Monissa rap-teksteissä on sisältöä vaikka millä mitalla, jotkut on jopa vaivauduttu jonkintasoisesti viimeistelemään .. ja sitten toteutuksessa pilataan kaikki, kun sanat painotetaan niin persiilleen, ettei tekstiä aina edes ymmärrä.
Toisaalta, moni vaatimaton, tyhjänpäiväinen tekstinpätkä on herännyt ihan uuteen eloon hyvässä biisissä.
Omassa biisissä voi aina muuttaa tekstiä, jos saa uuden, toimivamman melodiaidean, tai vaihtaa melodiaa, jos keksi hyvän tekstikoukun, jonka ehdottomasti haluaa pitää.
Kun en koskaan ole säveltänyt toisten tekstejä, en oikein osaa arvioida pelkkiä tekstejä. Joku Kerkko Koskinen taas saa varmaan melodiaideoita jo lukiessaan Hesarista sääennustetta. Asus P5B, E6600 Core 2, E-MU 1820, 2 G RAM, GF 7300, XP, SONAR 8.5
Keski-ikäisellä amatöörillä on se etu, että edessä olevia turhautumisen vuosia on vähemmän. |
Kalmo: Monissa rap-teksteissä on sisältöä vaikka millä mitalla, jotkut on jopa vaivauduttu jonkintasoisesti viimeistelemään .. ja sitten toteutuksessa pilataan kaikki, kun sanat painotetaan niin persiilleen, ettei tekstiä aina edes ymmärrä.
Mahtaa olla tahallinen tyylikeino tuo sattumanvaraisesti onnahtelevalta tuntuva painotus... kyllä ne varmaan osaisivat painottaa oikeaoppisemmin jos haluaisivat.
Itse tykkään keksiä melodioita valmiisiin teksteihin. Sanoja ja tavujahan voi tarvittaessa venyttää ja tauottaa yllättävin tavoin. Tekstin epätavallisista rytmityksistä saa uutta näkökulmaa melodiaankin. En ole musiikin asiantuntija. |
Kefiiri: Mahtaa olla tahallinen tyylikeino tuo sattumanvaraisesti onnahtelevalta tuntuva painotus... kyllä ne varmaan osaisivat painottaa oikeaoppisemmin jos haluaisivat.
Ei se ole "sattumanvaraisesti onnahtelevalta tuntuvaa", vaan se on täysin päin mäntyä painotettua, usein niin pahasti, että ymmärtäminen hankaloituu. Ja mikä pahinta, siitä tulee sellainen vaikutelma, ettei räppäri itsekään ole oikein perillä, mistä puhuu, kun tekstin sisällöllistä draamaa ei osata välittää pätkääkään.
Ennemminkin uskon, etteivät monet edes hiffaa, että on jotain eroa sillä, sanooko "baaritis killälää kitysba lanssissa." vai "baaritiskillä lääkitys balanssissa", kun saman tekstin voi kuitenkin lausua ihan samaan biittiin.
Jos se olisi tarkoituksellinen tyylikeino, niin jossain päin tekstejä, edes paikoittain, luulisi näkyvän viitteitä siitä,että kieli olisi oikeasti hanskassa.
Tekstin hiominen on vaan hiton työlästä, ja mitä enemmän tekstiä, sitä työläämpää.
Toisaalta pitäisi kai ihailla sitä, että he pystyvät suoltamaan A-nelosen verran tekstiä kovalla tempolla lainkaan piittaamatta siitä, missä sana loppuu ja seuraava alkaa.
Pitäisi varmaan jostain kaivaa niitä positiivisia esimerkkejä, kun niitäkin olen kuullut.
Että voisi siis nimeltä mainita mielestäni ammattilaisen työltä kuulostavia.
Siitä hirveimmästä päästä, mitä viime aikoina olen kuullut, ovat Elastisen esitykset Johanna Kurkelan kanssa. Asus P5B, E6600 Core 2, E-MU 1820, 2 G RAM, GF 7300, XP, SONAR 8.5
Keski-ikäisellä amatöörillä on se etu, että edessä olevia turhautumisen vuosia on vähemmän. |
Kalmo: Ei se ole "sattumanvaraisesti onnahtelevalta tuntuvaa", vaan se on täysin päin mäntyä painotettua, usein niin pahasti, että ymmärtäminen hankaloituu. Ja mikä pahinta, siitä tulee sellainen vaikutelma, ettei räppäri itsekään ole oikein perillä, mistä puhuu, kun tekstin sisällöllistä draamaa ei osata välittää pätkääkään.
Pakko inttää vastaan... tajuavathan ne, että "väärin" painotettu teksti vaatii enemmän keskittymistä auetakseen. Niitten mielestä olisi vaan tylsää kuunnella selkeästi ymmärrettävää, oikein painotettua tekstiä. Luultavasti ne kokisivat esityksen jännitteen heikkenevän sen takia. Haluan uskoa näin! En ole musiikin asiantuntija. |
Kalmo
Kefiiri