| Aihe: Vox ac30 ja interaktiivinen tone stack? | |
|---|
 Stone
22.09.2017 18:42:58 (muokattu 22.09.2017 20:57:42) | |
|
Menneenä kesänä tuli hommattua Vox ac30 klooni (rakennettu hyvin tarkkaan orig. kytkentää noudattaen) ja tullut ihmeteltyä miten ko. vahvistimen tonet käyttäytyvät sekä tutustuttua tähän "vox maailmaan".
Hyvää rokkisäröä on helppo saada ja siinä tämä onkin parhaimmillaan, mutta clean on hieman haastavampi tapaus. Paras clean löytyy kun master täysillä, bass kiinni ja treble täysillä sekä etuaste volume klo 12. Tosin mikittämättä tuo saattaisi jäädä rumpalin jalkoihin noilla säädöillä. Sitten kun lähdetään särösoundeihin, niin tilanne on pikemminkin päinvastainen eli ääntä piisaa kyllä...
Itse laitteen tonesäätöihin. Tässä on siis vain bass ja treble sekä tone cut säätimet. Silloin kun treble on täysillä, niin soundi ohut ja se leikkaa/ puhdistaa säröllä olevan vahvistimen puhtaammaksi (itseasiassa aika paljonkin) ja vähempi dynamiikkaa. Sitten jos treblen laittaa kiinni, niin desibelit kasvavat huimasti ja vahvistin menee todella herkästi särölle ja siinä on eniten puhtia näin.
Itse kysymykseen, että toimivatko vox ac30 vahvistimien (varsinkin ne vintaget) tone stackit muillakin näin?? Bass säädin tuntuu toimivan perinteisesti kuten esim. Fender vahvistimissa, mutta tuo treble on kyllä omanlaisensa, millaiseen en itse ole aiemmin törmännyt. Sikäli kyllä jo tunnen vahvistimen käyttäytymisen, että se ei siinä mielessä ole ongelma.
Särövahvistinta etsinkin classic rock/blues genreen ja siihen tämä on ässä työkalu. Enempi jos puhtailla soittelisin, niin silloin kaipaisin aavistuksen lisää headroomia sekä volumea siihen.
Kytkentä on kyllä oikeanlainen. Mielenkiintoista olisi kuulla muiden vox ihmisten näkemyksiä tuosta.
Kommentteja, mielipiteitä??
"If you want heavy metal, listen to John Lee Hooker, listen to that motherfucker play. Thats heavy metal. Thats armour"! - Keith Richards |  Laama666
22.09.2017 23:50:52 (muokattu 23.09.2017 01:49:24) | |
|
Stone: Hyvää rokkisäröä on helppo saada ja siinä tämä onkin parhaimmillaan, mutta clean on hieman haastavampi tapaus. Paras clean löytyy kun master täysillä, bass kiinni ja treble täysillä sekä etuaste volume klo 12.
Itse laitteen tonesäätöihin. Tässä on siis vain bass ja treble sekä tone cut säätimet. Silloin kun treble on täysillä, niin soundi ohut ja se leikkaa/ puhdistaa säröllä olevan vahvistimen puhtaammaksi (itseasiassa aika paljonkin) ja vähempi dynamiikkaa. Sitten jos treblen laittaa kiinni, niin desibelit kasvavat huimasti ja vahvistin menee todella herkästi särölle ja siinä on eniten puhtia näin.
Itse kysymykseen, että toimivatko vox ac30 vahvistimien (varsinkin ne vintaget) tone stackit muillakin näin?? Bass säädin tuntuu toimivan perinteisesti kuten esim. Fender vahvistimissa, mutta tuo treble on kyllä omanlaisensa, millaiseen en itse ole aiemmin törmännyt. Sikäli kyllä jo tunnen vahvistimen käyttäytymisen, että se ei siinä mielessä ole ongelma.
Särövahvistinta etsinkin classic rock/blues genreen ja siihen tämä on ässä työkalu. Enempi jos puhtailla soittelisin, niin silloin kaipaisin aavistuksen lisää headroomia sekä volumea siihen.
Kytkentä on kyllä oikeanlainen. Mielenkiintoista olisi kuulla muiden vox ihmisten näkemyksiä tuosta.
Minulla on kokemusta vasta pari kuukautta. Eli en tiedä paljon mitään. Toteutin haaveeni ja ostin kesällä Vox AC30 nupin ja 2x12 kaapin vuosimallia 1964. Ei noissa Toneissa tuollaista outoutta kyllä ole, mutta heti nupin saatuani luulin jotain olevan rikki. Etsin kirkasta soundia ja lisäsin trebleä ja poistin bassoa, mutta soundi olikin kamalan tunkkainen. Sitten tajusin, että tätä nuppia voi katsoa edestä ja takaa, koska potikat osoittaa kohti kattoa. Katsantokannastani potikat toimivat nurinpäin ja olinkin poistanut trebleä ja lisännyt bassoa. :-)
Mitään master- ja etuastevolumea tässä mallissa ei ole, vaan jokaiselle kolmelle kanavalle on tasan yksi volume per kanava.
Tuntuu aika oudolta jos kloonistasi on hankalaa saada clean headroomia. Sitähän kyllä AC30 vahvistimissa pitäisi olla. Omasta mielestäni Voxin clean on suorastaan legendaarinen ja se olikin minulla pääsyy koko laitteen hankinnalle.
Vahvistin on kyllä myös soittajalle jotenkin armoton, mutta samalla palkitseva. Esimerkiksi huolimattomasti artikuloitu "automaattiohjauksella" soitettu sointu cleanillä kuulostaa heti ihan kauhealta, mutta jos keskittyy soittoon ja harjaa huolellisesti kieliä, voi saada miellyttävän kauniin puhtaan soinnin. Näinhän sen on toki hyvä ollakin.
Ystäväni selitti, että tällä olisi jotain tekemistä sen kanssa, että AC30 on näitä A-luokan putkipelejä kun taas esimerkiksi Marsut on AB-luokassa. Kiteytettynä kai AC30 on uskollisempi kitaran originaalille soundille kun Marsu värittää sitä enemmän. En tiedä mikä tässä on totuus, mutta näin asia selitettiin.
Computer got no soul | |
Hassua. Mielestäni Voxin AC30 taas oli paljon helpposoittoisempi kuin Marshalliin perustuva Dusty Road. Mutta nää on näitä...
More is less. | |
Laulava Kylätohtori: Hassua. Mielestäni Voxin AC30 taas oli paljon helpposoittoisempi kuin Marshalliin perustuva Dusty Road. Mutta nää on näitä...
No joo. Ainahan huonosti soitettu kuulostaa huonolta, mutta jotenkin tuo AC30 cleanillä tuntuu erityisen herkälle kaiken soittodynamiikan suhteen. Eihän se Marsukaan mikään virheenkorjain ole, mutta havaintoni tuntui saavan jotain tieteellistä pohjaa tuosta A-luokan ja AB-luokan välisestä erosta putkivahvareissa.
Computer got no soul | Jucciz
23.09.2017 01:22:14 (muokattu 23.09.2017 01:25:20) | |
|
Jos nyt lähetään vaikka siitä, että oikeassa AC30:ssa ei ole mitään masteria tai etuasteen säätöä erikseen: on vain kolmen eri kanavan volume-säätimet. Bass- ja treble-säätimet tulivat top boost -malleihin (ja silloinkin vain brilliant-kanavaan) vuonna '64 ja sitä ennen ainut äänenvärin säädin oli kaikille kanaville yhteinen yläpään leikkuri, eli "cut".
AC30:ssä pitäisi olla reilusti hyvää ja tervettä puhdasta ääntä tarjolla, jos kone on ehjä ja oikein rakennettu. Tokihan se klassinen AC30-soundi on ihan yhtä paljon itse vahvistinkytkennän kuin Celestion Blue Alnico -kaiuttimienkin ansiota.
AC30:a on pidetty A-luokan vahvistimena, mutta ihan täysin sitä se ei ole ainakaan joka tilanteessa. Tästä asiasta löytyy sähköteknistä tietoutta vaikka millä mitalla. | |
Jucciz: AC30:a on pidetty A-luokan vahvistimena, mutta ihan täysin sitä se ei ole ainakaan joka tilanteessa. Tästä asiasta löytyy sähköteknistä tietoutta vaikka millä mitalla.
Hyvä on, en noista tiedä. Mikä on näkemyksesi vintage AC30 ja vintage Marsun (sanotaan vaikka Super Lead) erosta sensitiivisyydessä ja dynamiikassa? Koetko, että noissa olisi mitään selviä eroja olemassa? Kysymys on tietysti aika epämääräinen.
Computer got no soul | |
Laama666: Hyvä on, en noista tiedä. Mikä on näkemyksesi vintage AC30 ja vintage Marsun (sanotaan vaikka Super Lead) erosta sensitiivisyydessä ja dynamiikassa? Koetko, että noissa olisi mitään selviä eroja olemassa? Kysymys on tietysti aika epämääräinen.
Mun mielestä tässä kysymyksessä on paljon samaa kuin siinä, jos pitäisi vertailla makaronilaatikkoa ja kaalikeittoa. Itte tykkään molemmista hurjan paljon ja molemmissa on jauhelihaa (eli yhteisiäkin tekijöitä on), mutta silti molemmissa on ihan eri soundi. :) Toikin, mitä "sensitiivisyys" tai "dynamiikka" tarkoittaa, on vähän vaikeasti käsiteltävä aihe, kun ne tuntuvat merkitsevän joka veijolle vähän eri asiaa.
Lähetään jo pelkästään siitä, että tyypillisen AC30-soundin perusmeininki on takaa avoin 2x12"-combo kahdella 15-wattisella Celestionilla ja EL84-päätteellä ilman negatiivista takaisinkytkentää (NFB). Marshallin meininki on puolestaan karvaisempi ja räkäisempi soundi EL34-tötteröillä, jota tuutataan ulos takaa suljetusta 4x12"-kaapista (tai kahdesta). Molemmista saa toki ulos mitä tahansa väliltä "puhdas-reunasärö-ulvonta": onhan noissa soundillista liikkumavaraa, vaikkakaan vahvistimen perusluonne ei mihinkään muutu. Jos koko paletti halutaan hyppysiin, perusidea on se, että vahvistin itse on lähtökohtaisesti tosi kovalla ja sit kitaran volume-potikalla haetaan se haluttu särön määrä.
Mulla ei ole Super Leadia (eli 100-wattista), vaan ainoastaan 50-wattisia, mutta perusidea niissäkin on sama. Jos ihan käytännön vertailu paikan päällä kiinnostaa, voihan tänne tarvittaessa tehdä "pyhiinvaelluksen", kun planeetat ovat linjassa ja ajankohta oikea. Talon puolesta löytyy '64 AC30 sekä Top Boost -mallina että ilman sekä neljä 50-wattista Marshallia vuosilta '67, '68, '72 ja '73 - eli kaksi plexiä ja kaksi metallipaneelia. | |
Laulava Kylätohtori: Hassua. Mielestäni Voxin AC30 taas oli paljon helpposoittoisempi kuin Marshalliin perustuva Dusty Road. Mutta nää on näitä...
Perustuuko DustyRoad Marshalliin? Tietääkseni ainoastaan särökanavan etuaste...siis ainakin mun koneessa. Clean kanava kuulostaa ihan Fenderiltä.
...ajan H-D:llä pitkin suomee...antaa kitaran laulaa vaan...juomaksi kelpaa vain Scotch Single Malt... | |
blues guitar: Perustuuko DustyRoad Marshalliin? Tietääkseni ainoastaan särökanavan etuaste...siis ainakin mun koneessa. Clean kanava kuulostaa ihan Fenderiltä.
Juuri näin. Ehkä ns. aito Marshall on vähemmän dynaaminen, mutta kyllä Dusty Road on herkempi ja dynaamisempi soittotatsin suhteen kuin Voxin AC30.
Itse olen ajatellut, että Voxin tasuriputkella ja sag-ilmiöllä saattaa olla jotain tekemistä asian kanssa. Että se toimisi tavallaan vähän kuin kompura, mutta tiedä sitten. Ihan mutuilua tämä...
More is less. | |
Jucciz: Mulla ei ole Super Leadia (eli 100-wattista), vaan ainoastaan 50-wattisia, mutta perusidea niissäkin on sama. Jos ihan käytännön vertailu paikan päällä kiinnostaa, voihan tänne tarvittaessa tehdä "pyhiinvaelluksen", kun planeetat ovat linjassa ja ajankohta oikea. Talon puolesta löytyy '64 AC30 sekä Top Boost -mallina että ilman sekä neljä 50-wattista Marshallia vuosilta '67, '68, '72 ja '73 - eli kaksi plexiä ja kaksi metallipaneelia.
Kiitos perinpohjaisesta analyysistä. Toki kysymykseni oli pitkälti tulkinnanvarainen ja soundieroja on paljon juuri noilla perusteilla. Ehkä mitään erillistä sensitiivisyyttä ei ole tässä kontekstissa mahdollista "mitatakaan" kun on kyse niin eri asioista. Tätä vähän kysyessäni arvelinkin.
Testireissu ei ole tarpeen. Minullakin on noita Marsuja enemmän kuin kehtaan edes tunnustaa. Plexejä tosin vain yksi vuodelta 1968 ja se on 50w, muut on 100w ja löytyy yksi 200w majorkin, joka tosin kaipaisi huoltoa.
Computer got no soul | Stone
23.09.2017 18:34:27 (muokattu 23.09.2017 18:44:57) | |
|
Mulla ton vox ac30 kanssa on vipukytkimen takana myös Matchless dc30 moodi. En tiedä onko sillä mitään tekemistä sitten tuon asian kanssa, että clean soundi haastavampi saada kuuluviin tarpeeksi lujaa tai se menee särölle ainakin niillä säädöillä, joilla desibelejä saa kapineeseen.
Painotan kuitenkin, että säröosastolla tämä vahvistin ei tingi, jos se clean onkin haastavampi. Huippupeli anyway.
Kaappina on 1 x 12 eminence red fang elementillä. Putket pitäisi mittausten mukaan olla myös hyvässä tikissä yhä.
Ei tietysti ole pois suljettu ajatus sekään, että treblekytkin toimisi ns. peilikuvana, kun siinä tuntuu olevan eniten potkua (myös selkeimmillään) sen ollessa kiinni. Spekulaatiota. Valmistaja tarkasti kytkennästä otetun kuvan ja sen puolesta kaikki vaikuttaisi olevan kuin pitääkin.
Vahvistimen kuvaus:
http://www.kolumbus.fi/~y635749/RikstoneAmps/rikstoneH30m.htm
"If you want heavy metal, listen to John Lee Hooker, listen to that motherfucker play. Thats heavy metal. Thats armour"! - Keith Richards | |
Stone: Menneenä kesänä tuli hommattua Vox ac30 klooni (rakennettu hyvin tarkkaan orig. kytkentää noudattaen) ja tullut ihmeteltyä miten ko. vahvistimen tonet käyttäytyvät sekä tutustuttua tähän "vox maailmaan".
Hyvää rokkisäröä on helppo saada ja siinä tämä onkin parhaimmillaan, mutta clean on hieman haastavampi tapaus. Paras clean löytyy kun master täysillä, bass kiinni ja treble täysillä sekä etuaste volume klo 12. Tosin mikittämättä tuo saattaisi jäädä rumpalin jalkoihin noilla säädöillä. Sitten kun lähdetään särösoundeihin, niin tilanne on pikemminkin päinvastainen eli ääntä piisaa kyllä...
Itse laitteen tonesäätöihin. Tässä on siis vain bass ja treble sekä tone cut säätimet. Silloin kun treble on täysillä, niin soundi ohut ja se leikkaa/ puhdistaa säröllä olevan vahvistimen puhtaammaksi (itseasiassa aika paljonkin) ja vähempi dynamiikkaa. Sitten jos treblen laittaa kiinni, niin desibelit kasvavat huimasti ja vahvistin menee todella herkästi särölle ja siinä on eniten puhtia näin.
Itse kysymykseen, että toimivatko vox ac30 vahvistimien (varsinkin ne vintaget) tone stackit muillakin näin?? Bass säädin tuntuu toimivan perinteisesti kuten esim. Fender vahvistimissa, mutta tuo treble on kyllä omanlaisensa, millaiseen en itse ole aiemmin törmännyt. Sikäli kyllä jo tunnen vahvistimen käyttäytymisen, että se ei siinä mielessä ole ongelma.
Särövahvistinta etsinkin classic rock/blues genreen ja siihen tämä on ässä työkalu. Enempi jos puhtailla soittelisin, niin silloin kaipaisin aavistuksen lisää headroomia sekä volumea siihen.
Kytkentä on kyllä oikeanlainen. Mielenkiintoista olisi kuulla muiden vox ihmisten näkemyksiä tuosta.
Kommentteja, mielipiteitä??
Siinä on tonestackissa ns. Baxandall/James-kytkentä, joka poikkeaa perinteisestä Fender/Marshall-tonestackista täysin. Treble ja Bass-säätimet ovat interaktiiviset, mikä tarkoittaa sitä, että kumpikin säätö vaikuttaa myös toiseen. Olen itse pitänyt tätä kytkentää erittäin hankalana käyttäjän kannalta.
Suomalaisia käsintehtyjä putkivahvistimia kaikille soittajille www.bluetone.fi | Stone
23.09.2017 19:07:47 (muokattu 23.09.2017 19:13:34) | |
|
harryk: Siinä on tonestackissa ns. Baxandall/James-kytkentä, joka poikkeaa perinteisestä Fender/Marshall-tonestackista täysin. Treble ja Bass-säätimet ovat interaktiiviset, mikä tarkoittaa sitä, että kumpikin säätö vaikuttaa myös toiseen. Olen itse pitänyt tätä kytkentää erittäin hankalana käyttäjän kannalta.
Sehän se olikin nimeltään. Risto (valmistaja) mainitsikin tuosta nimestä, jonka olin unohtanut.
Se on muutettavaissa perinteiseksi, mutta silloin siitä lienee katoaa se "orig voximaisuus". Painotan, että itse en tiedä näistä mitään ja lähinnä opiskelen teiltä lisää ja yritän muistella mitä itselle on sanottu ko. säätimistä.
Mikään helppo tuo säätö ei cleaneille ole, joskin täysin puhtaita soundeja en nykyisessä bändi kontekstissa juuri ole tarvinnut.
"If you want heavy metal, listen to John Lee Hooker, listen to that motherfucker play. Thats heavy metal. Thats armour"! - Keith Richards | jii.haanpaa
23.09.2017 20:48:02 (muokattu 23.09.2017 20:50:58) | |
|
Mä olen ollut aina siinä uskossa, että baxandall-piirin pihvi on juuri siinä, että sen namiskat eivät olisi interaktiivisia keskenään. Gainiin vaikuttavat toki. Oma kokemus perustuu vain 70-luvun lopun marsun super bassoon, jossa on baxandall-kytkentä, eikä kuulosta tämän ketjun ongelma ollenkaan tutulta. | |
Stone: Mulla ton vox ac30 kanssa on vipukytkimen takana myös Matchless dc30 moodi.
...
Vahvistimen kuvaus:
http://www.kolumbus.fi/~y635749/RikstoneAmps/rikstoneH30m.htm
Scheman mukaan Rikstonen tonestack näyttää olevan normaali Vox Top Boost tonestack. Treble ja basso säädöt ovat interaktiiviset kuten jo on todettukin.
Treble ja basso molemmat kiinni antaa tasaisen vasteen. Minä yleenä aloitan tonen etsimisen molemmat säätimet puolivälissä. Basson tasoa voi yleensä pienentää kun volumen taso nousee ja haluaa jättää tilaa basistillekin :) Yläpään hienosäätö hoituu sitten tone cutilla, sillä voi leikata ihan korkeimpia taajuuksia pois. | |
jii.haanpaa: Mä olen ollut aina siinä uskossa, että baxandall-piirin pihvi on juuri siinä, että sen namiskat eivät olisi interaktiivisia keskenään. Gainiin vaikuttavat toki. Oma kokemus perustuu vain 70-luvun lopun marsun super bassoon, jossa on baxandall-kytkentä, eikä kuulosta tämän ketjun ongelma ollenkaan tutulta.
Eikös Baxandall ole yleinen hifivahvareissakin, enpäs ole huomannut tuota interaktiivisuutta niissä.
En ole musiikin asiantuntija. | |
Jucciz: Jos nyt lähetään vaikka siitä, että oikeassa AC30:ssa ei ole mitään masteria tai etuasteen säätöä erikseen: on vain kolmen eri kanavan volume-säätimet. Bass- ja treble-säätimet tulivat top boost -malleihin (ja silloinkin vain brilliant-kanavaan) vuonna '64 ja sitä ennen ainut äänenvärin säädin oli kaikille kanaville yhteinen yläpään leikkuri, eli "cut".
Näin minäkin asian ymmärrän, enkä siis ymmärrä aloittajan interaktiivisuusnäkökulmaa lainkaan.
Voxiin saa kyllä jonkinlaista interaktiivisuutta säätöihin yhdistämällä kanavat piuhoilla toisiinsa, mutta tone cut tuntuu toimivan tuolloinkin ihan loogisesti - tai no, samalla tavalla kuin kanavia yksittäinkin käytettäessä.
"Käytös siivo ja hillitty sopii lehmälle"
- Laura Latvala | Stone
25.09.2017 07:49:40 (muokattu 25.09.2017 08:09:58) | |
|
varakeef: Näin minäkin asian ymmärrän, enkä siis ymmärrä aloittajan interaktiivisuusnäkökulmaa lainkaan.
Voxiin saa kyllä jonkinlaista interaktiivisuutta säätöihin yhdistämällä kanavat piuhoilla toisiinsa, mutta tone cut tuntuu toimivan tuolloinkin ihan loogisesti - tai no, samalla tavalla kuin kanavia yksittäinkin käytettäessä.
Interaktiivinen tai ei, mutta säätimien luonne kuten tuossa aloitusviestissä kerroin.
Koko homman tärkein pointtini olikin, että halusin mielenkiinnosta kuulla, että toimivatko muiden vanhat vox ac30 tai jopa ac50 vahvistimet samoin?
Treble täysillä soundi on ohut ja desibelit tippuvat & soundi vaimeampi, mutta se ei ole oikeastaan treblekäs, vaan parhaan treblen saan treblesäädin täysin kiinni, jolloin siinä on enempi trebleä/ voimaa, mutta mistään riipivyydestä telen takamikillä ei voida silti puhua.
"If you want heavy metal, listen to John Lee Hooker, listen to that motherfucker play. Thats heavy metal. Thats armour"! - Keith Richards | |
Stone: Interaktiivinen tai ei, mutta säätimien luonne kuten tuossa aloitusviestissä kerroin.
Koko homman tärkein pointtini olikin, että halusin mielenkiinnosta kuulla, että toimivatko muiden vanhat vox ac30 tai jopa ac50 vahvistimet samoin?
Treble täysillä soundi on ohut ja desibelit tippuvat & soundi vaimeampi, mutta se ei ole oikeastaan treblekäs, vaan parhaan treblen saan treblesäädin täysin kiinni, jolloin siinä on enempi trebleä/ voimaa, mutta mistään riipivyydestä telen takamikillä ei voida silti puhua.
Jos siinä on se aiemmin mainittu baxandall-kytkentä, niin se voi toimia noin, jos treble-potikka on kytketty vaimentavaksi. Passiivisessa baxandallissa treble-potikan ei pitäisi olla interaktiivinen basso-potikan kanssa, mutta ne molemmat vaikuttavat gainiin. Trebleä vaimentaessasi, vähennät myös gainia. Voisi varmaan ajatella, että baxandallissa tone-piiri on osa gain-piiriä. Jos kitaravahvarissa on passiivinen baxandall-piiri, niin se on melko varmasti pyritty tekemään niin, että potikoiden ollessa puolessa välissä, vaste on mahdollisimman tasainen. Tuosta on sitten helppo väännellä skuuppia tai midboostia tarpeen mukaan. Oletko testannut siten, että trebleä vaimentaessasi, väännät samalla lisää hanaa etuasteen volumesta? Baxandall-piiriä pitää käyttää ja ajatella vähän eri vinkkelistä kuin näitä yleisempiä ratkaisuja. Mun mielestä hieno erikoisuus vahvarissa.
Eipä taida voxeissa olla baxandallia. Perinteisesti passiivista baxandallia on vanhoissa Ampegeissa, Matampeissa ja Orangeissa. |  Kefiiri
25.09.2017 09:10:10 (muokattu 25.09.2017 09:22:21) | |
|
jii.haanpaa: Eipä taida voxeissa olla baxandallia. Perinteisesti passiivista baxandallia on vanhoissa Ampegeissa, Matampeissa ja Orangeissa.
Näissä kuvissa Voxin kytkentä ei tosiaan vaikuta perus baxandallilta, ja varmaan interaktiivisuutta esiintyykin jos se oikeasti on tuommoinen:
http://www.hgamps.com/tone-stack-circuits/
Edit: kuvan perusteella tuntuu ihan loogiselta että treble täysillä leikkaa jo trebleäkin,
eihän sen 47 pF konkan läpi mahdu mikään :)
Mutta tosiaan volaa lisäämällä kokonaisuus tietty kirkastuu.
En ole musiikin asiantuntija. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
