Yleistä keskustelua musiikista ›

Kefiiri: Tsalakka ei ole hetkeen tainnut seurata keskustelua... tai mistäs sitä tietää.
 
Kyllä tästä jo jotain päättelee
 
Viim. aktiivinen:_06.12.2005 20:33 (11vuotta, 287vrk, 14h, ja 36min sitten)

Itse sanoisin näin että Cd on tietysti "paperilla parempi". Sen etuja on että mekaaniset asiat ei huononna ääntä. Formaatti kestää paremmin kulutusta jne kuten kaikki tietävät.
Cd on siiitä hyvä että se kuulostaa huonoilla toistolaitteilla paremmalta. Mökää saadaan ulos paljon ilman säröjä, myös laitteilla joissa ei oikeasti ole tehoja eikä dynamiikkaa.
LP ei kuulosta hifimielessä hyvältä huonoilla laitteilla koskaan. Se vaatii hyvät laitteet ja koko sen toistoketjun pitää olla kunnossa alkaen vahvistimesta.
Ostan älppärinä ne äänitteet, joissa musiikki on "elävää". Ne tulee älppäriltä elävämpinä myös ulos, koska digiformaatti ei ole latistamassa soundia. Ihan ääriesimerkkinä vaikka Bonzon rumpusoundi vs tumppuun kuolleeksi äänitetty moderni pikametalli rumpusoundi.
Asiassa on todennäköisesti kyse myös siitä, että nämä vanhat äänitteet olivat ensin olemassa alppäreinä. Niinpä niihin ehti myös tottua ensin - ja siksi haluaa myös aina kuulla niitä "sillä soundilla".
Huippuluokan toistolaitteet saavat valitettavasti myös ulos cd:n huonot puolet ja rajallisen suorituskyvyn. Ceedeehän on ikivanha keksintö joka on pelkkä kompromissi oikeasti joka tavalla. Latteuden ja kylmyyden. Samat huippulaitteet saavat ulos myös älppärin hyvät puolet. Latistamatta musiikkia.
Siksi älpee.

Olen tästä aiemminkin kirjoittanut johonkin viestiketjuun, mutta menköön taas.
 
Yksi syy miksi vinyylin kannattajat pitävät cd-formaattia huonompana, johtuu 80-90-lukujen taitteessa ja 90-luvun alussa myydyistä cd-levyistä. Itselläkin on useita tuolta ajalta ostettuja cd-levyjä ja niissä on karsea soundi.
 
Sitä mitä vinyylifriikit eivät halua muistaa tai tiedostaa on se, että tuohon aikaan tekniikka siirtää ääntä masternauhoilta cd:lle oli lapsenkengissä. Itse olen "aukonut" monia biisejä audioeditori-ohjelmilla ja todennut esim. että toiseen stereokanavaan on jäänyt ääni paljon isommalle kuin toiseen.
 
Kaikki nämä viat ovat korjaantuneet vuosien saatossa ja viimeiset 10-15 vuotta cd-levyillä on ollut erinomainen soundi.
 
Toinen asia on taas ns. "loudness war" eli kuulija saattaa kuulla cd-levyllä ikävää ritinää ja rätinää. Tiedoksi taas vinyylifriikeille, että tämä ei johdu cd:n ominaisuuksista, vaan siitä, että musiikki on studiossa masteroitu liian lyttyyn ja on ollut jo siirrettäessä cd:lle ikävän kuuloista ritinöineen ja rätinöineen.
 
Se, että joku väittää vinyylin, joka kuluu mekaanisesti jokaisella soittokerralla, kuulostavan paremmalta kuin cd:n, puhuu puuta heinää.

Behold! Hyvä, että paremmasta tajuamattomia vinyyliharrastajia on taas valaistu teknisten heikkouksien olemassaolosta. Varmasti aivan uutta tietoa ja polyvinyylikloridiroviot palavat cd-levyjen välkkyessä totuuden loisteessa.

krautio: Olen .......blablabla
 
Tämä on itsestäänselvää.
 
Se, että joku väittää vinyylin, joka kuluu mekaanisesti jokaisella soittokerralla, kuulostavan paremmalta kuin cd:n, puhuu puuta heinää.
 
Tämä taas ei. Minun laitteistossani vinyyli kuulostaa joskus paljon paremmalta kuin cd. Joskus toisinpäin. Kiveenhakatut mielipiteet ovat typeriä.

Olen perehtynyt asiaan aitiopaikalta omien levyjen kohdalla joista tehtiin sekä vinyyli että cd formaatit. Molempiin tehtiin tietysti omat formaatin vaatimat masteroinnit. Mitään loudness war lyttäystä ei harrastettu ja materiaali oli käytännössä yksi yhteen. Vinyylin soundi on ehdottomasti miellyttävämpi. Ero on selkeä. Cd on jollakin tapaan vaan kylmempi ja kovempi.
 
Mainittakoon että itselläni ei ole mitään digi-formaattia vastaan. Molemmilla on paikkansa. Omistan lähemmäs 3000 cd levyä 1980-luvulta nykypäivään ja niistä löytyy laadullisia eroja niinkuin vinyyleistäkin. Tekniikka oli aikoinaan toki eri tasolla mutta silti en syyttäisi pelkkää siirtotekniikkaa ja muuntimia. Hyvä soundisia cd-levyjä kun löytyy vanhemmistakin. Suurempi ongelma lienee kun materiaalia yritettiin jollakin tapaa parannella ja siivota ajan trendien mukaan. Vinyyliin piti repiä eroa nimenomaan häiriöttömyydellä ja puhtaalla äänellä. Muistelen kun esim. Tekniikanmaailma lehdessä uutta formaattia testattiin ja insinöörimäisesti piirreltiin kaikenmaailman käppyröitä ja nyökyteltiin päätä. Se levylle tallennettu musiikki tuppasi vaan jäämään kokonaan taka-alalle

Herrat nimeltä TT Oksala ja Mika Jussila ovat todenneet näin
 
"Mutta mä en missään tapauksessa kaipaa vinyyliä äänentoiston tai käytettävyyden takia. Vinyylissä on oma soundi, mutta ei kukaan voi tulla sanomaan mulle, että siinä on parempi soundi kuin cd:ssä. Se ei vaan pidä paikkaansa!
Vinyylihän on lankku, jota hangataan naulalla että syntyisi vinkumista -T.T. Oksala
 
Vinyylissä on aivan liikaa muuttujia, jotka vaikuttavat soundiin. Jo lähtien neulasta ja äänirasiasta, sekä itse levyn kunnosta, että kuinka paljon siinä on marmeladia ja hiekkaa. Cd:n kohdalla sä voit ainakin teoriassa olla varma, että jokainen levy soi samalla tavalla, vaikka toki siinäkin laitteet vaikuttaa"
 
http://www.soundi.fi/jutut/vinyyli-pitaa-pintansa/
 
Mitäpä tuohon enää lisäämään. Ei tuo ole mikään mielipideasia, vaan kylmää tiedettä ja mekaniikkaa.

krautio: Mitäpä tuohon enää lisäämään. Ei tuo ole mikään mielipideasia, vaan kylmää tiedettä ja mekaniikkaa.
 
Ääni kun ei ole läheskään kylmää tiedettä ja mekaniikkaa. TT ja toi toinen jamppa ei oikein tajua mistää mitään. Ja kyllä, tiedän helvetin hyvin keitä he ovat.

krautio: Herrat nimeltä TT Oksala ja Mika Jussila ovat todenneet näin
 
"Mutta mä en missään tapauksessa kaipaa vinyyliä äänentoiston tai käytettävyyden takia. Vinyylissä on oma soundi, mutta ei kukaan voi tulla sanomaan mulle, että siinä on parempi soundi kuin cd:ssä. Se ei vaan pidä paikkaansa!
Vinyylihän on lankku, jota hangataan naulalla että syntyisi vinkumista -T.T. Oksala
 
Vinyylissä on aivan liikaa muuttujia, jotka vaikuttavat soundiin. Jo lähtien neulasta ja äänirasiasta, sekä itse levyn kunnosta, että kuinka paljon siinä on marmeladia ja hiekkaa. Cd:n kohdalla sä voit ainakin teoriassa olla varma, että jokainen levy soi samalla tavalla, vaikka toki siinäkin laitteet vaikuttaa"
 
http://www.soundi.fi/jutut/vinyyli-pitaa-pintansa/
 
Mitäpä tuohon enää lisäämään. Ei tuo ole mikään mielipideasia, vaan kylmää tiedettä ja mekaniikkaa.
 
Ei voi olla! Ihan uutta tietoa. Pitäisiköhän vinyyliä myyvien levykauppojen oviin käydä naulaamassa jonkinlainen kooste, jossa kerrotaan nämä selkeät ja mullistavat haitat hyvälle äänelle? Musta tuntuu, että erityisesti toi TT Oksala kannattaa mainita.

Kai nyt sentään on kehitetty vehkeitä joilla CD:n selkeä sointi saataisiin tuherrettua sen verran epämääräisemmäksi että se miellyttäisi vinyylifriikkejäkin? Ei vaan ole tullut perehdyttyä kun CD-ääni kelpaa hyvin.

krautio: Se, että joku väittää vinyylin, joka kuluu mekaanisesti jokaisella soittokerralla, kuulostavan paremmalta kuin cd:n, puhuu puuta heinää.
 
On olemassa optisia LP-soittimia, joten ihan täydellinen tuo vastaus ei ole. Samoin CD:n optinen linja likaantuu vähitellen, joten sekin muuttuu koko ajan.
 
http://elpj.com/

----------

Heitetään ilmoille tällainen utopistinen ajatus, että cd olisi keksitty ennen vinyyliä. Vaikuttaisiko se ihmisten mielipiteeseen levyjen paremmuudesta? Vannottaisiinko silloin "vanhojen kunnon cd-levyjen" paremmuuteen? Onko kyse kuitenkin osittain nostalgian ihannoimisesta?
Itse omistan levyjä sekä lp- että cd-muodossa. Toki omat lp:t jääneet nykyään aika lailla keräilyesineiksi toimivan levysoittimen puutteessa. Kyllähän molemmilla formaateilla omat hyvät ja huonot puolensa ovat ja toki nuo lp-levyjen kansitaiteet pääsevät paremmin oikeuksiinsa.

Kefiiri: Kai nyt sentään on kehitetty vehkeitä joilla CD:n selkeä sointi saataisiin tuherrettua sen verran epämääräisemmäksi että se miellyttäisi vinyylifriikkejäkin? Ei vaan ole tullut perehdyttyä kun CD-ääni kelpaa hyvin.
 
Jos laittais säröpedaalin läpi? Toimiskohan Big Muzz tai RAT hyvin vai vaatiiko jopa Metal Zonen?

Kefiiri: Pitäiskö kajarien ympärille CD:n kuuntelun ajaksi vetäistä villahousut sointia lämmittämään ja pehmentämään?
 
Jos siihen saa myös mummon kutomaan, niin tulisi sellaista kotoisaa rahinaa myös.

Tosin mietin, että jos siihen saisi mummon sijasta TT Oksalan kertomaan asioita kutoessaan, niin oltaisiin aika hyvässä pykälässä.

Kai tässä nyt pitäisi sitten ihailla sitä ceedeen kliinistä häiriöttömyyttä. Ja ilmeisesti muutenkin sitäkin, että studiossa äänitteestä pyritään poikkeuksetta tekemään "hienompi" kuin miltä se orkesteri oikeasti koskaan kuulostaa soittaessaan livenä. Joka oli kai joskus sen taidemuodon tarkoitus. Raitoja hierotaan ja hinkataan kuukausitolkulla.
Vähän niinkun photoshopattaisiin taidemaalareiden teoksia. Perinne ajoilta jolloin levyjä piti yrittää saada myytyä mahdollisimman paljon.
Minun puolesta voisi kieltää huijauksena kaiken muun paitsi studiolive äänitykset ja jokainen raita vieläpä mikillä poimittuna. Jos ei peräti kahdella mikillä koko bändi.;)

krautio:
Mitäpä tuohon enää lisäämään. Ei tuo ole mikään mielipideasia, vaan kylmää tiedettä ja mekaniikkaa.
 
Unohdatte vaan sen, että kyseessä on pelkästään milielipideasia, mitä ihminen haluaa tai ei halua korvillaan kuulla. Insinöörinäkökulmaa yhtään väheksymättä, mutta se puoli vaan ei kaikkia kiinnosta kun kyseessä on taiteesta nauttiminen.
Usko pois niin '59 Cadillac on ihan hirveä romu oikeasti millä tahansa tekniikan mittarilla mitattuna. Mutta se vaan on niin että sillä kun käy ajamassa niin suu korvissa hymyilee takaisin tultuaan. Sitten käyt ajamassa uudella 100 tonnin Mersulla niin fiilis on että "no joo, olipa hiljaista". Päästiin paikasta toiseen nopeasti.
Auttaisko tämä autovertaus osapuolia ymmörtämään toisiaan yhtään paremmin ;)

Itsellä oli tässä 2000-luvulla ehkä noin kymmenen vuoden tauko vinyylien kuuntelemisessa. Soitin oli kyllä koko ajan vireessä ja asennettuna paikoilleen.
Kun aloitin vanhojen suosikkien kuuntelun vinyyliltä käsin, niin kummastelin alapään olemattomuutta. Oikeastaan kun tein kaverille siirtoa vinyyliltä cdlle, niin en voinut olla laittamatta mukaan vähän limitteriä ja alapään tehostusta, lopputuloksena vähän ceedeempi soundi, kun se lopputuote kerran oli itse poltettu levy...
Kyse varmaan masteroinnista, kaiverruksen laeista, ajan ja miksauksien muotivirtauksista jne. Muttaettä omat korvani olivat kuuntelutauon aikana kalibroituneet eri ihanteelle, oli pointtini. C-kassuilla varmaan samantapainen homma.