Hei te kokeneet laulajat,
Miten valitsette/valitsitte sen oman soundinne?
Minä koen ongelmana sen, että voin laulaa millä äänellä vain, matalasta miehekkäästä rintarekkarista Britney-tvängin ja lapsekkaan pää-äänen kautta mixed voiceen ja vahvaan falsettiin. Taivun jopa klassiseen, oopperaan. Jopa örinä-hevi onnistuu.
Laulunopettaja (pop/jazz) sanoo, että se on rikkaus, mutta tunnen olevani hukassa. Varsinkin kun musiikkimakuun on laidasta laitaan.
Mitä sanotte, rakasta, kärsi vai unhoita?
Halu olisi esiintyä, mutta kelpaanko vain taustamusiikiksi cover-bändille firman pikkujoulubileisiin? Tai karaoke-lavoille (huutoitkua)? Merel - Madly in Love with music |
Niin, siltä tuntuu, että minun ääni-identiteetti on mitä vain.
Minulla kun ei varsinaisesti ole suosikkiartisteja, vain biisejä. Ja tykkään laulaa mitä vaan. Fiiliksen mukaan.
Eilen veisasin antaumuksella Cher-tyylillä. Se ääni tuntuu mahtavalta koko kropassa.
Sitten veisaan Whitney Houstonia, ja nautin niistä korkeista soundeista.
Sama Nightwishin Sleeping Sunissa.
Mutta sitten taas on mahtavaa vetää myös Nina Simonen Feeling Good tai Simon&Garfunkelin Sound of Silence, oikein matalalta.
Mutta then again, biisi voi olla vaikka Kotiteollisuuden Kivireki. Linkin Parkia. Amorphista. Serj Tankiania.
Aika usein kuitenkin myös Chisua, vaikkapa Yksinäisen keijun tarina.
Ehkä pitää vaan jatkaa treeniä, ja odottaa, josko se oma identiteetti löytyisi lopulta. :)
Äänitellä omaa lauluaan, ja löytää se soundi, jota itse tykkää kuunnella? Merel - Madly in Love with music |
Ehkä pitää vaan jatkaa treeniä, ja odottaa, josko se oma identiteetti löytyisi lopulta. :)
Äänitellä omaa lauluaan, ja löytää se soundi, jota itse tykkää kuunnella?
Kuulostaa järkevältä. :) Disclaimer: Pidätän oikeudet puhua paskaa ja huudella mitä sattuu mihin sattuu tietämättä mistään mitään. |
Merel
Khassera