Yleistä keskustelua musiikista ›

Minä olen oppinut soittamaan suoraan nuoteista puhallinorkestereissa. Ei minu ainakaan tarvitse ajatella mitään matematiikkaa soittaessani sen enempää, kuin kirjoitusta lukiessa pitäisi ajatella kirjain kerrallaan. Kun sitä on tehnyt riittävästi, se tapahtuu automaattisesti.
 
Soitan myös bassoa bändissä ja siellä soitan useinmiten ilman nuotteja niin kuin muutkin. Osaan kyllä soittaa bassoakin nuoteista. Ainakin minun kohdallani nuotinlukutaito on ollut helposti siirrettävissä soittimesta toiseen. Siksikin pidän nuotteja parempana kuin tabeja. Tuuban soittaja pystyy soittamaan vaikka sähköbassolle kirjoitetusta nuotista, mutta tabista ei voi soittaa täysin erityyppisellä soittimella.

Euphonium: Minä olen oppinut soittamaan suoraan nuoteista puhallinorkestereissa. Ei minu ainakaan tarvitse ajatella mitään matematiikkaa soittaessani sen enempää, kuin kirjoitusta lukiessa pitäisi ajatella kirjain kerrallaan. Kun sitä on tehnyt riittävästi, se tapahtuu automaattisesti.
 
Soitan myös bassoa bändissä ja siellä soitan useinmiten ilman nuotteja niin kuin muutkin. Osaan kyllä soittaa bassoakin nuoteista. Ainakin minun kohdallani nuotinlukutaito on ollut helposti siirrettävissä soittimesta toiseen. Siksikin pidän nuotteja parempana kuin tabeja. Tuuban soittaja pystyy soittamaan vaikka sähköbassolle kirjoitetusta nuotista, mutta tabista ei voi soittaa täysin erityyppisellä soittimella.
 
Sujuuhan se varmaan kun on kokemusta.
 
Tabeissa tosin on kitaran kaltaisissa soittimissa se etu, että järkevä sormitus on saatettu miettiä jo etukäteen. Saman äänenhän voi soittaa usein eri kieliltä, joten jos tabi on hyvä, niin ei tarvitse miettiä vaihtoehtoja.

Laama666: Sujuuhan se varmaan kun on kokemusta.
 
Tabeissa tosin on kitaran kaltaisissa soittimissa se etu, että järkevä sormitus on saatettu miettiä jo etukäteen. Saman äänenhän voi soittaa usein eri kieliltä, joten jos tabi on hyvä, niin ei tarvitse miettiä vaihtoehtoja.
 
itse en ole niin hyvä basisti, mutta väitän, että kun on riittävän hyvä basisti tai kitaristi, joka on soittanut paljon nuoteista, hän pystyy vaistomaisesti valitsemaan järkevät sormitukset. Soitan puhallinorkesterissa pasuunaa ja siinäkin voi saman äänen ottaa useammasta eri vedosta. Ei minun tarvitse miettiä, minkä vedon valitsen eikä siihen sitäpaitsi ole aikaakaan. Eihän sinfoniaorkesterin sellistilläkään ole mitään tabia, vaikka sellollakin varmasti voi ottaa saman äänen eri kieliltä.

Luulisi, että hyvä nuotista lukija lukisi pari nuottia/tahtia etukäteen soittoaan. Että tietää jo ääntä x soittaessa, mitä ens tahdissa tapahtuu ja täten osaa ennakoida ja arvioida oikeita otteita.

Funkånaut: Luulisi, että hyvä nuotista lukija lukisi pari nuottia/tahtia etukäteen soittoaan. Että tietää jo ääntä x soittaessa, mitä ens tahdissa tapahtuu ja täten osaa ennakoida ja arvioida oikeita otteita.
 
Aika harvoin käytännössä tarvitsee soittaa prima vistana esiintymistilanteessa. Humppabändit soittaa sointulapuista ja ulkomuistista, ja klassisen musiikin esitykset on harjoiteltu jo etukäteen. Ja jazzarit soittaa hatusta.

Euphonium: itse en ole niin hyvä basisti, mutta väitän, että kun on riittävän hyvä basisti tai kitaristi, joka on soittanut paljon nuoteista, hän pystyy vaistomaisesti valitsemaan järkevät sormitukset. Soitan puhallinorkesterissa pasuunaa ja siinäkin voi saman äänen ottaa useammasta eri vedosta. Ei minun tarvitse miettiä, minkä vedon valitsen eikä siihen sitäpaitsi ole aikaakaan. Eihän sinfoniaorkesterin sellistilläkään ole mitään tabia, vaikka sellollakin varmasti voi ottaa saman äänen eri kieliltä.
 
Ei kannattaisi väittää. Et kai kuvittele, että jotain Dream Theateria lähdetään soittamaan nuoteista sooloineen suoraan nuoteista ilman, että biisejä on jauhettu tuntikaupalla etukäteen.
 
Monimutkaisissa biiseissä on aivan oleellista miettiä oikeat sormitukset ja treenata niitä etukäteen paljon.
 
Hmmm. En nyt löydä Mahavishnu Orchestran nuottikirjaani, mutta siinä ei ole sormituksia. Muistelen John McLaughlinin siinä sanoneen jotain siihen suuntaan, että sormituksien miettimiseen kannattaa käyttää paljon aikaa löytääkseen oikean.
 
Lisäys vielä: Eihän nuotilla ja parhaalla sormituksella ole mitään varsinaista syy-seuraussuhdetta. Minäkin osaan kyllä lukea nuotteja sen verran, että erotan äänien korkeudet. Mutta tästä ei seuraa, etteikö joutuisi miettimään vaihtoehtoisia sormituksia. Lisäksi ei ole välttämättä yhtä oikeaa sormitusta.
 
Frank Gambalen economy picking metodissa asteikot pyritään soittamaan noin yleistetysti kolme ääntä per kieli ja yläkielillä kaksi ääntä per kieli. Tämä helpottaa plektrakäden työtä, koska kaikki asteikot pikataan samalla kaavalla. Mutta se on vaikeaa otelautakädelle. Siksi asteikkojakin soitetaan eri sormituksilla puhumattakaan monimutkaisista sooloista.

Brownie: Aika harvoin käytännössä tarvitsee soittaa prima vistana esiintymistilanteessa. Humppabändit soittaa sointulapuista ja ulkomuistista, ja klassisen musiikin esitykset on harjoiteltu jo etukäteen. Ja jazzarit soittaa hatusta.
 
Joo, todellakin klassisen musiikin esitykset on treenattu etukäteen. Viulistihan voi jauhaa konserttoa varmaan kuukausikaupalla. :-)

Laama666: Joo, todellakin klassisen musiikin esitykset on treenattu etukäteen. Viulistihan voi jauhaa konserttoa varmaan kuukausikaupalla. :-)
 
Minäkin olen jauhanut joitakin klasaribiisejä nuoteista jo monta vuotta, enkä osaa niitä vieläkään ulkoa. En tiedä mikä mussa on vikana.

Brownie: Minäkin olen jauhanut joitakin klasaribiisejä nuoteista jo monta vuotta, enkä osaa niitä vieläkään ulkoa. En tiedä mikä mussa on vikana.
 
No, haittaako tuo jos saat pitää lappua edessäsi ja soittaa siitä.

Laama666: No, haittaako tuo jos saat pitää lappua edessäsi ja soittaa siitä.
 
Haittaa, koska haluaisin osata biisit ulkoa.

Täällä on seassa sangen mielenkiintoista luettavaa...
 
Anyway: onko aloittajalla kokemusta musiikkiopistoista? Ja konsakuvioista saa helposti hajut sillä kun käy katsomassa vaikka jonkun opistokeikan tai vaikka haastattelee siellä olevia soittajia. Teoriapuolesta voi katsella esim. Tohtori Toonikaa. Jos se näyttää helpolta niin ei huolta. Jos vaikealta, niin korjaa asia.
 
KAIKKI on itse treenattavissa, ja treenattava. Oli koulupaikka tai ei.

Laama666: Ei kannattaisi väittää. Et kai kuvittele, että jotain Dream Theateria lähdetään soittamaan nuoteista sooloineen suoraan nuoteista ilman, että biisejä on jauhettu tuntikaupalla etukäteen.
 

Kyllä väitän, että riittävän taitava nuottitaitonen soittaja soittaa tai ainakaan ongelma ei ole nuotinlukutaidossa. Nuotteja lukeva ammatitaitoinen muusikko oppii takuulla nopeammin nuoteista, kuin tabeista.
 
Minä olen suhteelisen paljon joutunut soittamaan nuoteista musiikkia, jota en ole harjoitellut tai edes kuullut koskaan, jopa yleisön edessä esimerkiksi, kun olen lyhyellä varoitusajalla mennyt tuuraamaan vieraaseen soittokuntaan.
 
Olen myös nähnyt ammattilaisten klasarimuusikoiden soittavan uskomattomia juttuja primavistana suhteellisen hyvin. Siis sellaisia, joita meikäläinen harrastaja ei oppisi harjoittelemallakaan.

Laama666: Joo, todellakin klassisen musiikin esitykset on treenattu etukäteen. Viulistihan voi jauhaa konserttoa varmaan kuukausikaupalla. :-)
 
Se sooloviulisti onkin varmaan treenannut, mutta koko orkesteri ei treenaa yhtä esitystä varten välttämättä montaa päivää. Rockbändi tai tanssiorkesteri voi esittää samat biisit keikasta toiseen, mutta sinfoniaorkesterin ohjelmisto vaihtuu jatkuvasti ja välttämättä samaa ohjelmaa ei esitetä kuin kerran. Kyllä' se perustuu vankkaan ammattitaitoon, ei siihen että juuri sitä esitettävää sävellystä olisi treenattu valtavasti.

Euphonium: Kyllä väitän, että riittävän taitava nuottitaitonen soittaja soittaa tai ainakaan ongelma ei ole nuotinlukutaidossa. Nuotteja lukeva ammatitaitoinen muusikko oppii takuulla nopeammin nuoteista, kuin tabeista.
 
Minä olen suhteelisen paljon joutunut soittamaan nuoteista musiikkia, jota en ole harjoitellut tai edes kuullut koskaan, jopa yleisön edessä esimerkiksi, kun olen lyhyellä varoitusajalla mennyt tuuraamaan vieraaseen soittokuntaan.
 
Olen myös nähnyt ammattilaisten klasarimuusikoiden soittavan uskomattomia juttuja primavistana suhteellisen hyvin. Siis sellaisia, joita meikäläinen harrastaja ei oppisi harjoittelemallakaan.
 
En minä väittänyt oppimisnopeudesta mitään. Tokihan nuoteista näkee kestot mitä tabeista ei näe, mutta tabeista näkee miten joku on asiat miettinyt ja valmiiksi sormittanut.
 
Mutta kun ei sillä hyvällä nuotinlukutaidolla ole paljonkaan tekemistä sen kanssa, että keksisi aina lennosta oikean sormituksen. En nyt muista oliko se John McLaughlinin juttu siinä nuottikirjassa vai muualla, mutta hän on ihan maailmanluokan kitaravirtuoosi ja sanonut käyttävänsä pitkiä aikoja oikean sormituksen löytämiseen. Minä kyllä uskon sitä miestä.
 
Tuskinpa Suomesta sellaista fakiiria löytyy, joka niitä Petruccin hankalimpia juttuja sooloineen vetelisi prima vistana.

Muutama asia PJK:sta musiikin osaamisalaan liittyen (muusikko, ei teknologi)
- Taloon pyrkii noin 300 hakijaa vuosittain, joista pääsee sisälle noin 50
- Hakijoilta edellytetään teorian ja nuotinlukutaidon perusteiden hallintaa
- Pääinstrumentissa odotetaan kohtalaista instrumentin hallintaa, jotta PK-pohjainen voisi valmistua kolmessa vuodessa ja YO/AMIS-pohjainen kahdessa vuodessa
- Kaikki opiskelu tähtää ammattiosaamisen näyttöihin, lue: https://eperusteet.opintopolku.fi/# … esitys/1742264/naytto/tutkinnonosat PJK:ssa on myös paikallisia tutkinnon osia, mm. laulunkirjoittaminen, musiikkiteknologia muusikon työssä ja tapahtumatuotanto
- PJK:ssa on viisijaksoinen opetusjärjestely, joka on opetushallituksen laatupalkinnon kunniamaininnalla palkittu 2016
- Opiskelu räätälöidään lähtötason kartoituksissa ja näyttösuunnitelma personoidaan opiskelijan tarpeen mukaan
- PJK:ssa opintojen läpäisy on varmasti 90 % luokkaa, mikä kertoo yleisesti opiskelijoiden motivaatiotasosta ja opiskelun tuen korkeasta laadusta
- PJK:n opiskelijat sijoittuvat erinomaisesti jatko-opintoihin ja työelämään, sillä vaikuttavuusmittarit ovat huippuluokkaa.
 
Tervetuloa pyrkimään!
T. jazzmies

Euphonium: Se sooloviulisti onkin varmaan treenannut, mutta koko orkesteri ei treenaa yhtä esitystä varten välttämättä montaa päivää. Rockbändi tai tanssiorkesteri voi esittää samat biisit keikasta toiseen, mutta sinfoniaorkesterin ohjelmisto vaihtuu jatkuvasti ja välttämättä samaa ohjelmaa ei esitetä kuin kerran. Kyllä' se perustuu vankkaan ammattitaitoon, ei siihen että juuri sitä esitettävää sävellystä olisi treenattu valtavasti.
 
Niin, siis mitä teknisesti haastavampi rooli sitä enemmän se vaatii harjoitusta.
 
Sinfonia orkesterissa yksittäisten soittajien roolit on yleensä pieniä ja samat roolit toistuvat vuosikymmenestä ja sadasta toiseen, mikä johtaa pingviinien kalkkiutumiseen. Pingviinit kutsuvat tämän kalkkiutumisprosessin tuloksena saavutettavaa muutosta fossiiliksi "vankaksi ammattitaidoksi".

kirosanoja ja loukkaavaa tekstiä: Niin, siis mitä teknisesti haastavampi rooli sitä enemmän se vaatii harjoitusta.
 
Sen verran tunnen sinfoniaorkesterien rivimuusikoita, että he pystyvät kyllä soittamaan myös erittäin haastavia kappaleita primavistana. Eivät ehkä virheettömästi ja virheitä sattuu myös sille tähtisolistille, mutta kohtuullisesti kuitenkin. Monta kertaa on harrastaja orkestereissa, missä olen soittanut nähty. Ammattilainen rivimuusikko, joka on palkattu soittamaan konsertissa vaikka joku konsertto, käy yksissä tai kaksissa harjoituksissa ennen konserttia ja soittaa kappaleen sujuvasti, eikä pahemmin takertele edes ensimmäistä kertaa kappaletta harjoitellessaan. Me harrastajat olemme treenanneet saman kappaleen säestysstemmoja kuukausia, eivätkä ne silti mene kuin tyydyttävästi.

Euphonium: Ammattilainen rivimuusikko, joka on palkattu soittamaan konsertissa vaikka joku konsertto, käy yksissä tai kaksissa harjoituksissa ennen konserttia ja soittaa kappaleen sujuvasti, eikä pahemmin takertele edes ensimmäistä kertaa kappaletta harjoitellessaan.
 
Iso osa ammattilaisten klaaraamista on se, että he osaavat soveltaa lajityypille tyypillisiä asioita hyödyntäen jo aikaisemmin osamaansa. Jos kyseessä on tonaalinen musiikki eikä tilapäisiä etumerkkejä paljoa ilmene välidominanttien ulkopuolella, niin ei sitä tarvitse muuta kuin vain päästellä stemma ulos. Sitten kun tullaan 1900-luvun musiikkiin, niin ennalta-arvattavuus Stravinskysta tänne päin likipitäen nolla. Joten kyllä he joutuvat hinkkaamaan kopissa paljon, jottei kulutettaisi orkesteritreeneissä muiden aikaa.