|---|---|---|-o-|---|-o-|-o-|---|---|
|---|---|---|---|---|---|---|-O-|---|---|
Siinä sulla on C-duuri eli C-jooninen.
Nyt kun aloitatkin ton tokasta sävelestä, niin saat duuriasteikon 2. moodin, jonka nimi on doorinen:
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|---|---|---|---|-o-|---|-O-|---|---|---|
|---|---|---|---|-o-|---|-o-|---|-o-|---|
|---|---|---|---|-O-|---|-o-|-o-|---|---|
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
...joka tässä tapauksessa on D-doorinen kun se alkaa D:llä.
Samat sävelet siis.
Sitten taas esim. C-doorisen voisi soittaa vaikkapa tuolla kuviolla, mutta alkaen paria nauhaa alempaa.
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|---|---|-o-|---|-O-|---|---|---|---|---|
|---|---|-o-|---|-o-|---|-o-|---|---|---|
|---|---|-O-|---|-o-|-o-|---|---|---|---|
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Toiseksi, mistä "keksit" että se on dm, miksei d-duuri? Ei tämä nii ihan simppeliä ole ainakaan minulle vaikka varmaan käytännössä simppelimpää mitä paperilla.
1-3-5 oli tässä tapauksessa D-F-A. Ratkaisevaa on kuinka kaukana toi kolmonen (terssi) on soinnun pohjasävelestä.
1 1/2 sävelaskelta (3. nauhaa kitaralla) = molli
2 sävelaskelta (4. nauhaa kitaralla) = duuri
Tässä tapauksessa sävelet oli D ja F, joiden väli on 2 sävelaskelta, eli kyseessä on duuri.
Mutta ei sun tarvi tota miettiä jos osaat perussointuja soitella. Soita D-duuri ja huomaat, että siinä on F#, soita D-molli ja huomaat, että siinä on F.
Kolmanneksi, ei biisit yleensä noin yksinkertaisia ole eli jos siellä on vaikka 6 7 sointua joissa sus, add-jotain jne. Mikä moodi sitten käy, menee monimutkaiseksi ainakin noin älyllisesti minun kohdalla.
Noin niin kuin yksinkertaistaen noihin pätee ihan sama kuin kolmisointuihin. Ja jos siellä on asteikon ulkopuolisia säveliä, niin asteikko on muuttunut. Sointukulut on moniäänisiä melodioita, ei sen kummempaa. | |
Jos soittelee vain C-duurin moodeja joissa kaikissa on vain C-duurin säveliä voi olla vaikea hahmottaa miltä moodit oikeasti kuulostavat.
Mutta kun soittaa peräkkäin
C-jooninen
C-doorinen
C-fryyginen jne
niin saa selvemmän käsityksen miltä moodit kuulostavat.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
baron: Jos soittelee vain C-duurin moodeja joissa kaikissa on vain C-duurin säveliä voi olla vaikea hahmottaa miltä moodit oikeasti kuulostavat.
Mutta kun soittaa peräkkäin
C-jooninen
C-doorinen
C-fryyginen jne
niin saa selvemmän käsityksen miltä moodit kuulostavat.
Jep ja kitaristille sopii hyvin soittaa vaikka E:stä kaikki, niin voi dronettaa vapaata e-kieltä alla. | |
Itsekin opettelin aikoinaan itku kurkussa noi moodit, kun (suuressa kitarakirjassakohan se nyt oli?!), sanoittiin, että ne kannattaa/pitää opetella. Sitten kun ne osas, niin ei tajunnut mitä hittoa niillä tekee, kun ei käy mihinkään kappaleeseen...kun kaikki kappaleet yleensä menee joko perus duurista tai mollista (no jooninen ja aiolinen tietenkin toimi, kun ne on samat astekot, kun molli ja ruuri, mutta sen ymmärsinkin jo sillon):D
Jos C-duuriasteikon sävelistä muodostetaan ns. kanta(kolmi)soinnut, niin nehän on: 1.=C, 2.=Dm, 3.=Em, 4=F, 5.=G, 6.=Am ja 7.=Bm-5
Nyt jos vertaa C-duuriastekon melodiaa C-miksolyydisen asteikon "fiilikseen"(niinkun Arkka sanoi, kun C-miksolyydisessä asteikossa kolmas sävel on 2 s.askelta kantasävelestä = duurisävyinen)...niin C-miksolyydinen ja F-duuriasteikko on sama asia.
No F-duuriasteikossa kantasoinnut olis taas:
1.(4.)=F, 2.(5.)=Gm, 3.(6.)=Am, 4.(7.)=Bb, 5.(1.)=C, 6.(2.)=Dm, ja 7.(3.)=Em-5
No noi jälkimmäiset soinnut tottakai siis toimii myös C-miksolyydisen kanssa, koska samat sävelet molemmissa asteikoissa. Suluissa järjestysnumerot, jos ajatellaan niinkun nyt ajatellaan, että soitetaan C-miksolyydistä, eikä F-duuriasteikkoa.
Vertaa noita kahta kantasoinnustoa, niin eroavat 3. 5. ja 7. soinnun kohdalta(suluissa olevat numerot toisesta kantasoinnustosta).
Soittaa vaikka C-sointua vuoronperään jonkun noiden kolmen soinnun kanssa, ja siihen sooloilee kyseisellä asteikolla, niin sitä minun mielestä parhaiten tulee se C-miksolyydisen "fiilis" esille.
...no ei vaineskaan;) | |
Tykki: Juu kiitos.
Heti alussa tuli se probleema mitä olen pohtinut ja en ymmärrä. Ensinnäkin oon käsittänyt, että C duurissa ei ole ylennysiä/alennuksia, nyt laitoit tuohon D-doorinen eikä mulla ole mitään hajua mistä sen otit, mutta nuotit on samat kuin C-duuri. Ilmeisesti sitten c-duuri ja d-doorinen on sama. Jotain ymmärrän, että kaikilla duureilla on mollivastineet ja toistepäin.
Toiseksi, mistä "keksit" että se on dm, miksei d-duuri? Ei tämä nii ihan simppeliä ole ainakaan minulle vaikka varmaan käytännössä simppelimpää mitä paperilla.
Kolmanneksi, ei biisit yleensä noin yksinkertaisia ole eli jos siellä on vaikka 6 7 sointua joissa sus, add-jotain jne. Mikä moodi sitten käy, menee monimutkaiseksi ainakin noin älyllisesti minun kohdalla.
Näyttäisi, että on enempikin aukkoja teorian perusasioissa, joten suosittelen ehdottomasti opiskelemaan hiukan vaikka Tohtori Toonika -kirjasta tms. sointujen muodostusta ja intervalleja. Helpottaa huomattavasti, kun tiedät miten asiat rakentuvat. Moodeihin ei kannata ihan ensimmäisenä hypätä välttämättä. Kuuntele silti modaalista musiikkia, niin pääset pikkuhiljaa käsiksi miltä asiat voivat kuulostaa. | |
Kasu-_-: Näyttäisi, että on enempikin aukkoja teorian perusasioissa, joten suosittelen ehdottomasti opiskelemaan hiukan vaikka Tohtori Toonika -kirjasta tms. sointujen muodostusta ja intervalleja. Helpottaa huomattavasti, kun tiedät miten asiat rakentuvat. Moodeihin ei kannata ihan ensimmäisenä hypätä välttämättä. Kuuntele silti modaalista musiikkia, niin pääset pikkuhiljaa käsiksi miltä asiat voivat kuulostaa.
Kyllä nyt tajuan että toi 3 nuotti, joko että jos se on -3 niin silloin molli. Oikeestaan olen tajunnut tuon jo pitkään, en nyt vaan osannut yhdistää sitä tähän. Osaan myös rakentaa soinnut 1 3 ja 5:sta.
Keppi: Voitko selventää tätä:
Jos C-duuriasteikon sävelistä muodostetaan ns. kanta(kolmi)soinnut, niin nehän on: 1.=C, 2.=Dm, 3.=Em, 4=F, 5.=G, 6.=Am ja 7.=Bm-5
Eli mistä noi tulee duurit ja mollit ja loppuun 5?
Musanäyte: https://soundcloud.com/user-21470655 | |
Tykki: Kyllä nyt tajuan että toi 3 nuotti, joko että jos se on -3 niin silloin molli. Oikeestaan olen tajunnut tuon jo pitkään, en nyt vaan osannut yhdistää sitä tähän. Osaan myös rakentaa soinnut 1 3 ja 5:sta.
Keppi: Voitko selventää tätä:
Jos C-duuriasteikon sävelistä muodostetaan ns. kanta(kolmi)soinnut, niin nehän on: 1.=C, 2.=Dm, 3.=Em, 4=F, 5.=G, 6.=Am ja 7.=Bm-5
Eli mistä noi tulee duurit ja mollit ja loppuun 5?
Jos siinä on suuri terssi, se on duuri. Jos pieni terssi, se on molli - kuten itsekin väitit tietäväsi. Eli jos luodaan vaikka D-pohjasävelen sointu C-duurissa:
C *D* E *F* G *A* H C
Siinä on D-F se pieni terssi eli -3, eli D-molli. Tuo -5 tarkoittaa, että se kvintti (eli 5) on vähennetty, mikä duuriasteikossa pätee vain 7. asteen soinnulle, eli C-duuriasteikossa Hm-5.
Jos taas luotaisiin D-pohjasävelen sointtu vaikkapa D-duurissa:
*D* E *F#* G *A* H C# D
Saataisiin D-F# eli suuri terssi eli duurisointu.
E. Tämä on siis oikeasti aika aloittelijakamaa ja jos intervallien nimet ja sointujen muodostus eivät ole hallussa, ei niihin moodeihin ole tosiaan mitään tarvetta heti loikata. | |
Keppi: Voitko selventää tätä:
Jos C-duuriasteikon sävelistä muodostetaan ns. kanta(kolmi)soinnut, niin nehän on: 1.=C, 2.=Dm, 3.=Em, 4=F, 5.=G, 6.=Am ja 7.=Bm-5
Eli mistä noi tulee duurit ja mollit ja loppuun 5?
Tuossa jo edellinen postaaja kerkesikin kertoa jutun juonen, mutta mainittakoon vielä, että näissä käytetään yleensä roomalaisia numeroita, eli C-duuri asteikon I-asteen sointu = C jne. Monesti vielä niin, että noi molli soinnut on merkitty pienillä kirjaimilla,(I,ii,iii,IV,V,vi,vii).
Ja vielä varmennukseksi...eihän nämä tietenkään ole ainoat soinnut, mitkä "mätsää" C-duuriasteikon kanssa. Esim. IV-asteen soinnuksi voi soittaa vaikkapa Fmaj13#11 tai vii-asteeksi Bm7b5b9(vain muutaman mainitakseni), koska nämä soinnut sattuu sisältään vain samoja nuotteja, jotka kuuluu C-duuriasteikkoon!
Jos C-duuri kappaleessa on sointu, jonka kaikki sävelet ei ole C-duuriasteikosta, niin silloinhan siinä kohtaa täytyy esim. asteikoilla sooloilessa valita toinen asteikko(niinkun joku jo aiemmin mainitsikin), ja se onkin sitten pikkasen pitempi tarina, että mikä asteikko minkäkinlaisessa tilanteessa!:D
...no ei vaineskaan;) | |
Tykki:
Ensinnäkin oon käsittänyt, että C duurissa ei ole ylennysiä/alennuksia, nyt laitoit tuohon D-doorinen eikä mulla ole mitään hajua mistä sen otit, mutta nuotit on samat kuin C-duuri. Ilmeisesti sitten c-duuri ja d-doorinen on sama. Jotain ymmärrän, että kaikilla duureilla on mollivastineet ja toistepäin.
Eli tunnistat, että c-duuri ja a-molli ovat eri asiat, kuulostavat erilaisilta vaikka niissä on samat sävelet. Ihan vastaavasti moodit ovat eri asioita, kuulostavat erilaisilta, vaikka niissä on samat sävelet. Asteikko ei ole vain kasa säveliä, vaan sarja jossa eri sävelillä on asemansa ja johon liittyy eri sointuasteiden soinnut. C-duurissa I-asteen sointu on C, D-doorisessa Dm, A-mollissa Am. Sitten kun osaat katsoa C-duuriasteikosta eri asteiden soinnut, sama toimii moodeissakin, kunhan muistat että se moodi on nimenomaan "samat sävelet kuin c-duurissa" mutta alkaen esim. d:stä.
Tulee soiteltua mitä milloinkin jotenkin sinne päin milloin milläkin soittimella. | |
Kasu-_-: Näyttäisi, että on enempikin aukkoja teorian perusasioissa, joten suosittelen ehdottomasti opiskelemaan hiukan vaikka Tohtori Toonika -kirjasta tms. sointujen muodostusta ja intervalleja. Helpottaa huomattavasti, kun tiedät miten asiat rakentuvat. Moodeihin ei kannata ihan ensimmäisenä hypätä välttämättä. Kuuntele silti modaalista musiikkia, niin pääset pikkuhiljaa käsiksi miltä asiat voivat kuulostaa.
Komppaan vahvasti tätä. Musiikin teorian perusteita ei todellakaan kannata aloittaa moodeja opiskelemalla. Eli ensin perustiedot hallintaan ja sitten pikkuhiljaa syvemmälle. | |
Sax-pappa: Komppaan vahvasti tätä. Musiikin teorian perusteita ei todellakaan kannata aloittaa moodeja opiskelemalla. Eli ensin perustiedot hallintaan ja sitten pikkuhiljaa syvemmälle.
Sax-pappa: Komppaan vahvasti tätä. Musiikin teorian perusteita ei todellakaan kannata aloittaa moodeja opiskelemalla. Eli ensin perustiedot hallintaan ja sitten pikkuhiljaa syvemmälle.
Juu, olen käynyt 1/3, mutta ei siellä tällaisia asioita ollut.
Kiitti Segei ja Keppi mutta toi meni jo liian pitkälle, heh. Jos nyt vaikka alotetaan siitä että miten se 2. Dm tulee, jos sen tajuan niin ehkä toi loppukin sit avautuu, sitä bitosta en ole vielä uskaltanut miettiäkään.
Musanäyte: https://soundcloud.com/user-21470655 | |
Tykki: Juu, olen käynyt 1/3, mutta ei siellä tällaisia asioita ollut.
Jos olet käynyt 1/3, niin lähes kaikki yllä esitetty pitäisi olla selvää, miinus ne moodit.
E: Eikun hetkinen, taitaahan mooditkin olla jo ykkösessä.
One day of Brahma has 14 Indras; his life has 54 000 Indras. One day of Vishnu is the lifetime of Brahma. The lifetime of Vishnu is one day of Shiva. | |
Henri Henri Olavi: Jos olet käynyt 1/3, niin lähes kaikki yllä esitetty pitäisi olla selvää, miinus ne moodit.
E: Eikun hetkinen, taitaahan mooditkin olla jo ykkösessä.
Moodit 1/3:ssa? Ei taida olla ees 3/3? Voin toki muistaa väärin. | |
Tykki: Jos nyt vaikka alotetaan siitä että miten se 2. Dm tulee, jos sen tajuan niin ehkä toi loppukin sit avautuu, sitä bitosta en ole vielä uskaltanut miettiäkään.
Noh..sointuhan muodostetaan sen kantasävelen duuriasteikon sävelistä, eli C -alkunen sointu C-duuriasteikon..D -alkunen sointu(Dm, D7, D tai ihan mikä vaan), F# -alkunen F#-duuriasteikolla jne.
D-duuriastekon sävelet
1.=D
2.=E
3.=F#
4.=G
5.=A
6.=B
7.=C#
Eli kun duurisointu muodostetaan "kaavalla" 1,3 ja 5 tarkoittaa sitä, että D-duurisointu sisältää sävelet D, F# ja A
Mollisointu taas muodostetaan "kaavalla" 1, b3 ja 5
Näin ollen D-mollisointu sisältää sävelet D, F ja A (muuten samat kun duurisoinnussa, mutta 3. sävel alennettuna F#->F)
Eli sillain muodostetaan D-sointu.
Nyt tässä C-duuritapauksessa asteikon soinnut muodostetaan siten, että otetaan kolme säveltä kyseisestä astekikosta 2.sävelen välein.
I-asteen sointu sävelet 1,3,5.
II-asteen sointu sävelet 2,4,6
III-asteen sointu sävelet 3,5,7
IV-asteen sointu sävelet 4,6,1(1=8)
jne...
Kun me siis muodostamme C-duuriasteikon(C,D,E,F,G,A,B), sävelistä II-asteen soinnun, eli valitsemme asteikosta sävelet 2,4 ja 6 siihen tulee äänet D,F ja A.
Eli tuossahan on tismalleen samat sävelet, niinkun aiemmin totesimme D-mollisoinnussa olevan. Näin ollen C-duuriasteikon II-asteen (kolmi)sointu on Dm
No otetaan vielä se VII-asteen sointu, kun se on poikkeuksellisin noista.
Eli VII-asteen sointu sisältäisi sävelet, 7,2(=9) ja 4(=11) eli C-duuriasteikosta sävelet B,D ja F...kyseessä on siis B-kantainen sointu.
Jos verrataan sitä B-duuriasteikosta(B,C#,D#,E,F#,G#,A#), muodostettuun duurikolmisointuun(sävelet 1,3 ja 5)
B-duurisointu sisältäisi siis B,D# ja F#.
C-duuriastekoin VII-asteen säveliin(B,D,F), verrattuna huomataan että:
- 3.sävel on puolisävelaskelta alempana(D#vs.D), mistä seuraa että C-duuriastekon VII-asteen sointu on molli.
- 5.sävel myös on puolisävelaskeleen alempana(F#vs.F), mistä seuraa että C-duuriastekon VII-asteen soinnusta tulee ns. vähennetty sointu, eli merkintä
on Bm-5, jossa tuo -5 viittaa nimenomaan soinnun vähennettyyn kvittiin ("alennettuun 5. säveleen")
...no ei vaineskaan;) | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
