Livetoiminta ›

askomiko: Tonnin hintaluokan kantturoissa pyörii Soundcraft Ui24, Allen Heath QU-SB (tämä olisi nimensä puolesta paras kuspiä), Presonus Studiolive RML 16ai, Allen Heath Qu-PAC, sekä toki myös Behringerin X-airit.
 
Mikä missäkin tökkii ja on huonoa? Behringerissä kai huonointa on wifi ja käyttöliittymäsofta, mites muissa?
 
En ole kuullut kenenkään moittivan B-miksereiden käyttöliittymiä. Päinvastoin. Midaksen laitteissa käytetään täysin samaa softaa. Kannattaa ottaa vertailuun mukaan myös https://m.thomann.de/fi/midas_mr_18.htm , jos B-merkki ahdistaa.
 
Sisäänrakennuttua wifiä moititaan kaikissa laitteissa, joten erillinen reititin kannattaa hankkia joka tapauksessa.
 
Tonnin huitteilla ehkä paras laite on B:n https://m.thomann.de/fi/behringer_x32_rack.htm .

Näppäryydestä kun on puhe, niin nimenomaan itse halusin niin pienen digimikserin etten tarvi mitään laiteräkkiä ja siksi olen lähtenyt liikkeelle QSC TouchMIX 16:sta.
 
Digivehkeessä saa niin paljon rahalle vastinetta, että sen puoleen vois ajatella kalliimpaakin kuin tonnin hintaluokkaa.
 
Jos huonojen puolien kautta pitää lähtee, niin QSC jonkin verta lämpiää ja omaa jonkinmoista pohjakohinaa. Hyvää taas taas on, että on matalalla kynnyksellä saanut äänitysmahdollisuuksia ja voi sitten kotona miksailla paremmin äänitysnäkökulmasta.
 
Aika hyvän "kurssin" saa itselle kuitenkin jos ennestään ei ole mitään monipuolista laitteistoa käytössä.
 
Omasta mielestä muun laiteräkin voi jättää reeniksel tms. ja hommata sellasen digimikserin, ettei muita härveleitä ihmeemmin tarvi.

Tuon QSC:n käyttöliittymä on oikeasti hankala käyttää. Hommasivat täällä Lappeenrannassa yhteen pubiin talon mikseriksi Touch Mixin ja ei ole ollut helppoa.
 
Tutkailin noita aloittajan ehdotuksia ja ovat varmasti kaikki päteviä laitteita hintaluokassaan. Presonuksen ongelmista on satunnaisesti tullut luettua netistä ehkä muita merkkejä enemmän. Muistaakseni Soundcrafteissa mikserin käyttö hoituu suoraan internet-selaimen kautta, eikä erillistä softaa tarvitse ladata.
X-Air-sarjan mikserit tuntuvat antavan hiljaisempaa signaalia ulos verrattuna X32-sarjaan, joten siitä niille miinusta.
 
Itselläni on X32 Rack sekä S16-lavahaku. Erittäin toimiva kombo itse itseään lavalta miksaavalle bilebändille. X32 on samassa räkissä korvamonitorilähettimien kanssa ja sijoitettuna aina rumpujen vasemalle puolelle mun bassoräkin viereen. Siinä on myös kiinteästi kiinni perinteinen 6+2 lavahaku piuha, johon kytkeytyvät rumpalin oikealla puolella olevat kitaristi ja kiiipparisti. S16 on omassa räkissään ja sijoitettuna rumpusetin eteen, johon on helppo kytkeä kaikki muut soittimet ja mikrofonit. Setin kasaus on nopeaa, eikä pimeässä mikseriräkin takana tarvitse tehdä kytkentöjä ollenkaan. X32:n etu on myös se, että sitä pystyy hätätilanteessa käyttämään myös suoraan ilman mitään tietokoneita tai tabletteja. Ei ole vielä onneksi sellaista tilannetta kuitenkaan tullut, jos ei lasketa sitä, että on treenikselle mentäessä unohtanut padin kotiin.
 
Jos ei ole muutamasta satkusta kiinni kannattaa ostaa X32.

sepisti: Tuon QSC:n käyttöliittymä on oikeasti hankala käyttää. Hommasivat täällä Lappeenrannassa yhteen pubiin talon mikseriksi Touch Mixin ja ei ole ollut helppoa.
 
Saattaa olla niin, että osa porukasta kokee asian eri tavalla kun itse sain laitteen hiukan edullisemmin juuri sen takia kun alkuperäiset käyttäjät oli vierastaneet sitä, mutta ei ilmeisesti ollut juurikaan treenanneet asiaa.
 
Omaan korvaan pubi ja talon mikseri herättää ennakkoluulon, että asiantuntemus ei välttämättä sellaisessa tilanteessa ole huipussaan oli mikseri mikä vaan.
 
Itse taas en kovin paljon vierasta ja rupesin saamaan sillä aikaan myös pikku äänityksiä.
 
Kotioloissa mikseriä tulee käytettyä suoraan siitä itsestään. Olisiko joskus tuntuma säätöpyörässä ja näytössä vähän kehittämistä kaipaava. Toisaalta jos on jotain monimutkaisempaa toimintaa, mikseri jää lavalle ja käyttö tapahtuu iPad:istä.
 
Mikseriin tulee tallenneltua onnistuneita asetuksia muistiin, eikä tarvi olla kovinkaan näppärä käyttäjä, jotta niihin voi palata. Jos tykkää meiningistä, että istutaan fyysisen miksaustiskin takana ja on hyvä tuntuma kaikkiin säätöihin, se on eri meininki.
 
X32:sen näkisin enemmän perinteistä mikseriä muistuttavana liukuineen, jolla voi miksailla vaihtelevia esiintyjäryhmiä, QSC Touch MIX taas enemmän henkilökohtainen pienikokoinen työkalu, johon tallennellaan omat asetukset, viedään se treeneihin, pikku keikalle, omatoimiäänittelyyn. Jos on kiipparisti kuten mä, niin kauhean suurikokoinen mikseri ei luontevasti istu kiipparien yhteydessä. Saattaa olla, että mitä vaan digimikseriä tulisi silloin käytettyä mobiililaitteesta ja on siinä olevasta sovelluksesta kiinni onko helppo käyttää.
 
Tuo kannattaa ottaa huomioon voiko mikseriä käyttää myös suoraan siitä itsestään ja tullut jopa sellainenkin mieleen, että johonkin treeneihin menisi sellainenkin, jossa kaikki säädöt on iPad:issä. Ovat edullisia ja hajoavia namiskuukkeleita ei ole.

Tottakai on pärjätty QSC:n kanssa, mutta sen logiikka poikkeaa totutusta jonkin verran. Mun kokemus on, että B:n ja A&H:n käyttämään oppiminen on ollut verrattain helppoa jopa niille, jotka ovat röytäneet perinteisten analogitiskien kanssa. Ja puhun nyt tässä tavallisista soittajista, jotka eivät miksaa päähommanaan. QSC:n logiikan kanssa meidän sinänsä nuori, mutta kuitenkin jo muutaman vuoden digitiskeillä miksannut äänimieskin sai aluksi raapia päätään.

sepisti: Tottakai on pärjätty QSC:n kanssa, mutta sen logiikka poikkeaa totutusta jonkin verran. Mun kokemus on, että B:n ja A&H:n käyttämään oppiminen on ollut verrattain helppoa jopa niille, jotka ovat röytäneet perinteisten analogitiskien kanssa. Ja puhun nyt tässä tavallisista soittajista, jotka eivät miksaa päähommanaan. QSC:n logiikan kanssa meidän sinänsä nuori, mutta kuitenkin jo muutaman vuoden digitiskeillä miksannut äänimieskin sai aluksi raapia päätään.
 
Itselle ostaessa tuli selväksi, että edelliset hylkäsi vehkeen ilmeisesti juuri sen takia kun se ei tuntunut samalta kuin ennestään tuttu mikseri.
 
Olen perinteisen analogisen mikserin kanssa törmännyt mm. tilanteeseen, että keikkasähellyksessä onkin vaikka mikserin sisäänrakennettuun digikaikuun liittyvät namiskuukkelit väärässä asennossa ja ne on jotenkin sekavasti, eikä ole varma tuleeko kaiku asianmukaisesti vai ei.
 
QSC:llä sekoilua vähentää kun saa hyvät asetukset tehtyä, tallentaa ne ja voi tehdä pieniä muutoksia tositoimissa. Ei täydellistä meininkiä, mutta jos tästä piti maksaa 1000 euroa, olis jännä tietää minkälaisen vehkeen sais vaikka 5000 eurolla parin vuoden päästä...
 
Analogimaailmassa huono puoli oli, että itsellä ei ainakaan ollut mahdollisuutta saada mitään monipuolisia vehkeitä mukaan ja digimaailma on ilmanmuuta parempi oli vehkeet sitten minkä merkkisiä uusia vaihtoehtoja tahansa.

askomiko: Tonnin hintaluokan kantturoissa pyörii Soundcraft Ui24, Allen Heath QU-SB (tämä olisi nimensä puolesta paras kuspiä), Presonus Studiolive RML 16ai, Allen Heath Qu-PAC, sekä toki myös Behringerin X-airit.
 
Mikä missäkin tökkii ja on huonoa? Behringerissä kai huonointa on wifi ja käyttöliittymäsofta, mites muissa?
 
Kaikissa kiinteän wifin omaavissa laitoksissa se oma wifi ei ole mikään kovin kummoinen. Toki se riittää johonkin reekämppäilyyn, mutta keikkahommissa ihan en luottaisi varauksetta. Saattaa olla että toimivat, mutta taasen välillä ovat pätkineet vähän turhankin herkästi.
 
Behringeri on oma suosikki. X32 rack/core näin oletuksena ja pienemmät siinä perässä. Niissä on se Android-softa ihan paras. Varsinkin kun siitä käyttöliittymästä pystyy rakentamaan oman näköisen, omien tarpeiden mukaan. Käsittääkseni se on ainoa näistä softista, jonka käyttöliittymän pystyy ylipäänsä customoimaan. iPadin softa B:ssä ei ole niin hyvä, mutta sekin pistää kyllä aika hyvin kampoihin muiden softien kanssa. Ainakin Androidin puolella pystyy myös etsimään wifin kautta x32:sta, mikä on mukava ominaisuus. Ei tarvi välttämättä muistaa aina osotteita, jne. Myös PC-softa hanskaa etsinnän nykyään.
Behringerin puolesta puhuu myös se, että siinä onnistuu esim. digitaalinen splitti helposti. Pienemmissä B:n tuotteissa se toki syö yhden kanavan ajopinnasta, mutta x32:ssa on yleensä riittänyt ajopinta laulujen (tms) splittailuun. Myös jakosuotimen tekeminen onnistuu x32:sessa helposti matriisien kautta. Se on todella näppärä asia pienille keikoille. Behringer on todella monipuolinen, eikä suinkaan mikään huonosoundinen. X32:sen suhteen tietenkin on vielä mahdollista päivittää digitaalisen väylän kautta etuasteet Midaksen sinisiin bokseihin. Silloin soundit paranee vielä kertalaakista.
Itse laskeskelisin mitä x32:sen kanssa jää hintaa ja miettisin hyvin tarkkaan sen läpi. Se kun kuitenkin laajenee helposti ja isommilla keikoilla digitaalinen splitti voi olla näppärä tapa helpottaa hommia.
 
Soundcraft on toinen mitä on tullut enemmän käytettyä. Sekin on ihan asiallinen soundiltaan. Joitakin pieniä puutteita siinä kuitenkin on tuon digitaalisen splitin lisäksi; Itse kaipaisin graafisen tilalta/lisäksi myös parametrista eq:ta mastereihin. Sillä sitten saisi tarvittaessa tehtyä esim. sen aux-subin ilman ulkoisia laitteita. Jotenkin myös käyttöliittymä on hidaskäyttöinen ja fx-puolen efektit on aika lussuja. Suuresti ärsyttää myös se kolmas efektipaikka, jossa on pelkästään chorus. Sen mielellään vaihtaisi joksikin muuksi. Mitä sitten tulee siihen selaimen kautta toimivaan käyttöliittymään, niin sinällään se on ihan näppärä eri laitteilla ohjaamista ajatellen. Pienempään puhelimeen se tosin ei skaalaannu erikoisen hyvin. Kun sen saa jollakin laitteella toimimaan, niin aika varmasti se on toiminut. Lähinnä sitten ongelmien tullessa helvetti repeää irti, kun pitää muistaa ip:tä, jne.
 
Allan & Hagartista jäi Soundcraftia parempi pöhinä mieleen itselle, vaikken sitä kovin perusteellisesti joutanut testailemaan.
Ohjaussoftasta jäi vähän ristiriitaisia tiloja vielä. Toisaalta se ärsyttää, että se muistuttaa vielä osaksi iLiven softaa, joka on minusta hidas ja puutteellinen. Toisaalta taasen sitä oli uudistettu ja siellä oli huomattavasti enemmän kaikkea tarjolla. Mielipide ehkä jäi vielä kunnolla muodostumatta, kun aikaa ei niin paljoa ollut räplätä.
 
Presonusta en ole päässyt testaamaan, mutta muistaakseni siitä hyöki vähän muita enemmän Apple-ystävällisyys, tai pc-vastaisuus (olikohan joku liitäntä pelkästään thunderbolttina tjsp?), joten se on siksi jäänyt minun osalta vähän muutenkin sivuun.

Ok, kiitoksia! Kai se sitten tuo Behringeri jää listan kärkeen. Eli näihin käy keskimäärin ihan kaikki perus langattomuuspurkit kaupan hyllyltä verkkoa parantamaan?

Lähes mikä tahansa peruspurkki on update ja monessa paikassa helpottaa, kun saa sen purkin nostettua vähän korkeammalle (ettei koko laitosta tarvi nostaa). Dual-purkki on ihan järkevä ostos, kun siellä 5Ghz-alueella on yleensä vähän löyhempää liikennettä.
Yleensä kaikki purkit on sen verran nopeita/helppoja konffata, että sen suhteen ei yleensä tarvi hirveästi säätää. Antenneita kannattaa kuitenkin pikkasen tsekata, ettei ihan mopoja ole.

Mulla on käytössä QU-16 mikä on toiminnoiltaan vastaava kuin nuo uudemmat räkkimallit. A&H:n lähestyminen aiheeseen on hieman "analogisempi" siinä mielessä että signaalin reititys ja splittivaihtoehdot on hieman rajatumpia. Tarkoittaa että esim paikalliset etuasteet on yksi-yhteen kanavien kanssa. Sielultaan räkkimallit on kuitenkin lähempänä noita QU-24 /32 malleja ja esim niissä mukana tulleet matriisit ja groupit löytyy ja näiden myötä reititys on joustavampaa kuin tuossa alkuperäisessä 16 kanavaisessa.
 
Tykkään käyttölogiikasta ja yleisestä tuntumasta niin raudan kuin softan puolesta. Vehjes toimii luotettavasti, samoin kuin iPad ohjaus. Tosin kun oikeat napit ja vivut on käytössä, teen ohjelmoinnin ja linjatsekin yleensä aina pöydän ääressä vaikka se olisi lavalla. Pädillä sitten jatkotoimet salin puolelta. Se ei tarkoita että pädiohjauksessa olisi jotain vikaa mutta minä nyt tykkään enempi niistä napeista, vaikkakin monen asian valinta ja säätö tapahtuu siitä laitteen hiplailuruudusta.
 
Ei-niin-toimivia juttuja on multitrack tallennus USB:lle. Tai siis tallennuksessa ei ole mitään ongelmaa mutta sen "tallentimen" ominaisuudet ja käyttöliittymä on ankeat. Pakko äänittää aina kaikki raidat, kelaus/haku-toiminto on surkea yms. Samaten jotkut valikot on päivitysten tuomien uusien ominaisuuksien myötä muuttuneet hieman turhan syviksi tai epäloogisemmaksi mutta ovat silti käytettäviä.
 
Ylipäänsä laitteen ominaisuudet, EQ:t, kompurat, efektit on kaikki toimivia ja hyvän kuuloisia. B-laite on kova kilpailija ja siinä saa kaikkea hieman enemmän samaan rahaan. Itselleni en kuitenkaan keksi kuin sen kanavien splittaamisen joka on ns. puuttuva ominaisuus muuten erinomaisessa laitteessa. Jos mikserin kaveriksi hankkii jonkun A&H:n stagebokseista on se splittikin mahdollista.
Jos nyt hankkisin räkkimikseriä, olisi A&H aika lailla kärkipaikalla valintalistalla. Tuttu käyttöliittymä painaa jonkin verran mutta myös ylipäänsä hyvät kokemukset laitteesta. X32 tsekkaisin toki myös mutta ne pienemmät ei herätä kummempaa intoa.

-Q-: Tykkään käyttölogiikasta ja yleisestä tuntumasta niin raudan kuin softan puolesta. Vehjes toimii luotettavasti, samoin kuin iPad ohjaus. Tosin kun oikeat napit ja vivut on käytössä, teen ohjelmoinnin ja linjatsekin yleensä aina pöydän ääressä vaikka se olisi lavalla. Pädillä sitten jatkotoimet salin puolelta.
 
Onkos kellään tapana tehdä näistä iPad:eistä isompaa "miksaustiskiä" niin, että käytössä on useampi kuin yksi? Tuumin, että analogisuuden hyviä puolia saisi sillä tavoin ja tarvittavia namiskuukkeleita saa laitettua kerralla enempi näkyviin. Jos käyttössä olis vaikka kaksi iPad PRO:ta isompana versiona, niin näyttöihin mahtus aika monta liukuu.

musamies: Onkos kellään tapana tehdä näistä iPad:eistä isompaa "miksaustiskiä" niin, että käytössä on useampi kuin yksi?...
 
Voihan sen periaatteessa tehdä, mutta kyllähän tuo yksikin riittää jo aika hyvin ajopintaan
https://imgur.com/a/4AgbL

musamies: Onkos kellään tapana tehdä näistä iPad:eistä isompaa "miksaustiskiä" niin, että käytössä on useampi kuin yksi? Tuumin, että analogisuuden hyviä puolia saisi sillä tavoin ja tarvittavia namiskuukkeleita saa laitettua kerralla enempi näkyviin. Jos käyttössä olis vaikka kaksi iPad PRO:ta isompana versiona, niin näyttöihin mahtus aika monta liukuu.
 
Minulla on joskus ollut kaksi iPadia käytössä X32Rack:n kanssa, tosin niitä vanhempia malleja. On se ihan kätevää, kun voi pitää tärkeimmät liu'ut koko ajan näkyvissä toisessa padissa, kun toisella säätää muuta.
 
Minulla on noista mainituista tiskeistä kokemusta lähinnä mainitusta X32Rack:sta ja pienemmästä XR12:sta. Isompien X32-sarjalaisten iPad-softa on minusta selkeä ja ihan toimiva, mutta XR-sarjan iPad-softan kanssa en ole koskaan oikein päässyt sinuiksi. Androidista tai Android-softista ei minulla ole kokemuksia.

Perusteluja miksi ennemmin x32 rack kuin producer? Hintaero 140 eur.

HotWheels: Perusteluja miksi ennemmin x32 rack kuin producer? Hintaero 140 eur.
 
Minä en keksi muuta syytä kuin pienempi koko, nyt kun hintaero on noin pieni. Täsmälleen samat liitännät löytyy kummastakin. Jos nyt olisin itse hankkimassa jompaakumpaa, ottaisin varmaan sen Producerin.

HotWheels: Perusteluja miksi ennemmin x32 rack kuin producer? Hintaero 140 eur.
 
Jos ei tarvi pintaa (eli esim. tiski aina räkissä lavalla iem:ien kanssa tai pädiohjausta pääasiassa), niin onhan se paljon kompaktimpi. Lisäksi on paljon vähemmän kulutuksessa särkyvää asiaa. Lisäksi räkkihommissa se on helpompi, kun räkin pystyy sitten sijoittelemaan lavalla vaikka jonkin vahvarin alle ilman kummempaa vaivaa.
Myöskin lavabokseja ajatellen se toimii tarvittaessa itse yhtenä ja siitä voi heittää esim. 8-kanavaisen boksin catilla etulinjaan.
 
Toisaalta itse en tykkää Producerista, kun siinä ei ole niitä kanavakohtaisia pikkunäyttöjä. Ihan näppärä se on pienellä kanavamäärällä, mutta isommalla aiheuttaa turhaa arpomista. Sen takia ottaisin luultavasti jonkun muun mallin mielummin.
Tuossa vähän aikaa sitten pohdiskelin, että x32 Core + lavaboksi läppäri-/pädiohjauksella olisi luultavasti oma vaihtoehto, jos joskus pitäisi lähteä kiertämään kompaktisti etupään kanssa.