Rummut: soittaminen ›

Ihmis surun haaskansyöjä:
 
https://www.youtube.com/watch?v=msPMIbrNEj8 En nyt keksiny äkkiseltään parempaa esimerkki biisiä, mut lasketaanko nää ghostnoteiks, mitä tässä vedetään? Eli onko termi ''ghostnote'' kuinka pilkunnussintaa, ja onko kovempaa soitettuna niille joku parempi nimitys?
 
Olen amatööri jonka arvelut voi jättää omaan arvoonsa, mutta käsittääkseni mikä tahansa virvelin pääiskua hillitympi töpsäytys ei vielä ole ghostnote. Ymmärtääkseni ghostit todella ovat niin hiljaisia, ettei hätäisempi kuuntelija edes huomaa niitä.

Kefiiri: mutta käsittääkseni mikä tahansa virvelin pääiskua hillitympi töpsäytys ei vielä ole ghostnote
 
Onkohan Eternal Rains Will Come -biisissä olevat töpsyt ghost-noteja? Heräsi epäilys nyt kun puhuit asiasta.
 
https://www.youtube.com/watch?v=CoW3Sywb5xQ

Krice: Onkohan Eternal Rains Will Come -biisissä olevat töpsyt ghost-noteja? Heräsi epäilys nyt kun puhuit asiasta.
 
https://www.youtube.com/watch?v=CoW3Sywb5xQ
 
On tuolla niitäkin.

Kefiiri: Olen amatööri jonka arvelut voi jättää omaan arvoonsa, mutta käsittääkseni mikä tahansa virvelin pääiskua hillitympi töpsäytys ei vielä ole ghostnote. Ymmärtääkseni ghostit todella ovat niin hiljaisia, ettei hätäisempi kuuntelija edes huomaa niitä.
 
Dynamiikkaa, kehonhallintaa ja yksilöllisiä näkemyksiä nuo kaikki on. Toiset tykkää kapeammasta vola-alueesta. Ite en oo koskaan hulluna jaksanu hitsata "huuto ja kuiskaus" -mentaliteetilla. Skaalan pitää olla tarvittaessa mieletön, mutta ei koskaan epätarkoituksenmukainen.

Tässä Gavin Harrison kertoo erään munkin lempparirumpalin, Steve Jansenin (mm. Japan) vaikutuksesta soittoonsa. Mukana vahvasti ghost noteja.
https://www.youtube.com/watch?v=XUA_n04C1bs

Alright, kiitos jälleen palautteesta kaikille. Pitää noita mainittuja seikkoja yhä vaan pohtia. Tuli toinen aihe mieleen, joka aiheuttaa harmaita hiuksia: Snaren viritys!
Mä viritän aina yläkalvon aikalailla 95% niin kireeks, ku vaa mahollista. Soundit haen sit alakalvoa & snaren piuhoja säätämällä(plus maholliset moongelit sun mut muut demppaukset). Jotkut virittää vissii just toisinpäin, mutta miksi? Ite ku loogisesti ajattelen, niin ainaki yläkalvon kireys määrää eniten sen, miten ne lyönnit siitä kimpoaa yms. Onko tämä väärin päätelty? Ja muuttuuko mikään olennaisesti, jos virittää käänteisellä tavalla, ku tää ''mun'' tapa?
 
https://www.youtube.com/watch?v=AgyJQCX6xtU Täs on mun käsitys aikalailla täydellisestä snaresoundista. Joku vanha treenipätkä tässä siis. Miten saan tällasen soundin takas ;D? Viritän ihan fiilispohjasesti, mikä ikinä korvaa miellyttääkää sil hetkellä. Aiemmalla videolla ei ollu mitää muut eroa, ku vähän erilainen alakalvo, eikä dempattu mitään. Tässä videolla taas joku 5 sentin jesarin pätkä snaressa. Eli pystyttekö te esim. KUULEMAAN, miten oon tässä virittänyt tän jumalalliselta kuulostavan soundin(mikä kalvo kireenä, mikä löysänä yms)?
 
Oon ihan autisti virveli & basari soundien kaa. Suorastaan ahistaa soittaa, jos kuulostaa väärältä.

Ihmis surun haaskansyöjä: Alright, kiitos jälleen palautteesta kaikille. Pitää noita mainittuja seikkoja yhä vaan pohtia. Tuli toinen aihe mieleen, joka aiheuttaa harmaita hiuksia: Snaren viritys!
Mä viritän aina yläkalvon aikalailla 95% niin kireeks, ku vaa mahollista. Soundit haen sit alakalvoa & snaren piuhoja säätämällä(plus maholliset moongelit sun mut muut demppaukset). Jotkut virittää vissii just toisinpäin, mutta miksi? Ite ku loogisesti ajattelen, niin ainaki yläkalvon kireys määrää eniten sen, miten ne lyönnit siitä kimpoaa yms. Onko tämä väärin päätelty? Ja muuttuuko mikään olennaisesti, jos virittää käänteisellä tavalla, ku tää ''mun'' tapa?
 
https://www.youtube.com/watch?v=AgyJQCX6xtU Täs on mun käsitys aikalailla täydellisestä snaresoundista. Joku vanha treenipätkä tässä siis. Miten saan tällasen soundin takas ;D? Viritän ihan fiilispohjasesti, mikä ikinä korvaa miellyttääkää sil hetkellä. Aiemmalla videolla ei ollu mitää muut eroa, ku vähän erilainen alakalvo, eikä dempattu mitään. Tässä videolla taas joku 5 sentin jesarin pätkä snaressa. Eli pystyttekö te esim. KUULEMAAN, miten oon tässä virittänyt tän jumalalliselta kuulostavan soundin(mikä kalvo kireenä, mikä löysänä yms)?
 
Oon ihan autisti virveli & basari soundien kaa. Suorastaan ahistaa soittaa, jos kuulostaa väärältä.
 
Itsekin tuskailin harrastuksen alkuaikoina virvelisoundin kanssa. Osittain se johtui osaamattomuudesta ja osittain kamojen huonoudesta. Virittämään oppii ajan myötä, kun vaan jaksaa puuhailla omien rumpujen kanssa ja kokeilla erilaisia juttuja. Kelvollisen virvelin hankkiminen auttaa toki asiaa.
 
Kun haetaan sellaista yleiskäyttöistä virvelisoundia, niin oma lähestymistapa on, että alakalvo käytännössä niin kireälle kun vaan uskaltaa kiristää. Sitten yläkalvon tiukkuudella säädetään haluttu soundi. Itse suosin useimmiten myös kireää yläkalvoa. Maton voi yleensä jättää melko löysälle ja kireällä alakalvolla saa maton reagoimaan herkemmin iskuihin.
 
Netistä löytyy valtava määrä rumpujen viritysohjeita. Ne antavat hyvän lähtökohdan asiaan, mutta itselle mieluinen soundi löytyy ajan myötä kokeilemalla. Tässä esimerkkinä yksi video, jossa virveli alkaa noin 5 minuutin kohdalta:
 
https://www.youtube.com/watch?v=yl9wgXSfxew

Julkaistiin jo alkukesästä poikain kanssa uus sinkku, mut nyt syksyn tullen tekastiin siihen vielä musavideokin!
 
Tuosta katselemaan: https://www.youtube.com/watch?v=jVf6_xtRwXY

Kefiiri: Joo... mietin vaan noita termejä. Eikös ole mitään nimeä semmoiselle semilujalle tumpsaukselle, joka kuuluu hyvin, mutta ei ole tahdin voimakkain isku? Pitäisikö esimerkiksi tämmöisen Texas-shufflen hiljaisempia iskuja kutsua ghosteiksi, vai onko niille jokin muu nimi?
En halua olla rasittava, olen vaan utelias :)
 
https://www.youtube.com/watch?v=xhbtPr_i4Co
 
Virvelin iskut ovat aksentoituja, normaaleja ja ghosteja. Ja kaikkea siltä väliltä. Texas-shufflessa siis aksentoituja ja normaaleja.

Kiitän! Noinhan se tietty meneekin.

Ihmis surun haaskansyöjä: Heh hyvä vertaus. Se on vaan, ku on tottunu soittaan kaikki iskut kovaa, ni vaikee tapa vielki opetella pois. Tiiän kyl miten asiassa kehittyä, ni lisää treeniä vaan siis. Toi korkeus on se vaikein juttu opetella mulle, ku muuten kusee aksentit, juuri voimankäytön puutteen takia. Siks yritän monesti, ylikorostetusti alottaa iskun mahollisimman korkeelta.
 
https://www.youtube.com/watch?v=msPMIbrNEj8 En nyt keksiny äkkiseltään parempaa esimerkki biisiä, mut lasketaanko nää ghostnoteiks, mitä tässä vedetään? Eli onko termi ''ghostnote'' kuinka pilkunnussintaa, ja onko kovempaa soitettuna niille joku parempi nimitys?
 
Jos rimshotilla nyt meinataan tota minkä teen 12:45 kohdassa fillinä(eikä sitä slowari kanttilyöntiä, mitä jotkut rimshotiks myös kutsuu), ni se on joo hankalampaa tehä, ku tulee kintut eteen & pitää käsiä vähän kallistaa erilailla. En kyl hirveesti käytä soitossa, ni en oo kaivannu. Validi pointti silti. Sit, entäs noi ''ghostnotet'' kohdasta 8:32 alkaen, tossa ihan alussa, ennenku lähti täysin lapasesta soiton kovuus & korkeus? Onko noissa edes vähän yritystä? Pääisku lähtee silti liian korkeelta, mut omaan korvaan volyymit on edes alkeellisesti haamumaiset.
 
Kysyn paljo nyt täst aiheesta, koska oon siinä luulossa, että kehitystä on tullu jonkun verran, mutta jos noi oliki AIVAN hanurista, ni olis hyvä se tiedostaa :). Seuraavan kerran aiheesta lisää korkeintaan, ku kehitys on selkeemmin mitattavissa.
 
Markkuliini tapansa mukaisesti kirjoittikin jo paljon hyvää asiaa näihin sun ghost-pähkäilyihisi liittyen, mutta mäkin jaan vielä muutaman mietteen.
 
Mäkin olen virvelin korkeuden nostamisen ja rimshotin eli kanttilyönnin opettelun kannalla. Siinä siis lyödään virveliä niin, että kapulan tippi osuu kalvoon ja varsi vanteeseen - Youtubesta löytynee videoita, joissa tuo homma selitetään tarkemmin. Rimshotin avulla saa virveliaksentteihin ja backbeatteihin huomattavasti lisää leikkaavuutta (periaatteessa kai myös lisää volaa, mutta rimshotteja voi soittaa hiljempaakin). Metallimiehillekin erittäin tärkeä, joskin mun havaintojeni mukaan laajalti laiminlyöty työkalu. Ootkos ikinä törmänny esim keikoilla siihen, että kun bändi vetää nopeeta hevihumppaa ja rumpali soittaa kädet ristissä komppia haitsuun, niin backbeat ei kuulu sieltä musan seasta ollenkaan ja sellainen eteenpäin menevä "momentum" katoaa kompista täysin? Muun muassa noi on sellaisia tilanteita, joissa kanttilyönti auttaa kummasti, kun virveli-iskujen ei tarvitse lähteä pään korkeudelta, jotta ne erottuisivat särökitaroiden alta.
 
Tää kanttilyöntiasia liittyy sun ghost-pohdiskeluihisi myös sillä tavalla, että ainakin mulla aikoinaan auttoi ghostien kanssa huomattavasti se, kun opettelin soittamaan aksentit ja backbeatit kanttilyönteinä ja ghostit sitten tietty niin hiljaisina kuin mahdollista. Kuten Markkuliini mainitsikin, niin ghostien lyöntikorkeus tuppaa olemaan sulla ongelmana. Jos soittaisit backbeatit kanttiin, niin niitä ei tarvitsisi etenkään harjoittelun alkuvaiheessa soittaa kovin korkealta, mikä puolestaan auttaa kontrolloimaan myös ghostien lyöntikorkeutta, kun se ghostin ja aksentin välinen soundillinen ja dynaaminen kontrasti tulee esiin, vaikka ero lyöntikorkeudessa ei olisikaan valtava. Siitä voi sitten pikkuhiljaa lähteä kasvattamaan dynaamista skaalaa nostamalla aksenttien ja laskemalla ghostien korkeutta, kunnes haluttu soundi ja fiilis alkaa löytyä. Mä oon ite esim viime aikoina pyrkinyt nostamaan omien ghostieni volaa hieman, etenkin nauhoitustilanteissa. Toki kannattaa myös opetella nää jutut ilman kanttilyöntiä, mutta ainakin mulla se auttoi aikoinaan todella paljon alkuun pääsemisessä ja on edelleen erittäin tärkeä osa mun soundiani.

Krice: Onkohan Eternal Rains Will Come -biisissä olevat töpsyt ghost-noteja? Heräsi epäilys nyt kun puhuit asiasta.
 
https://www.youtube.com/watch?v=CoW3Sywb5xQ
 
Aika pintaan on miksattu/ kovaa isketty jos on ghosteja tossa peruskomppauksessa. Saman levyn päättävässä faith in othersissa selkeämmin ghostia tuo halftimesuffle.

beethro: Muun muassa noi on sellaisia tilanteita, joissa kanttilyönti auttaa kummasti, kun virveli-iskujen ei tarvitse lähteä pään korkeudelta, jotta ne erottuisivat särökitaroiden alta.
 
Kanttilyönnit on hassu juttu. Virvelihän on muutenkin niin äänekäs, että luulisi sen kuuluvan parhaiten. Toisekseen jos jostakin syystä ei kuulu niin miten olisi virveli josta lähtee enemmän ääntä? Isommasta virvelistä saa enemmän alataajuuksia mukaan, ihme jos ei ala kuulumaan.

Krice: Kanttilyönnit on hassu juttu. Virvelihän on muutenkin niin äänekäs, että luulisi sen kuuluvan parhaiten. Toisekseen jos jostakin syystä ei kuulu niin miten olisi virveli josta lähtee enemmän ääntä? Isommasta virvelistä saa enemmän alataajuuksia mukaan, ihme jos ei ala kuulumaan.
 
Eipä mahda kanttilyönti olla kuuluvuusjuttu. Itse ainakin työstän tällä hetkellä hiljasempia kantti-iskuja. Soundi ja fiilisasia. Jotenkin kantiton lyönti rokissa ja muussa napakassa backbeatissa tuntuu samalta kun tipillä crashin lyöminen. Kädenlämpösessä vedessä munan huljuttelua.

Kanttilyönnit best, juurikin maltillisemmilla volilla. Myös.

https://www.youtube.com/watch?v=ccjRkmC_Baw En oo ite perehtyny kanttilyönteihin, ja niitten puute omasta soitosta, johtunee ihan kokemattomuudesta, ja siitä, ettei oo soittanu tarpeeks erilaista musaa. 0:53 tässä biisissä. Tolleen vedän fillejä välillä(en tietenkään yhtä maukkaita) huvikseen, mut siihen jää melkeenpä. Koko biisissä vissiin rumpali soittaa tossa kantteja paljonki, tai sit on vaan ton kuulonen snare.

beethro: Markkuliini tapansa mukaisesti kirjoittikin jo paljon hyvää asiaa näihin sun ghost-pähkäilyihisi liittyen, mutta mäkin jaan vielä muutaman mietteen.
 
Mäkin olen virvelin korkeuden nostamisen ja rimshotin eli kanttilyönnin opettelun kannalla. Siinä siis lyödään virveliä niin, että kapulan tippi osuu kalvoon ja varsi vanteeseen - Youtubesta löytynee videoita, joissa tuo homma selitetään tarkemmin. Rimshotin avulla saa virveliaksentteihin ja backbeatteihin huomattavasti lisää leikkaavuutta (periaatteessa kai myös lisää volaa, mutta rimshotteja voi soittaa hiljempaakin). Metallimiehillekin erittäin tärkeä, joskin mun havaintojeni mukaan laajalti laiminlyöty työkalu. Ootkos ikinä törmänny esim keikoilla siihen, että kun bändi vetää nopeeta hevihumppaa ja rumpali soittaa kädet ristissä komppia haitsuun, niin backbeat ei kuulu sieltä musan seasta ollenkaan ja sellainen eteenpäin menevä "momentum" katoaa kompista täysin? Muun muassa noi on sellaisia tilanteita, joissa kanttilyönti auttaa kummasti, kun virveli-iskujen ei tarvitse lähteä pään korkeudelta, jotta ne erottuisivat särökitaroiden alta.
 
Tää kanttilyöntiasia liittyy sun ghost-pohdiskeluihisi myös sillä tavalla, että ainakin mulla aikoinaan auttoi ghostien kanssa huomattavasti se, kun opettelin soittamaan aksentit ja backbeatit kanttilyönteinä ja ghostit sitten tietty niin hiljaisina kuin mahdollista. Kuten Markkuliini mainitsikin, niin ghostien lyöntikorkeus tuppaa olemaan sulla ongelmana. Jos soittaisit backbeatit kanttiin, niin niitä ei tarvitsisi etenkään harjoittelun alkuvaiheessa soittaa kovin korkealta, mikä puolestaan auttaa kontrolloimaan myös ghostien lyöntikorkeutta, kun se ghostin ja aksentin välinen soundillinen ja dynaaminen kontrasti tulee esiin, vaikka ero lyöntikorkeudessa ei olisikaan valtava. Siitä voi sitten pikkuhiljaa lähteä kasvattamaan dynaamista skaalaa nostamalla aksenttien ja laskemalla ghostien korkeutta, kunnes haluttu soundi ja fiilis alkaa löytyä. Mä oon ite esim viime aikoina pyrkinyt nostamaan omien ghostieni volaa hieman, etenkin nauhoitustilanteissa. Toki kannattaa myös opetella nää jutut ilman kanttilyöntiä, mutta ainakin mulla se auttoi aikoinaan todella paljon alkuun pääsemisessä ja on edelleen erittäin tärkeä osa mun soundiani.
 
En osaa kyl sanoa, et oisin kiinnittäny huomiota. En ihan 100% myöskään ymmärtäny minkälaisesta soitosta olis kyse, mut tajusin siis perus idean kyllä. Onko heittää vaikka live esimerkkiä? Jos tota snarea nostaa selkeesti korkeemmalle, ni eikös siinä kärsi ainaki kyynärpäiden/olkapään asento, ku joutuu kannatteleen niitä ylempänä? Tai ainaki mun heikolla ulottuvuudella tuntuu aika rasittavalta, verrattuna tohon nykyiseen. Tottumuskysymys kenties & tuolin korkeus vaikuttaa myös.
 
https://www.youtube.com/watch?v=sa6Ene8zBaY Tän tyypin videoita seuranneena, näyttäis & kuulostais, että hän ainaki käyttää snaressa aika paljon jtn kantti iskua, ihan metalliaki soittaessa.

Peukkusääntö: rokissa käytetään kanttilyöntiä. Poikkeukset erikseen, mutta kanttilyönti on rok!
 
Hakusana rimshot sinätubeen ja terve järki mukana niin löytyy monenmoista.

Mun kokemus kanttilyönneistä hiljaisessa (blues)soitossa on se, että sointiin tulee läskivajetta, kun alkaa kuulua se vanteen osuus liikaa. Onko vika soittajassa, rummussa vai missä? Voi olla niinkin että rumpupallille päin sointi on liiankin kipakka, mutta kauemmas olisi vallan hyvä.