Kitarat: kitarakamat ›

Kerran oli bänditreeneissä mahdollisuus kokeilla jotain comboa jossa oli nappuloita enemmän kuin lentokoneen ohjaamissa ja mielenkiinto loppui melko siihen.

Lainaus viiden ja puolen vuoden takaa:
 
Exhausted:
 
Kyllähän Mesan katalogissa on paljon tuotteita jotka eri tavalla himottaa, mutta ehkä tällä hetkellä realistisinta olisi kokeilla Mesan 4x12-kaappia oman Monsterin perässä, vahvistinta en meinaan heti vaihda :)
 
Kaappia tuli ensin lainattua pariin sessioon ja lopulta tänä vuonna ostettua oma. Nyt on kyllä riittävästi botnea ja selkeyttä saundissa.

Mulla oli Mesan Rec-O-verb 50w combo +3/4 kaappi. Se tuli myytyä omaa tyhmyyttä pois.
 
Myöhemmin Mulla oli 50w Mesa Express nuppi, se tuli myytyä rahapulassa pois. Jos jostain saisin rahaa, niin kyllä jonkun mesan ostain ja mielellään high gain osastoa. Express ei sitä ihan ollut, mutta kun laittoi OD:n eteen niin kyllä sekin menetteli.
 
Mesa/Boogie on mielestäni paras. Se on vaan turhan kallis!
 
Tämä mm: https://www.youtube.com/watch?v=84hUvc-LaRE
 
Vedetty Mesa Expressillä marsun kaapin läpi. Toisella kitaristilla RIP oli Marshallin Hybridicombo.

Muutaman kerran kasarllla kokeilin. Oli oikein jenkeistä tilattu, paljon putkia, tuuletin jäähdyttämässä ja hyvin painava. Hyvältähän se kuulosti. Putket antoi tunnelmallista valoa.

Huono kokemus. Kitarakauppoja tehdessäni joskus junnuna myyjä laittoi testattavaksi kitaran kiinni johonkin mesaan, ja ai että kuulosti hyvältä. Kitarasta tehtiin kaupat mutta eihän se kotona kuulostanut markan vahvistimella ollenkaan samalta. Paha mieli tuli.

Ihanaa, olin jo pariinkin kertaan pohtinut pitäisikö aloittaa ketju "omistan Mesan ja kaikki on hyvin" :-) mutta tässähän tämä onkin valmiina ja pompsahti esille kuin tilauksesta.
 
Minä olen tuore Mesakäännynnäinen tai herännäinen :-) nimittäin kärsin voimakkaista ennakkoluuloista kyseistä merkkiä kohtaa kunnes ylitin itseni ja kokeilin sellaista..... nyt mulla on niitä sitten kaksi :-D . Mesa TA15 oli mun portti Mesamaailmaan. Yksinkertaisen näköinen laite joka Mesamaiseen tapaan on ihan tolkuttoman monipuolinen ja moneen taipuva. Se vaan on 25 wattinen pikkuvahvari, niin sitä pitää luukuttaa että soundaa hyvältä joten toimii parhaiten bändin kanssa ja on kevyt roudata. Mark IV on ollut mulla keväästä saakka ja se on ehkä paras vahvistin millä koskaan olen soittanut :-D. Olin todella yllättynyt kaikkien niiden "...ihan hyvä jos jaksaa säätää...." kommenttien jälkeen, että markin säätäminen ei ole ollenkaan vaikeaa ja siitä ei edes huonoja soundeja meinaa löytää.
 
No aloitetaan alusta, olen aina ajatellut, että Mesa on hevihenkilöiden erikoistunut higain vahvistin eikä sillä juuri muuten tee mitään tai se on korkeintaan tyydyttävä. TA15 vahvistin mursi tuota käsitystä koska himavoimakkuusilla juuri kliinit soi siinä parhaiten (myöhemmin treenikämpällä löytyi myös todella raivokkaan reheviä särösoundeja). Mun kipinä markkeihin syttyi oikeastaan yhdellä keikalla jossa toisen bändin kitaristilla oli boogien mark III kombo josta lähti aivan järjettömän makea ja hyökkäävä särösoundi (se oli soundtsekissä kun kaveri päästi sen ääneen, niin mun oli takahuoneesta sännättävä kattomaan että mikä helvetti tänne nyt tuli) se oli mykistävä kokemus ja sen jälkeen Mesat alkoi kummitella mielessä.
 
Olin silloin vielä siinä uskossa, että Mesoja on kaksi peruslinjaa (rectot ja markit) ja kaikki muut ovat kehitelmiä noista kahdesta pääkategoriasta. En todellakaan aikonut mitään markkia ostaa kun ajattelin että ostan jonkin huomattavasti yksinkertaisemman markkisoundisen mesan ja silmäilin expressejä sun muita vähän edullisempia ja helpommin lähestyttäviä Mesoja. iskin sitten silmäni transatlanticiin enimmäkseen ehkä siksi, että se on makean näköinen Bonklaite :-D, mutta testattuani sellaista tuumasin että tässähän tää nyt on ja ostin pois.
 
TA15 oikeastaan avasi silmäni sille, että Mesat voivat soundata todella hyvälle kliinillä ja reunasäröillä. Oikeastaan voisn tässä yhteydessä mainita, että ensirakkauteni kitaravahvistimissa oli Fenderit joita mulla on ollut useita ja tykkään niistä kaikilla tavoilla. Mulla oli himassa Mesan TA15 ja Fender Vibrochamp vuodelta 73 (tai -74) jota soittelin rinnakkain uutukaisen Mesani kanssa ja tein tarkkaa testiduunia niiden kanssa. Vaikka tiesin sen, niin yllätyin tajutessani että Mesan sisällä asuu ihan oikeasti Fender. Nimittäin se punaisen kanavan blackfacemoodi oli ihan yksiyhteen vibrochampin kanssa..... tai siis ei iahn yksiyhteen koska se oli kuin turboahdettu vibrochamp, mutta kun kokeilin soittaa vibrochampia täysillä (siis kaikki nupit kaakossa) recto 1x12 kaappiin vuoron perään tuon mustanaamakanavan kanssa, niin ihan sama soundi löytyi ei niitä olisi toisistaan erottanut (voin kertoa, että se hämmästytti itseänikin). Vibrochamp lähti siis myyntiin tarpeettomana :-). No joo, tremoloa Mesassa ei ole ja semmoinen mulla on ollut suunnitelmissa ostaa pedaalina (en vaan ole saanut vielä aikaiseksi). No TA15 on on hemmetin hyväsoundinen laitos, mutta siinä on sama "vika" kuin vibrochampissa ja nähdäkseni kaikissa pikkuvahvistimissa eli sitä pitää soittaa lujaa, että se kuulostaa hyvältä. Kliinit soi kyllä nätisti himavoluumeillakin mutta säröissä luukutus on tarpeen ja himassa keinokuorma ihan pakollinen lisävaruste tälle. Treenikämpällä kolme tehoasetusta antaa kylliksi liikkumavaraa soundin ja äänenpaineen suhteen että vahvistimen saa soimaan bändin kanssa hyvältä.
 
Markkeihin en suoraan innostunut, vasta kun kokeilin sellaista jolloin minulle selvisi, että ne on huomattavasti mainettaan monipuolisempia laitoksia. Oikeastaan minua vähän ihmetyttää miten helvetin hevipainotteinen maine mesalla onkaan ottaen huomioon, että mark IV:stä löysin yhden mehevimmistä kliineistä ikinä ja myös reunasäröt ovat tällaiselle blues ja jazzorientoituneelle rokkarille enemmän kuin mieleen. Oikeastaan mua vähän ihmetyttää, että miten markit ei nauti tämän suurempaa suosiota meikäläisen kaltaisten vatsakkaiden bluesukkojen keskuudessa :-D. No markki löytyi torilta ja myin kochin poikkeen ja tyhjensin säästötilin ja ostin sen parempaan talteen, enkä ainakaan vielä ole ehtinyt katua. Vaikka vahvistin on vanha, niin se toimii erinomaisesti kotiolosuhteissa ja keinokuorman kanssa sillä voi hoitaa kaikki kotisoittotarpeet mitä kuvitella saattaa. Kyllä sen kanssa pärjäisi bändinkin kanssa, mutta TA15 on kevyempi ja pääsee siinä kontekstissa edukseen, niin tää markki on saanut olla himavahvarina.
 
No tää markki on niin tuttu kaikille, että viitsi alkaa luennoida sen ihanuudesta sen enempää, mutta totean vaan sen olevan hemmetisti enemmän kuin vain higainvahvari. Ensinnäkin jokaista kanavaa voi ajaa kliinistä säröön ja ne kaikki toimivat jokaisella gainasetuksella todella sävykkäästi ja herkästi soittotatsiin reagoiden. Suurin yllätys itselleni on ollut miten higain osasto näissä Mesoissa on niin voimakkaasti soittotatsiin reagoiva ja dynaaminen (juu luit oikein, tää on ihan ihme juttu :-D ).
 
No kaasutuksia ei nyt kyllä ole. Olen miettinyt, että jos tuosta TA15 vahvarista luopuisi ja laittaisi toiseksi vahvariksi mark V:n, mutta se ei tunnu mitenkään polttavalta. Mark V:n odotan olevan samansoundinen laite kuin tuo IV:kin, mutta vaan paremmalla käytettävyydellä. Tiedä sitten, mutta nyt menen näillä enkä ihan lähiaikoina ainakaan ole aikeissa vahvareita ostella.
 
No varmaan ei Mesauskovaiset huomaavat minkälaisella käännynnäisen paatoksella tätä Mesan ilosanomaa täällä julistan :-D, mutta luettuani tämän ketjun ajattelin että jos tässä saisi vähän fanittaa ja taputella toisten Mesahenkilöiden massuja ilman, että se ärsyttää ketään :-D.

Jotenkin mulla on jäänyt sellainen kuva, että oot Hallu heitellyt aikoinaan kitkeriä kommentteja Mesoista ja yllätyin taannoin, kun aloit hehkutella niitä. =D

VIPMetal: Jotenkin mulla on jäänyt sellainen kuva, että oot Hallu heitellyt aikoinaan kitkeriä kommentteja Mesoista ja yllätyin taannoin, kun aloit hehkutella niitä. =D
 
Joo, se oli se mun ennakkoluulo, josta mainitsinkin :-). Mä ihan oikeasti elin kuvitelmissa, että ne on vain helvetin monimutkaisia nappulahirmuja ja soundeiltaan latteita ja kaksiulotteisia hevimörssäreitä. Se harhaluulo syntyi kahdesta asiasta. ensimmäinen oli se etten ollut soittanut Mesalla ikinä ja ne oli mun silmissä kalliita ja niissä oli ihan liikaa nappuloita. Toinen syy oli se, että särösoundit oli mulle vaikeita ja kun koitin lähestyä niitä toinen toistaan huonommilla sirinäpurkeilla, mulle kehittyi vääristynyt käsitys, että särösoundit yleensäkin on vähän lattea ja tympeän kaksiulotteinen maailma (josta puuttuu se dynamiikka).
 
Huomaat, että mulla oli kasassa jo kaksi ajatusvääristymää jotka mä kätevästi henkilöin kaikkiin higainvahvistimiin ja Mesa kaikkien Higain vahvistinten isänä ja äitinä oli tietenkin se kaiken pahan alku ja juuri. Tietenkään tilannetta ei helpottanut se, että yksikään ihailemani kitaristi ei ollut tullut tunnetuksi Mesan käyttäjänä (No juu kekkasin tietenkin Pantsen ja Alpun ja mietin, että "hetkinen pitää noissa jotain olla").
 
Tuossa edellisessä viestissä kuvailinkin aika pitkälle, miten mun ennakkoluulot murtui ja inho muuttui ihastukseksi kun lähdin rohkeasti testaamaan niitä ja lakkasin ajattelemasta stereotypioideni kautta ja päätin, että ne on soittovehkeitä siinä missä muutkin joten voin ihan hyvin kokeilla semmoistakin :-).
 
Kuten jo mainitsin, niin tajutessani, että se Fender asuu siellä Mesan sisällä syvään juurtuneena, niin tajusin siinä yhdistyvän kaksi rakastamaani asiaa (fendersoundi ja moderni vahvistinsuunnittelu). No mitäpä tässä muuta..... tää on mun mesatarinani :-D .
 
Saa nähdä mitä tarinoita elämä vielä tielleni heittää, mutta nyt en ole kiirehtimässä Mesojen parista minnekään, nää välttää kyllä mulle :-D .

Pari mesaa omistin joskus. F-30 ja Stiletto Ace. Kokemusta on myös Lonestareista. Hyviä vehkeitä ja viimeisen päälle laadukkaita mutta minä en tarvitse kuin yhden kanavan ja yhden hyvän pohjasaundin per vahvistin, joten hukkaan menevät minulla.

Gary the pine: nelonen tullee jollain aikavälillä uudestaan, se on vähän jäänyt mietityttämään että oliskohan sittenkin pitänyt jättää palettiin...
 
Tämä. Itsellä ollut jo vuosikymmenen moinen ja rakastun siihen joka päivä enemmän. Vierellä on kiertänyt parikymmentä muuta vahvainta, useita muita Mesojakin mutta vain MK IV on jäänyt. Se on mun soundi, enkä luovu siitä. Tämä myös tiedoksi niille jotka lähettelee jatkuvaan niitä ostotarjouksia, en ole myymässä :D

Shredator: Tämä. Itsellä ollut jo vuosikymmenen moinen ja rakastun siihen joka päivä enemmän. Vierellä on kiertänyt parikymmentä muuta vahvainta, useita muita Mesojakin mutta vain MK IV on jäänyt. Se on mun soundi, enkä luovu siitä. Tämä myös tiedoksi niille jotka lähettelee jatkuvaan niitä ostotarjouksia, en ole myymässä :D
 
Mulla käväs vitonen talossa. Suoraan sanottuna en edes testaillu juuri nimeksikään, koska kaveri oli jo tehnyt vaihtotarjouksen tohon Road Kingiin. Ja kaikki toimet suuntautuivat sen ympärille muodostuvaan settiin. Rectifieriin ja jopa Triaxikseen verrattuna soundi oli melko kireä. Ilmeisesti nelosen ja vitosen välillä on eroja?

Viidessä vuodesssa Sinkku vaihtunut Dualiin, Dual Mark Vitoseen, Markku pois, Road King myöhemmin tilalle ja se taas Vitos Markkuun. Ja kyllä se Mark vaan on se mun juttu. Piuha kiinni, sähköt päälle, eq kuten kuuluu ja Mark IV-moodi, se on siinä. En tiedä mikä tuli kun myin edellisen pois mutta tämä vain on se mun juttu.

Boltsa: Ja kyllä se Mark vaan on se mun juttu. Piuha kiinni, sähköt päälle, eq kuten kuuluu ja Mark IV-moodi, se on siinä.

Tähän pystyn samaistumaan erinomaisen hyvin.

Onhan noita ollut.
 
Dual Rectifier (en ihan päässyt sinuiksi)
Dual Rectifier reborn (paljon parempi mielestäni kuin vanhempi recto, mutta teki mieli kokeilla mark sarjaa ja onneksi niin tein)
Triaxis + 2:90 (huonona puolena paino, eq piti laittaa fx-lenkkiin jne)
Mark V
Mark IVa ja Mark IVb
 
Ja nyt on käytössä quad preamp ja fifty/fifty.
 
Parhaat ehdottomasti olleet Mark IV ja Quad.
 
Unelma mesa olisi semmoinen että (Mark VI custom shop, voisiko joku rakentaa? :)
1 kanavaksi laittaa Mark V:stä voisi ottaa 1 kanavan
2 kanavaksi laittaa Quadista ylempi (Mark 2c+)
3 Mark IV:stä kolmans eli lead kanava.. :)
 
ja mahdollisuus laittaa 6l6 ja el34 putket soimaan samaanaikaan.
 
Mark V oli paljon kivaa mutta puuttuu myös paljon tärkeää. Esim. en tajua mikä idea oli jättää drive nupiska kokonaan pois. V:ssä siinä joku kiinteä asento ja se on hiukan liian iso. Sekä Mark IV:n hienoin toiminta sekoittaa pääteputkia keskenään samaanaikaan. 6l6 ja el34 samaanaikaan rocks!
 
Nyt mietityttää pidänkö quad (eli käytännössä mark 2c+ ja mark 3) vai laitanko myyntiin ja ostan samalla rahalla Mark IV:n.. En tiedä. Jos jollain Mark IV ja haluaisi vaihtaa quad + 50/50 niin privaa niin voidaan harkita :)
 
Ja tekisihän se mieli vielä tottakai roadster/roadking testata... Ehkä jopa dual caliber 50+

StaggerLee: ........
 
Mark V oli paljon kivaa mutta puuttuu myös paljon tärkeää. Esim. en tajua mikä idea oli jättää drive nupiska kokonaan pois. V:ssä siinä joku kiinteä asento ja se on hiukan liian iso. Sekä Mark IV:n hienoin toiminta sekoittaa pääteputkia keskenään samaanaikaan. 6l6 ja el34 samaanaikaan rocks!
 
..............
 
Minä luulin, että mark V:stä löytyy kaikki mikä mark IV:stäkin ja vähän lisää eli femmassa on kymmenen watin moodi ja toisistaan riippumattomasti ohjattavat kanavat, jotka voivat olla eri tehoasetuksilla samaan aikaan (jos en ihan väärin ymmärtänyt).

hallu: Minä luulin, että mark V:stä löytyy kaikki mikä mark IV:stäkin ja vähän lisää eli femmassa on kymmenen watin moodi ja toisistaan riippumattomasti ohjattavat kanavat, jotka voivat olla eri tehoasetuksilla samaan aikaan (jos en ihan väärin ymmärtänyt).
 
Sen vitosen ongelma on siinä lead-kanavassa, jonka takia se itseltäkin lähti aikoinaan eteenpäin. Se ei vaan mahtanut mitään MK IVa:n kaikkivoipaisuudelle...hyvä soundi muttei pärjää.

Shredator: Sen vitosen ongelma on siinä lead-kanavassa, jonka takia se itseltäkin lähti aikoinaan eteenpäin. Se ei vaan mahtanut mitään MK IVa:n kaikkivoipaisuudelle...hyvä soundi muttei pärjää.
 
Okei, mun pitää päästä tutustumaan siihen femmaan paremmin, että ymmärrän mistä puhutaan. Nelkun leadkanava on kyllä häkellyttävän hyvä pakko myöntää. Mietin yhtenä päivänä, että jos ostaisin yksikanavaisen vahvarin, niin se saisi olla justiinsa tuo nelkun leadkanava :-) toimii nimittäin lievemmilläkin säröillä kuten tietenkin tiedätkin :-).

Mesa ei oikein innosta. Kyllähän kai monet tunnetut artistit saavat hyvää soundia Mesasta, mutta ovat vaan liian kalliita ja monimutkisia yksinkertaiselle soittoveijolle.
 
Silti olisi hauska joskus päästä testaamaan Mesaa. Mutta ostamaan en sellaista ala...

Laulava Kylätohtori: Mesa ei oikein innosta. Kyllähän kai monet tunnetut artistit saavat hyvää soundia Mesasta, mutta ovat vaan liian kalliita ja monimutkisia yksinkertaiselle soittoveijolle.
 
Silti olisi hauska joskus päästä testaamaan Mesaa. Mutta ostamaan en sellaista ala...
 
Mun mielestä Mesan artistikaarti on aika hevipainotteista. Siitä johtui, että itse esimerkiksi kuvittelin ettei Mesojen kliinistä kanavasta ole mihinkään. Jotenkin mulle ei esimerkiksi tule yhtään jazzkitaristia ja blueskitaristia mieleen, jotka käyttäisivät Mesaa. Aina ne on olleet hevisuuntautuneita kitaristeja. No David Bowien kitaristilla näin yhdessä dokkarissa käytössää TA30 Mesan, mutta kyllä tää maine hevivahvistimena vaikutti ainakin mun asenteisiin todella kielteisesti.
 
Niin ja monimutkaisuus. No nyt kun olen niitä käytellyt, niin ei ne niin vaikeita ole. Mutta edelleen mua vähän häiritsee, että ne on vähän liian monipuolisia. Ihan kun joutuisi kantamaan monta kiloa ominaisuuksia joita ei oikeastaan tarvitse :-D .
 
Paskat, en mä tiiä. Piti vaan sanoa, että ymmärrän hyvin mitä tarkoitat :-).