Rummut: soittaminen ›

https://www.youtube.com/watch?v=Hq8PLE4uB2E
 
Hilloa

https://www.youtube.com/watch?v=5EK4XBdzP_4
 
Hyvin toimii

Kunnollista
 
https://www.youtube.com/watch?v=Lvu66ig3U78

Epämuusikko: Kunnollista
 
https://www.youtube.com/watch?v=Lvu66ig3U78
 
Nyt nukkumaan!

Epämuusikko: Kunnollista
 
https://www.youtube.com/watch?v=Lvu66ig3U78
 
Keikalle pitäis päästä tsekkaamaan päivän kunto!

Epämuusikko: Kunnollista
 
https://www.youtube.com/watch?v=Lvu66ig3U78
 
Tamburiini samurai. Olihan tämä alkushokin jälkeen ihan pirun hauska!

Jucciz: Edelliseen liittyen, linkittäkääpä ihan uteliaisuudesta jonkun ihan "puhtaan" (ei siis proge- tms.) metallibändin balladi/slovari, jossa rummunsoitto on soundien ja dynamiikan puolesta nimenomaan biisin kannalta tyylinmukaista. Tiedän, että näitäkin on, joskin aika usein syyllistytään tuohon paiskomiseen ja soundilliseen yksipuolisuuuteen. Joltain Porcupine Treeltä, Opethilta ja Katatonialta nyt varmasti löytyy, mutta nuo eivät sillä lailla ole pelkkiä metallibändejä, PT nyt varsinkaan.
 
Ja esimerkkinä, Nothing Else Mattersin rumpuraita ei oo mun mielestä kauheen tyylikäs suoritus, vaikka soittajan liikuttavan persoonallinen tyyli hyvin tunnistettavasti läpi tuleekin. Oikeastaan se on mulle malliesimerkki siitä, miten en haluaisi tuollaista biisiä soitettavan, jos tarkastellaan pelkkää sävellystä ja unohdetaan esittäjä. En tässä kohtaa ota kantaa Lasseen soittajana tai ihmisenä - kiistatta kaveri on jotain tehnyt oikein ja onhan siellä paikoin verrattoman kekseliästä ja sympaattista menoa.
 
Tää oli aika vaikee jopa, jos käsitin täysin, mitä hait takaa. Ei liikaa kyl tuu mieleen. Ohan noit balladeja, mut en nyt laske mitää hitaita, mis vedetään vaa kasuaalisti peruskomppia ilman tyylitajua:
 
https://www.youtube.com/watch?v=zCjQqKCLkis Tää tuli ihan ekana mieleen.
 
https://www.youtube.com/watch?v=uqx81Zpfyj0 Tääki onnistuu mielestäni hyvin.
 
https://www.youtube.com/watch?v=pmMne02n5Cw
 
Priisti jo mainittiin ja noilta löytyy aika moniki. Maidenilta kans. Sit tietty Purplet, Rainbowt, Sabbathit, sun muut, mut nääh. Savatagel on vitusti liikaa balladei/puol-balladei, mut eri asia täyttääkö noi paiskomisen kriteerit vai ei.

Jucciz: Edelliseen liittyen, linkittäkääpä ihan uteliaisuudesta jonkun ihan "puhtaan" (ei siis proge- tms.) metallibändin balladi/slovari, jossa rummunsoitto on soundien ja dynamiikan puolesta nimenomaan biisin kannalta tyylinmukaista. Tiedän, että näitäkin on, joskin aika usein syyllistytään tuohon paiskomiseen ja soundilliseen yksipuolisuuuteen.
 
En täysin ymmärrä ajatusta. Biisin kannalta tyylinmukainen rummutus? Jos kappale on herkkä ja rumpali kolistelee omissa maailmoissaan, eikö sekin voi olla oma tyylilajinsa? Eikö moisesta syntyvä jännite voi olla etevä tyylikeino, joka vaan menee rajoittuneelta kuulijalta ohi?

Kefiiri: En täysin ymmärrä ajatusta. Biisin kannalta tyylinmukainen rummutus? Jos kappale on herkkä ja rumpali kolistelee omissa maailmoissaan, eikö sekin voi olla oma tyylilajinsa? Eikö moisesta syntyvä jännite voi olla etevä tyylikeino, joka vaan menee rajoittuneelta kuulijalta ohi?
 
Samaa vähän kelailin. Ehkä "tyylinmukainen" oli vain hätiköity sanavalinta.
 
Luulen toki hiffaavani perusajatuksen tuon taustalla, mutta minusta se on vähän vinksahtanut (salonkikelpoinen toki myöskin) tapa ajatella. Antianarkiaa, tms. Sanassa kun on ikään kuin sisäänkirjoitettuna, että jossakin on se tyylinmukaisuuden holy grail.
 
Meillä itse kullakin on välillä liioiteltu tarve lokeroida asioita ja sitten toisinaan aina harmittaa, kun suutarit eivät ymmärrä pysyä lestissään. Se, millainen on hyvä rumpali, tai millainen nyt rumpalin ylipäätään kuuluu olla, on musiikkipiireissä välillä rumpalin vinkkelistä katsottuna vähän turhankin lokeroivaa touhua.

En täysin ymmärrä ajatusta. Biisin kannalta tyylinmukainen rummutus? Jos kappale on herkkä ja rumpali kolistelee omissa maailmoissaan, eikö sekin voi olla oma tyylilajinsa? Eikö moisesta syntyvä jännite voi olla etevä tyylikeino, joka vaan menee rajoittuneelta kuulijalta ohi?
 
Kyllähän sen voi noin ajatella. Raskaamman musiikin parissa kannu(kse)nsa hankkineilta tätä tyylilajia kuulee mielestäni aika paljonkin nykyään.
 
Peltiin lyonti on suorite KRÄSH! Osuinpas tarkalleen iskulle KRÄSH Eikös se riitä KRÄSH! Sound of silence KRÄSH! Laulu on balladi ja bändi soittaa tässä kohtaa vaimeammin KRÄSH! Mutta minä olen aina lyönyt näin KRÄSH! Ja tulen aina vastaisuudessakin soittamaan KRÄSH! Eikun lyömään KRÄSH! Drum roll KRÄSH!
 
EDIT:
Pannaan nyt videokin, että tulee ketjun otsikonmukaista toimintaa. Varmaan paljon parempiakin esityksiä löytyy metalligenren ulkopuolelta, mutta mielestäni tuostakin voisi moni tuplienpolkija ottaa mallia hitaampien biisien soittamiseen. On edes vähän sävyjä, eikä sitä krässiä tarvitse ihan jokasta fraasia painottamaan.
 
https://youtu.be/V3uvx_GLN2I?t=48m32s

https://www.youtube.com/watch?v=YlcY_enzwmI
 
https://www.youtube.com/watch?v=YPbEghoYkbc
 
Onhan tuossa studiossa tiukemminkin vedetty. Mua miellyttää nyt tällainen soitto.

Kefiiri: En täysin ymmärrä ajatusta. Biisin kannalta tyylinmukainen rummutus? Jos kappale on herkkä ja rumpali kolistelee omissa maailmoissaan, eikö sekin voi olla oma tyylilajinsa? Eikö moisesta syntyvä jännite voi olla etevä tyylikeino, joka vaan menee rajoittuneelta kuulijalta ohi?
Mikä on kappaleen tyyli, en tiedä, kun en kuule. Tyylitietoisuus taas on myötäsyntyinen ja kehitettävä ominaisuus.
Hän viitannee juuri siihen, että metallirumpalin on helppo jäädä maailmoihinsa, milloin juuri tulee tuota mainittua RÄSSIkolikaliRÄSSIkolikali ilmiötä.. Se on aika vaikeaa vaihtaa rumpalina täydestä rähinästä kevyempiin tai jopa hempeisiin fiiliksiin, koska sen joutuu tekemään koko kropalla fyysisesti ja psyykkisesti. Mutta joissain piireissä sitä sanotaan osaamiseksi.

Tiukkapipon analyysi metallikrässääjän sielunmaisemasta tuntuu kyllä aika lailla osuvalta :D
Tartuin vaan huolimattoman lukemiseni tuloksena siihen Juccizen tyylinmukaisuus-ilmaisuun. Asiallinen rummunlyöjä toki osaa tarvittaessa tukea esitystä hieman vaihtelevammalla lähestymisellä. Tiukkapipo linkitti vielä loppuun Simon Kirken soittoa, sehän on jytärumpaleista parhaita ja hoitaa kunnialla himmauksetkin.

sahkuifk: https://www.youtube.com/watch?v=YlcY_enzwmI
 
https://www.youtube.com/watch?v=YPbEghoYkbc
 
Onhan tuossa studiossa tiukemminkin vedetty. Mua miellyttää nyt tällainen soitto.
 
Ladies' Manissa Le Filli @ 1.55 toimii hienosti

Kirjastosta lainasin Ruokangas-Estola-Roland(ALBA) levyn. Pikasen kuuntelemisen ensivaikutelma on hyvä näkemys ja tekeminen. Kitara ehkä varastaa liian ison palan , rummut ja basso olis saanu raivata lisää tilaa ja antaa kitaran välillä levätä. Jazzarien kannattaa tsekata.

Kukahan kaahaa tommoses stockmannin tv-vaatemainokses? Hyvää runtua saakeli!
 
edit
 
https://www.facebook.com/StockmannCOM/videos/1890345680981305/

heinoha: Kirjastosta lainasin Ruokangas-Estola-Roland(ALBA) levyn. Pikasen kuuntelemisen ensivaikutelma on hyvä näkemys ja tekeminen. Kitara ehkä varastaa liian ison palan , rummut ja basso olis saanu raivata lisää tilaa ja antaa kitaran välillä levätä. Jazzarien kannattaa tsekata.
 
Fyysisiä kappaleita levystä sekä tietoja sen teosta meikältä pikaviesteitse :)

https://www.youtube.com/watch?v=egwgF_PJCrk
 
Rokkibiisin kyytiminen on loppujen lopuksi aika simppeliä hommaa, ei pidä tehdä hommasta liian vaikeata.

Epämuusikko: Fyysisiä kappaleita levystä sekä tietoja sen teosta meikältä pikaviesteitse :)
Joo , onneksi olkoon levynjulkaisusta , se on aina hieno asia. Olet tolla levyllä kyllä ihan vahvimmalla alueellasi ja kuulee selvästi että nautit tekemisestä , ison peukun arvoinen juttu. Katotaan jos saisin sulle muutaman rivin raapustettua , olis vähän kiva tietää taustoista.