Klassinen ›

PVC: Fyysikkojen mukaan koostumme atomeista joiden tekemiset ja siis meidän tekemisemme, siis meidän elämämme, noudattavat fysiikan lakeja, eikä siinä ole tahdolla mitään tekemistä eikä keinoa vaikuttaa mihinkään. Olemme pelkkiä ajopuita.
 
"Bach on liian vanhanaikainen ja tylsä monotemaattisessa ja monorytmisessä, staattisessa barokkiarkkitehtuurissaan." Ehkä pitäisit Mengelbergin livenä 1939 johtamasta matteuspassiosta jota kuuntelen parhaillaan. Näköjään myös Gould arvosti Mengelbergiä ja Mengelber arvosti Bachia. Mengelbergin mukaan matteuspassio on kauneinta koskaan kirjoitettua musiikkia.
 
Tossa sulle Yönkuningattaren aaria Ms Jenkinsin legendaarisena tulkintana
 
https://www.youtube.com/watch?v=qtf2Q4yyuJ0
 
Jos fysiikan lait vaikuttaisivat tekemisiimme yhtä vahvasti kuin uskot ja väität tuskin kykenisimme painovoimalain takia edes liikkumaan vaakasuoralla pinnalla kävellen tai juosten vaan seisoisimme aivan paikallaan kykenemättämme vastustamaan painovoimaa mutta koska ihmisellä ja eläimillä on tahtoa kykenemme tahdonvoimalla vastustamaan painovoimaa mielemme ja halumme siis tahdon harrastuksen mukaan ja kulkemaan minne haluamme riippumatta fysiikan laeista ja painovoimasta siis myös kulkuneuvoa kuten avaruusrakettia käyttäen.
 
Jenkinsin tulkinta yön kuningattaren toisesta aariasta vaikuttaa vitsiltä. Minulla on hyllyssä parikin uudempaa taikahuilun levytystä joista toisen on johtanut karajan. Oli minulla syntikalla tehty äänite bachin d molli pianokonsertostakin eikä sitäkään juuri sietänyt nauttia.

bachin d molli pianokonsertto on kiistatta musiikin huippukohta, kliimaksi nerokkaine aukottoman loogisesti etenevine upean kauniine fuugineen jonka ei soisi koskaan päättyvän. Haluan tulla haudatuksi sen kanssa (Gavrilovin levytys Marrinorin kanssa kelpaa huolimatta tavattoman hitaasta adagio osasta. Tai Lipatin live levytys koska pianoa soittaa Lipatti, tuo "jumalan valitsema instrumentti".) ja mukaan tietysti myös pullo Knob Creek bourbonia, tuota jumalten juomaa. (Anteeksi mainos) HUOM! Sekä pari pornolehteä!
 
Jenkins ei tietääkseni vitsaillut vaan taisi kuvitella olevansa hyväkin laulaja. Mielestäni hän laulaa painajaismaisen huonosti ja on kumma miten hän pääsi levyttämään, maksettiinko jollekin?
 
"kykenemme tahdonvoimalla vastustamaan painovoimaa" mutta kun fysiikan voimia on neljä eikä mikään niistä ole tahdonvoima. Joten joko sinä olet väärässä tai kaikki maailman fyysikot ovat väärässä. Kummin on?

PVC: bachin d molli pianokonsertto on kiistatta musiikin huippukohta, kliimaksi nerokkaine aukottoman loogisesti etenevine upean kauniine fuugineen jonka ei soisi koskaan päättyvän. Haluan tulla haudatuksi sen kanssa (Gavrilovin levytys Marrinorin kanssa kelpaa huolimatta tavattoman hitaasta adagio osasta. Tai Lipatin live levytys koska pianoa soittaa Lipatti, tuo "jumalan valitsema instrumentti".) ja mukaan tietysti myös pullo Knob Creek bourbonia, tuota jumalten juomaa. (Anteeksi mainos)
 
Jenkins ei tietääkseni vitsaillut vaan taisi kuvitella olevansa hyväkin laulaja. Mielestäni hän laulaa painajaismaisen huonosti ja on kumma miten hän pääsi levyttämään, maksettiinko jollekin?
 
"kykenemme tahdonvoimalla vastustamaan painovoimaa" mutta kun fysiikan voimia on neljä eikä mikään niistä ole tahdonvoima. Joten joko sinä olet väärässä tai kaikki maailman fyysikot ovat väärässä. Kummin on?
 
Millä me sitten vastustaisimme maan painovoimakenttää aikoessamme hypätä ilmaan ellemme juuri tahdollamme, tahtomme aikeilla ja aktilla, joka ajateltuna abstraktisena motiivina pistää meidät liikkeeseen?
 
Itsekseen se ei tapahdu eikä sitä saa aikaan mitkään fysikaaliset voimat ja lait vaan ainoastaan aivojen omasta itsestään tietoiseksi tullut ja tietoisuudeksi emergoitunut neuronien sähkökemiallinen reaktio ja prosessi ja neuraaliset alueet neuroniryhmien välisessä vastavuoroisuudessa tahdon ollessa paikannetuista korrelaateista huolimatta kuitenkin yhä absoluuttisesti selittämätön ja luonnonvastainen metafyysinen olio sinänsä jota luonnontiede ei pysty tieteellisin metodein selittämään vaan kutsuu metafyysistä filosofista selitystä tuekseen. Se juuri mysteeri onkin mikä tai kuka tämä olio sinänsä on joka paljastuu itsetajunnalle tahdoksi ja joka saa meidät tekemään asioita omasta tahdostamme ja aloitteestamme fysikaalisten voimien siihen yllyttämättä.siihen tiede ei kykene antamaan yksiselitteistä vastausta. Tai kykenee mutta se ei ole tyydyttävä." Fyysillisesti tosin kaikki vaan ei mikään on selitettävissä"( schopenhauer).
 
Mozartin d molli konsertto tai prahalainen sinfonia edustavat epäilemättä säveltaiteen korkeimpia saavutuksia ja ideaaleja omassa kategoriassaan jälkimmäisen barokille tyypillisistä sekvenssikuluista ja oppinutta tyyliä edustavista fugeeraavista kuvioista huolimatta jotka olivat tarttuneet mozartin sävelkieleen bachin ja handelin teoksista joihin mozart oli tutustunut gottfried van swieteninkin opastuksella.
 
Mozartin varhaisimmassa C duuriin sävelletyssä wieniläiskonsertossa barokin leima on muita mozartin tuon ajan konserttoja selvempi ilmetessään äänenkuljetuksen itsenäisyytenä ja tyypillisten aihe-ja sointusekvenssien runsautena jo pääteeman alkaessa kaanonina vuorotellen eri soittimissa kun sivuteeman paikalla on viulujen viehättävä polyfoninen episodi basson urkupisteen yllä. Ei kai bach viljele polyfonisessa d molli cembalokonsertossaan kuitenkaan fuugia? Sellainen olisi sitä paitsi kilpailumentaliteetin ilmentymänä eksistoivan konserttomuodon periaatteiden vastaista paitsi concerto grossossa jota brandenburgilaiset konsertotkin edustavat kypsimpinä esimerkkeinä bachin konserttosävellyksistä. Finaalissa saattaisi teoriassa ollakin mutten ole kuunnellut sitä.
 
Bachin d molli konsertto on raakilemainen ja infantiilin primitiivinen konsertto cembalokonserton alkuhämäristä joka pelkille jousille ja cembalolle soitinnettuna tekee äärimmäisen suppeassa sointiväripaletissaan varsin karun ja soinnillisesti harmaan vaikutelman mozartin viljelemien puhallinvärien korkeimmanasteiseen suggestiivisuuteen ja plastillisempaan jousisointiin verrattuna vaskin ja patarummuin pippurisesti patteroituna monissa pianokonsertoissaan.
 
Kuunneltuain useampia erilaisia tulkintoja mozartin upeasta c molli konsertosta mm. Gould, rubinstein, kissin ja sokolovin tulkinnan kadenssiin asti tulin vakuuttuneeksi teoksen vaikuttavasta tragiikkaa hipovasta synkän paatoksen tuottamasta katharsiksesta tässä kenties kaikkein romanttisimmin soivassa mozartin pianokonsertossa jonka synkät korostukset kaikuivat monissa romantiikan aikakauden sävellyksissä eikä gouldin kuvailemaan rinnakkaisen Es duurin kirkkauteen juuttuminen tai gouldin kuvailemat pianistin väliin pistämät muka mielikuvituksettomat sekvenssit vähennä hiukkaakaan tämän traagisen kauniisti soivan ja koskettavan musiikin arvoa eikä voi kuin ihmetellä sitä että mozartin tekemät lukuisat korjaukset ja muutokset käsikirjoituksessa eivät kuulu ihmeen valmiissa ja täydellisen kauneuden ja harmonian ilmentymästä todistavassa kiireessä sävelletyssä mestariteoksessa jonka alkuaan luonnosmaisen piano osuuden mozart on täydentänyt valmiiksi jopa nuottitekstin viereen kirjoitetuin vaihtoehtoisin versioin.

megatherium: Millä me sitten vastustaisimme maan painovoimakenttää aikoessamme hypätä ilmaan ellemme juuri tahdollamme, tahtomme aikeilla ja aktilla, joka ajateltuna abstraktisena motiivina pistää meidät liikkeeseen?
 
Itsekseen se ei tapahdu eikä sitä saa aikaan mitkään fysikaaliset voimat ja lait vaan ainoastaan aivojen omasta itsestään tietoiseksi tullut ja tietoisuudeksi emergoitunut neuronien sähkökemiallinen reaktio ja prosessi ja neuraaliset alueet neuroniryhmien välisessä vastavuoroisuudessa tahdon ollessa paikannetuista korrelaateista huolimatta kuitenkin yhä absoluuttisesti selittämätön ja luonnonvastainen metafyysinen olio sinänsä jota luonnontiede ei pysty tieteellisin metodein selittämään vaan kutsuu metafyysistä filosofista selitystä tuekseen. Se juuri mysteeri onkin mikä tai kuka tämä olio sinänsä on joka paljastuu itsetajunnalle tahdoksi ja joka saa meidät tekemään asioita omasta tahdostamme ja aloitteestamme fysikaalisten voimien siihen yllyttämättä.siihen tiede ei kykene antamaan yksiselitteistä vastausta. Tai kykenee mutta se ei ole tyydyttävä." Fyysillisesti tosin kaikki vaan ei mikään on selitettävissä"( schopenhauer).
 
Mozartin d molli konsertto tai prahalainen sinfonia edustavat epäilemättä säveltaiteen korkeimpia saavutuksia ja ideaaleja omassa kategoriassaan jälkimmäisen barokille tyypillisistä sekvenssikuluista ja oppinutta tyyliä edustavista fugeeraavista kuvioista huolimatta jotka olivat tarttuneet mozartin sävelkieleen bachin ja handelin teoksista joihin mozart oli tutustunut gottfried van swieteninkin opastuksella.
 
Mozartin varhaisimmassa C duuriin sävelletyssä wieniläiskonsertossa barokin leima on muita mozartin tuon ajan konserttoja selvempi ilmetessään äänenkuljetuksen itsenäisyytenä ja tyypillisten aihe-ja sointusekvenssien runsautena jo pääteeman alkaessa kaanonina vuorotellen eri soittimissa kun sivuteeman paikalla on viulujen viehättävä polyfoninen episodi basson urkupisteen yllä. Ei kai bach viljele polyfonisessa d molli cembalokonsertossaan kuitenkaan fuugia? Sellainen olisi sitä paitsi kilpailumentaliteetin ilmentymänä eksistoivan konserttomuodon periaatteiden vastaista paitsi concerto grossossa jota brandenburgilaiset konsertotkin edustavat kypsimpinä esimerkkeinä bachin konserttosävellyksistä. Finaalissa saattaisi teoriassa ollakin mutten ole kuunnellut sitä.
 
Bachin d molli konsertto on raakilemainen ja infantiilin primitiivinen konsertto cembalokonserton alkuhämäristä joka pelkille jousille ja cembalolle soitinnettuna tekee äärimmäisen suppeassa sointiväripaletissaan varsin karun ja soinnillisesti harmaan vaikutelman mozartin viljelemien puhallinvärien korkeimmanasteiseen suggestiivisuuteen ja plastillisempaan jousisointiin verrattuna vaskin ja patarummuin pippurisesti patteroituna monissa pianokonsertoissaan.
 
Kuunneltuain useampia erilaisia tulkintoja mozartin upeasta c molli konsertosta mm. Gould, rubinstein, kissin ja sokolovin tulkinnan kadenssiin asti tulin vakuuttuneeksi teoksen vaikuttavasta tragiikkaa hipovasta synkän paatoksen tuottamasta katharsiksesta tässä kenties kaikkein romanttisimmin soivassa mozartin pianokonsertossa jonka synkät korostukset kaikuivat monissa romantiikan aikakauden sävellyksissä eikä gouldin kuvailemaan rinnakkaisen Es duurin kirkkauteen juuttuminen tai gouldin kuvailemat pianistin väliin pistämät muka mielikuvituksettomat sekvenssit vähennä hiukkaakaan tämän traagisen kauniisti soivan ja koskettavan musiikin arvoa eikä voi kuin ihmetellä sitä että mozartin tekemät lukuisat korjaukset ja muutokset käsikirjoituksessa eivät kuulu ihmeen valmiissa ja täydellisen kauneuden ja harmonian ilmentymästä todistavassa kiireessä sävelletyssä mestariteoksessa jonka alkuaan luonnosmaisen piano osuuden mozart on täydentänyt valmiiksi jopa nuottitekstin viereen kirjoitetuin vaihtoehtoisin versioin.
 
Ihan kiinnostavaa että pystyt tuottamaan tuollaista tekstiä olipa sen totuus-taso vähän niin tai näin. Pääasia lyhyissä surkeissa tarkoituksettomissa elämissämme lienee että puuhaa jotain kurjaa. Tavoittelee jotain tilapäistä surkuteltavaa nautintoa. Tai edes pukkaa lisää hiiltä ilmakehään. Olemme hiilipohjaisia elämänmuotoja jotka ovat tilapäisesti kaapanneet maapallon toiminnot surkuteltavin seurauksin. Olemme pelkkiä inhottavia parasiitteja.
 
Mozartin upea c molli konsertto on kaamean tylsää pelle kamaa verrattuna Bachin d molli konsettoon jota en suosittele kuitenkaan esim. Murray Perahian soittamana vaan esim. Andrei Gavrilovin soittamana tai tietysti Kenneth Gilbertin cembalolla soittamana ECOn säestämänä siinäpä vasta levy.
 
"Bachin d molli konsertto on raakilemainen ja infantiilin primitiivinen konsertto cembalokonserton alkuhämäristä" Sen konserton monotoninen kauneus on loputtoman kiehtovaa. Mozart polo ei koskaan pystynyt edes 20 % vastavaan kauneuteen.
 
" Se juuri mysteeri onkin mikä tai kuka tämä olio sinänsä on joka paljastuu itsetajunnalle tahdoksi ja joka saa meidät tekemään asioita omasta tahdostamme ja aloitteestamme fysikaalisten voimien siihen yllyttämättä." Kvanttimekaniikan perustaja Nobel-voittaja Erwin Schrödinger pohti juuri tuota ristiriitaa ja päätyi siihen lopputulokseen että "minä olen jumala".

PVC: Ihan kiinnostavaa että pystyt tuottamaan tuollaista tekstiä olipa sen totuus-taso vähän niin tai näin. Pääasia lyhyissä surkeissa tarkoituksettomissa elämissämme lienee että puuhaa jotain kurjaa. Tavoittelee jotain tilapäistä surkuteltavaa nautintoa. Tai edes pukkaa lisää hiiltä ilmakehään. Olemme hiilipohjaisia elämänmuotoja jotka ovat tilapäisesti kaapanneet maapallon toiminnot surkuteltavin seurauksin. Olemme pelkkiä inhottavia parasiitteja.
 
Mozartin upea c molli konsertto on kaamean tylsää pelle kamaa verrattuna Bachin d molli konsettoon jota en suosittele kuitenkaan esim. Murray Perahian soittamana vaan esim. Andrei Gavrilovin soittamana tai tietysti Kenneth Gilbertin cembalolla soittamana ECOn säestämänä siinäpä vasta levy.
 
"Bachin d molli konsertto on raakilemainen ja infantiilin primitiivinen konsertto cembalokonserton alkuhämäristä" Sen konserton monotoninen kauneus on loputtoman kiehtovaa. Mozart polo ei koskaan pystynyt edes 20 % vastavaan kauneuteen.
 
" Se juuri mysteeri onkin mikä tai kuka tämä olio sinänsä on joka paljastuu itsetajunnalle tahdoksi ja joka saa meidät tekemään asioita omasta tahdostamme ja aloitteestamme fysikaalisten voimien siihen yllyttämättä." Kvanttimekaniikan perustaja Nobel-voittaja Erwin Schrödinger pohti juuri tuota ristiriitaa ja päätyi siihen lopputulokseen että "minä olen jumala".
 
Höpö höpö. Mozart edustaa c molli konsertossaankin loistavaa arkkitehtonista mielikuvitusta korkeimpaan huippuunsa asti kehitetyllä sonaattimuodon muotoiluperiaatteisiin kuuluvalla muuntelu-ja kehittelytekniikalla sekä tonaalisella logiikallaan ja täydellisyyttä hipovalla orkestrointitaidollaan jousien, puhaltimien ja pianon inspiroivalla vastakkaisasettelulla, aivan uudelle ja ennenkokemattoman korkealle innovatiiviselle tasolle kehittämällään persoonallisella pianokonserttomuodolla, josta mozart tekee suurta soittimellista draamaa ennakoiden jo tulevaa suurta romanttista tunneilmaisua bachin kuin prototyyppiasteelle jääneeseen hioutumattomaan cembalokonserttohybridin raakaversioon verrattuna jonka "orkesteriesittely" on äärimmäisen niukkailmeinen ja pelkistetty.
 
Mozartin rakennesuunnittelu edustaa kuin korkeinta avaruusajan musiikillis-teknologista innovatiivista kehitystä bachin puusepän verstaan käsityönä luotuun alkeelliseen tuotantoon verrattuna.
 
"pääteema alkaa tyynenä diatonisena legatona, mutta muuttuu pian kromaattiseksi; sen linjaa katkovat laajat intervallit, tauot, staccatot ja pisterytmit. Teeman esittävät ensin unisonojouset. Fagotit vahvistavat bassoa. Lopoupuoliskolla teema saa puupuhaltimien vastaäänen. Teeman merkitys ei olekaan sen kokonaishahmossa vaan karakteristisissa detaljeissa. Ne tiivistyvät teeman toisessa säkeessä, osan ydinaiheessa: pisterytmi, laskeutivat neljäsosasävelet, pienen septimin hyppy. Siitä saavat alkunsa monet osan aiheista jotka puolestaan toistavat yhtä säettä eri säveltasoilla. Tällaisista fragmentaarisista osasista mozart alkaa rakentaa konserttonsa ensiosaa.
 
Toinen osa käsittää hienovaraista puupuhallinkudosta ja finaali joka vastaa avausosaa muodon suurisuuntaisuudessa ja sisällön seriöösimäisyydessä on ilman konserttofinaalin tavanomaisia ominaisuuksia kiinteäksi kokonaisuudeksi rakennettuna muunnelmasarjana jossa ei ole edes kadenssia. Kohdassa jossa piano kuljettaa teemaa kromaattisin jäljittelevine äänine bachin preludien tavoin pysähtyy aika."

PVC: Äh ihan oikeesti mozartin c molli konsertto on hiukan tylsä vaikka ei aivan huono ja onhan se parempaa kuin räppi tai irwin tai katrihelena. Jopa gould jaksoi sen soittaa muutaman kerran sitten hän kypsyi. Minä kuuntelen tässä Elizabeth de la Porten 70-luvulla levytettyä Bach tripla cd:tä joka on oikein mainio. de la Porte on lähes tuntematon cembalisti mutta osaa soittaa. Ja levytekstissä paljastetaan eräs perätön väitteesi: se että Bachin wtc olisi tasavireinen. de la Porte soittaa partitat Werckmeister viritetyllä cembalolla, joka lienee sama kuin Bachin wohltemperierte-viritys tai lähellä sitä. "Wohltemperierte" tarkoittaa hyvin viritettyä, ei tasavireistä. Pianot viritetään nykyään aina tasavireisesti, joten Bach soitetaan nykyään melkein aina hiukan pieleen.
 
Bachin 6 partitaa cembalolle ovat noin 734 % parempaa kuin mihin mozart ikinä pystyi.
 
"Mozartin rakennesuunnittelu edustaa kuin korkeinta avaruusajan musiikillis-teknologista innovatiivista kehitystä bachin puusepän verstaan käsityönä luotuun alkeelliseen tuotantoon verrattuna." Höpsistä! Bachin moniajo-prosessointi on ylivoimaista. Asian voi todeta esim. kuuntelemalla Harnoncourt-Leonhardtin kokonaislevytystä kantaateista.
 
Kuulemma kuola suunnilleen valui mozartin suusta hänen saadessaan käsiinsä bachin motettien nuotit. Hän tunnisti oitis parempansa
 
en todellakaan kykene sanomaan kuinka syvä salaisuus mozartin c molli konserttoon käykeytyy ja miten intensiivisen ja hektisen korkeimmanasteisen transsinomaisen transkendentaalisen psykofyysisen tilan se kykenee saamaan aikaan siihen syvästi samastuvalle kun minulla ei ole omakohtaisia kokemuksia siitä ja sen musiikin aikaansaamasta katharsiksesta vaikka eilen sitä jossain määrin vaikuttuneena pintapuolisesti kuuntelinkin mutta siitä päätellen kuinka klassisia ja jossain määrin c molli konserttoon verrattuna vielä persoonattomia ja profiilittomiakin kaikista suurista ansioistaan ja arkkitehtonisista hienouksistaan huolimatta varhaisimmat sinänsä mestarilliset mozartin suuret pianokonsertot ovat joista siitäkin huolimatta olen saanut valtavan musertavia emotionaalisia jumala kokemuksia niin onhan kyseinen c molli konsertto näennäisesti tematiikkansa karakteristisuudessa, profiilikkuudessa ja merkitsevyydessä valtava harppaus ployer konserton sensuellista ja feminiinisen herkästä sointimaailmasta ylevään ja syvästi puhdistavaan traagisuuteen ja dramaattisuuteen etten voisi juuri kuvitella musertavammin vaikuttavaa musiikkia yleisilmeeltään ja kokonaisuudessaan pienistä mitättömistä kauneusvirheistä huolimatta kuin mitä c molli konsertto parhaimmillaan eskapismia etsivälle tarjoaa.
 
Et selvästikään ole saanut suuria emotionaalisia kokemuksia mozartin ja muiden klassikojen teoksista naiiveista teeseistäsi ja mozartia vähättelevistä lausunnoistasi päätellen sillä jo järkikin sanoo ettei kenenkään tunnetun musiikinhistorian suuren säveltäjän ensimmäiset genreen teokset ole koskaan kilpailleet suurimpien joukossa raskaimmassa sarjassa niin ei myöskään bachin vasta ensimmäinen klaveerikonsertto kun aivan pikaisestikin kuuntelemalla huomaa sen alkeellisuuden ja niukkailmeisyyden suurten romantikkojen teoksiin verrattuna joiden sisällöllinen painoarvo ja .niiden korkein metafyysinen merkitys ovat aivan toista luokkaa kuin bachin barokin rajoitetulla ilmaisuasteikolla luotu musiikki. Mozartin c molli messu on suurin koskaan sävelletty kirkkomusiikkiteos.
 
Musiikkitieteilijät ovat todenneet että on aivan totta siis faktaa että se taidemuoto jonka mozart pianokonsertossa loi barokin niukoista aineksista on ainutkertainen ja ylittämätön mozartin tehdessä siitä todellista taidetta bachin aloitteleviin harrastelijamaisiin yrityksiin verrattina jota ei edes kontrapunktinen ajattelu nosta taiteen korkeimmille parnasson huipuille.
 
Mozartlainen pianokonsertto kaikissa herkissä sävyissään ja nyansseissaan on valtavan pitkän kehityksen tulosta joka kuitenkin jo ihmeen valmiina kohtaa meidät seitsentoistavuotiaan salzburgissa sävelletyssä esikoiskonsertossa kontrapunktisine finaaleineen joka kevyemmällä finaalilla korvattuna saavutti suuren menestyksen myös wienissä jossa keisari hattu kädessä huusi bravo mozart.
 
Bachia ei omana aikana ylistetty musiikkinsa takia vaan urkurina. Kerran hän joutui telkienkin taakse havitellessaan urkurinpaikkaa koethenista. bachin monet teoksetkn ovat vivaldin konserttojen tai hänen omien konserttojensa sovituksia uudelle kokoonpanolle. Kaikki eivät läheskään ole edes alkuperäisiä.
 
Mozart loi sentään suurille yleisöille kaksikymmentäseitsemän uniikkia pianokonserttoa joilla hän niitti wienissä mainetta ja kunniaa josta bach ei olisi voinut edes uneksiakaan urkurina pöytälaatikkoon tai kotikäyttöön kyhätyillä konsertoillaan joita tuskin kukaan ulkopuolinen oli edes kuullut. Mozart sävelsi tosin jo lapsena varhaisimmat konserttonsa
 
ja c molli konserton mozart sävelsi kuten ihanan A duuri konserttonsakin ja schausspieldirektorin ja lisäysaarioita idomeneoon figaro oopperan sävellystyön lomassa ja siksipä siinä ilmenevät kiireen jäljet myös nuottitekstissä jota on myös pyyhitty yli ja vieraan kirjoitettu uusi.

megatherium: en todellakaan kykene sanomaan kuinka syvä salaisuus mozartin c molli konserttoon käykeytyy ja miten intensiivisen ja hektisen korkeimmanasteisen transsinomaisen transkendentaalisen psykofyysisen tilan se kykenee saamaan aikaan siihen syvästi samastuvalle kun minulla ei ole omakohtaisia kokemuksia siitä ja sen musiikin aikaansaamasta katharsiksesta vaikka eilen sitä jossain määrin vaikuttuneena pintapuolisesti kuuntelinkin mutta siitä päätellen kuinka klassisia ja jossain määrin c molli konserttoon verrattuna vielä persoonattomia ja profiilittomiakin kaikista suurista ansioistaan ja arkkitehtonisista hienouksistaan huolimatta varhaisimmat sinänsä mestarilliset mozartin suuret pianokonsertot ovat joista siitäkin huolimatta olen saanut valtavan musertavia emotionaalisia jumala kokemuksia niin onhan kyseinen c molli konsertto näennäisesti tematiikkansa karakteristisuudessa, profiilikkuudessa ja merkitsevyydessä valtava harppaus ployer konserton sensuellista ja feminiinisen herkästä sointimaailmasta ylevään ja syvästi puhdistavaan traagisuuteen ja dramaattisuuteen etten voisi juuri kuvitella musertavammin vaikuttavaa musiikkia yleisilmeeltään ja kokonaisuudessaan pienistä mitättömistä kauneusvirheistä huolimatta kuin mitä c molli konsertto parhaimmillaan eskapismia etsivälle tarjoaa.
 
Et selvästikään ole saanut suuria emotionaalisia kokemuksia mozartin ja muiden klassikojen teoksista naiiveista teeseistäsi ja mozartia vähättelevistä lausunnoistasi päätellen sillä jo järkikin sanoo ettei kenenkään tunnetun musiikinhistorian suuren säveltäjän ensimmäiset genreen teokset ole koskaan kilpailleet suurimpien joukossa raskaimmassa sarjassa niin ei myöskään bachin vasta ensimmäinen klaveerikonsertto kun aivan pikaisestikin kuuntelemalla huomaa sen alkeellisuuden ja niukkailmeisyyden suurten romantikkojen teoksiin verrattuna joiden sisällöllinen painoarvo ja .niiden korkein metafyysinen merkitys ovat aivan toista luokkaa kuin bachin barokin rajoitetulla ilmaisuasteikolla luotu musiikki. Mozartin c molli messu on suurin koskaan sävelletty kirkkomusiikkiteos.
 
Musiikkitieteilijät ovat todenneet että on aivan totta siis faktaa että se taidemuoto jonka mozart pianokonsertossa loi barokin niukoista aineksista on ainutkertainen ja ylittämätön mozartin tehdessä siitä todellista taidetta bachin aloitteleviin harrastelijamaisiin yrityksiin verrattina jota ei edes kontrapunktinen ajattelu nosta taiteen korkeimmille parnasson huipuille.
 
Mozartlainen pianokonsertto kaikissa herkissä sävyissään ja nyansseissaan on valtavan pitkän kehityksen tulosta joka kuitenkin jo ihmeen valmiina kohtaa meidät seitsentoistavuotiaan salzburgissa sävelletyssä esikoiskonsertossa kontrapunktisine finaaleineen joka kevyemmällä finaalilla korvattuna saavutti suuren menestyksen myös wienissä jossa keisari hattu kädessä huusi bravo mozart.
 
Bachia ei omana aikana ylistetty musiikkinsa takia vaan urkurina. Kerran hän joutui telkienkin taakse havitellessaan urkurinpaikkaa koethenista. bachin monet teoksetkn ovat vivaldin konserttojen tai hänen omien konserttojensa sovituksia uudelle kokoonpanolle. Kaikki eivät läheskään ole edes alkuperäisiä.
 
Mozart loi sentään suurille yleisöille kaksikymmentäseitsemän uniikkia pianokonserttoa joilla hän niitti wienissä mainetta ja kunniaa josta bach ei olisi voinut edes uneksiakaan urkurina pöytälaatikkoon tai kotikäyttöön kyhätyillä konsertoillaan joita tuskin kukaan ulkopuolinen oli edes kuullut. Mozart sävelsi tosin jo lapsena varhaisimmat konserttonsa
 
ja c molli konserton mozart sävelsi kuten ihanan A duuri konserttonsakin ja schausspieldirektorin ja lisäysaarioita idomeneoon figaro oopperan sävellystyön lomassa ja siksipä siinä ilmenevät kiireen jäljet myös nuottitekstissä jota on myös pyyhitty yli ja vieraan kirjoitettu uusi.
 
"Et selvästikään ole saanut suuria emotionaalisia kokemuksia mozartin ja muiden klassikojen teoksista" no ei niitä saanut myöskään Gould ainakaan mozartin teoksista, bachin vasta ensimmäinen klaveerikonsertto on niin hyvä että se tekee melkein hulluksi kaikin puolin täydellinen ja bachin poika cpe bach totesi että hänen isällään oli paranormaali kyky ottaa välittömästi kaiken irti mitä on otettavissa jostain teemasta, siis muutamasta tahdista, pätkästä musiikkia kuten Fredrik "suuren" eli suurta tuhoa aiheuttaneen kuninkaan väsäämästä musiikillinen uhrilahjus teemasta.
 
"bachin aloitteleviin harrastelijamaisiin yrityksiin " lienet ainoa musiikki fani maailmassa joka pitää bachia amatöörinä. Onnittelut ainutlaatuisesta saavutuksesta
 
"bachin monet teoksetkn ovat vivaldin konserttojen tai hänen omien konserttojensa sovituksia uudelle kokoonpanolle" vivaldilla oli mainioita melodisia ideoita. Erittäin lahjakas mies tuo punapää pappi vivaldi ja bachin versioissa hän on aivan loistava kyky
 
"Bachia ei omana aikana ylistetty musiikkinsa takia vaan urkurina. Kerran hän joutui telkienkin taakse havitellessaan urkurinpaikkaa koethenista" joo niin se oli ja taisi olla niin että Bach käveli parisataa kilometriä voidakseen kuulla Buxtehuden soittavan ja oliko se niin että kun järjestettiin musiikillinen kaksintaistelu ranskalaisen urkuri Louis Marchandin kanssa kävi niin Marchand tarkemmin ajateltuaan katsoi parhaaksi olla ilmestymättä paikalle. Minulla on Marchandin levy ihan okei urkumusaa sekin, mutta päätös oli viisas
 
"Bachia ei omana aikana ylistetty musiikkinsa takia" no tuohan on lajityypillistä homosapiensin pöljää käyttäytymistä. Kantaateissaan Bach raapusti toistamisiin parasta koskaan kirjoitettua musaa jota sitten kuunteli seuraavana sunnuntaina kourallinen paikallisia Leipzigin toopeja, kansakoulun opettajia ja pari aivokuollutta kaupunginvaltuutettua.

PVC: "Et selvästikään ole saanut suuria emotionaalisia kokemuksia mozartin ja muiden klassikojen teoksista" no ei niitä saanut myöskään Gould ainakaan mozartin teoksista, bachin vasta ensimmäinen klaveerikonsertto on niin hyvä että se tekee melkein hulluksi kaikin puolin täydellinen ja bachin poika cpe bach totesi että hänen isällään oli kyky ottaa välittömästi kaiken irti mitä on otettavissa jostain teemasta, siis muutamasta tahdista, pätkästä musiikkia kuten Fredrik "suuren" eli suurta tuhoa aiheuttaneen kuninkaan väsäämästä musiikillinen uhrilahjus teemasta.
 
"bachin aloitteleviin harrastelijamaisiin yrityksiin " lienet ainoa musiikki fani maailmassa joka pitää bachia amatöörinä. Onnittelut ainutlaatuisesta saavutuksesta
 
"bachin monet teoksetkn ovat vivaldin konserttojen tai hänen omien konserttojensa sovituksia uudelle kokoonpanolle" vivaldilla oli mainioita melodisia ideoita. Erittäin lahjakas mies tuo punapää pappi vivaldi ja bachin versioissa hän on aivan loistava kyky
 
"Bachia ei omana aikana ylistetty musiikkinsa takia vaan urkurina. Kerran hän joutui telkienkin taakse havitellessaan urkurinpaikkaa koethenista" joo niin se oli ja taisi olla niin että Bach käveli parisataa kilometriä voidakseen kuulla Buxtehuden soittavan ja oliko se niin että kun järjestettiin musiikillinen kaksintaistelu ranskalaisen urkuri Louis Marchandin kanssa kävi niin Marchand tarkemmin ajateltuaan katsoi parhaaksi olla ilmestymättä paikalle. Minulla on Marchandin levy ihan okei urkumusaa sekin, mutta päätös oli viisas
 
"Bachia ei omana aikana ylistetty musiikkinsa takia" no tuohan on lajityypillistä homosapiensin pöljää käyttäytymistä. Kantaateissaan Bach raapusti toistamisiin parasta koskaan kirjoitettua musaa jota sitten kuunteli seuraavana sunnuntaina kourallinen paikallisia Leipzigin toopeja, kansakoulun opettajia ja pari aivokuollutta kaupunginvaltuutettua.
 
Ehkä kaikki eivät vain jostakin syystä halua julistaa sisimpiä tuntojaan ja musiikista tavoittamiaan korkeimmanasteisia psykofyysisiä tiloja koko maailmalle vaan pitävät sellaiset mieluummin omana tietonaan.
 
Hildesheimerin mukaan edes mozartin vaimo konstanze ei aavistanut millaisia psyykkisiä kokemuksia hänen miehellään oli musiikkia luodessaan luomisaktin aikana älyn vapautumisen tuloksena pyhityksen tuokiossa. Yleensä mozartin kannattajat pätevän lausunnon sijaan tämän musiikista ilmaisevat tunneperäisenä reaktionaan mozartin olevan lähtöisin taivaasta, lähtöisin sieltä, kun toiset säveltäjät saattavat korkeintaan saavuttaa taivaan teoksillaan jossa taivas vertauskuvallisesti ilmaisee mainittuja voimakkaita emotionaalisia kokemuksia erityisesti ehkä mozartin saattaessa vastaanottajansa kokonaan toiseen psykofyysiseen tilaan joka ei ole tästä maailmasta. Tähän pystyvät tietenkin jollakin tavoin kaikki nerokkaat säveltäjät joilla on erityinen transkendentaalinen kyky ilmaista korkeimmanasteisten psykofyysisten tilojen sisimmän ytimen ja olemuksen musiikkiin valettuina objektivoituina tunteina ja sieluntiloina jotka puhtaan mielteen alueelle heijastuessaan kiihdyttävät älyn mukaisia tahdonliikutuksen vastineita tiedoitsevan tullessa tiedoitsemisen puhtaaksi subjektiksi mutta ehkä erityisesti mozart sublimoidessaan maailman koko universaalisuudessaan tiedostamattaan oopperoissaan.
 
Väittäisin että mozartin jopa vain kuusitoista tai seitsemäntoistavuotiaanakin sävelletty laadukkain musiikki on jokseenkin sitä tasoa mitä väität bachin säveltämäksi kaikkien aikojen parhaimmaksi.
 
Toistaahan bach ensimmäisissä fuugissaankin temaattista perusväittämäänsä vaikka kuinka monta kertaa yksin perussävellajissa alkeellisen sekvenssimäisissä ja loputtoman toisteisissa varhaisissa amatöörimäisen kömpelöissä toccatoissaan ja fuuga-yritelmissään joissa vain subjektin ja vastasubjektin läsnäoleminen vaikuttaisi tyydyttävän bachin itsekritiikittömät tavoitteet, kuten Gould sanoo. Mozart oli vastaavassa iässä parikymppisenä jo rutinoitunut ja kokenut teknisesti moitteettoman taitava ja voisipa sanoa huomattavan suurikin säveltäjä jonka kirkkomusiikkiteoksissaan viljelemät fuugatkin ovat taatusti bachin siinä iässä säveltämiään edellä kuvattuja fuugia paljon merkittävämpiä musiikilliselta substanssiltaan, vaikka joutuikin salzburgissa toimittamaan omien sanojensa mukaan vähemmän tyydyttäviä hovin roskasävellystehtäviä, serenadeja ja divertimentoja etc. Olihan mizart tuohon mennessä säveltönyt jo kaikki autenttiset viulukonserttonsa, lukuisia italiassa menestyksen saaneita opera serioita joista ascanio alba julistettiin hassen oopperaa paremmaksi, la finta sempicen, bastiennen, munchenissä esitetyn la finta giardinieran, lukuisia messuja, lukemattomia sinfonioita, konserttiaarioita, concertino, fagottikonserttoja, sellokonserton, litanioita, dixit et magnificat,pianosonaatteja, haffner serenadin etc ja bach vasta harjoitteli fuugamuodolla.
 
Das wohltemperierte klavier on pitkään tunnettu suomen kielessä nimeltään tasavireinen piano vaikka jo melko kauan sitten on pidetty hyvin mahdollisena joskaan ei kokonaan todistettuna että teos on hyvin viritetty piano jossa jokaisen sävellajin karaktääri tulee paremmin esiin.
 
Sille sielullisten kokemusten tasolle ja alueelle, ihmismielen syvimpiin kerroksiin joihin mozartin myöhäisempi aikuisiällä sävelletty kypsin musiikki johdattaa, ei bachin tekotaitoisella skolastisella polyfonisella tyylillä, monotemaattisena ja monorytmisenä ja vain yhtä affektia kerrallaan käsittelevänä, ole mitään asiaa.
 
Bach pääsee totuuden nimessä korkeintaan vain puoliväliin siitä mihin mozartin jumalallinen taide yltää suurimmillaan. Mozart olikin aivan ainutlaatuinen musiikillinen nero jonka vertaista ihmiskunnan historia ei toista tunne. "Mozart tunsi ihmissielun salaisuudet kuten vain harva, säveltäjistä ei kukaan."
 
Mutta jos ihailet vain teknistä taitoa sisällöllisen substanssin kustannuksella voit kuunnella vaikka luomisvoimaltaan jo ehtyneen mozartin requiemin kyrien koulumaisen virheettömän oppineen kaksoisfuugan jonka syviin ja jyrkkiin harmonisiin kuiluihin ei kukaan toinen tuon ajan säveltäjä olisi uskaltautunut. Fuugassa on kuulemma bachin suuruutta. Laudate pueri fuuga vesperae solennes de confessoresta on kuitenkin tuoreen luomisvoimansa ansiosta paljon suurempi, vaikuttavampi ja melkoisesti syvällisempikin.
 
Mozartin c molli messun qui tolliksen kahdeksanäänisen polyfoniataitteen modulaatio g mollista es duuriin on kirkkomusiikin korkein huipentuma sen kyrien ja glorian mahtavan alun lisäksi d molli kyrien ja joidenkin vesperae solennes de confessoren osien ohella etc. H molli messu lienee bachin suurin teos joka ei kuitenkaan yllä mozartin sielun syvyyksiin asti. Voin ihan kokemuksen syvällä rintaäänellä sen todeta.
 
Mozartilla saattoi olla jonkinlainen bach kriisi c molli messun säveltämisen aikaan ja on oletettu että hän sillä teoksella olisi halunnut säveltää mainitun bachin teoksen veroisen messun sen taaksepäin katsovasta barokin kantaattimessutraditioon kytkeytyvästä epäajanmukaisesta tyylistään, kuoro osissa ilmenevästä bachin vaikutuksesta ja spontaanista vailla mitään tilausta kehkeytymään alkaneesta sävellysprosessista päätellen koska mozartin halua esittää messu salzburgissa vaimonsa kanssa isänsä luona tekemän vierailun yhteydessä ei pidetä riittävän painavana syynä messun säveltämiselle.
 
Jotta musiikki voisi yltää niihin ihmissielun syvimpiin ja salattuihin viimeisiin kerroksiin ja sopukoihin sen on vapauduttava tekotaitoisen kontrapunktisen satsin kahleista ja jäykästä barokkiarkkitehtuurista tanssisarjoineen hienosyiseen tematiikkaan, tunteiden vaihtelua kuvaavaan teemojen moninaisuuteen, sävellajien rikkaaseen vaihteluun duurin ja mollin välillä häilyvässä tonaliteetissaan, rytmien moninaisuuteen, yksilöllisen tunteen ja ajatuksen ilmaisuun melodian saadessa johtoaseman sonaattimuodon puitteissa monumentaalista sinfonista muotoarkkitehtuuria edustavissa suurissa sinfonioissa jossa toonikan ja dominantin välisestä polariteetista kasvoi rakennetta ohjaava dynaaminen voima kaksivaiheisen päälinjan mukaisessa siirtymisessä ensin toonikasta dominanttiin ja siitä edelleen muihin sävellajeihin ja paluu dominantin kautta takaisin toonikaan.siten luotu musiikki kuten mozartin suurimmat sinfoniat ja pianokonsertot tai kamarimusiikki voivat ilmaista syvimpiä ja suurimpia tunteita ja jumalan rakkautta ja valon atmosfääriä edustavan olemuksen minkä ihminen voi korkeimmillaan saavuttaa suuren musiikin välityksellä. Bachin musiikki on lähinnä tylsää museomusiikkia.

Ihan kivaa juttua laita lisää olipa totuusarvo niin tai näin. Pitäisi olla se "Deep thought" tietokone joka ratkaisisi paremmuuden. Olen edelleen sitä mieltä että Bach voittaisi murskalukemin. Mozartin Requiemin kuuntelin äskettäin Harnoncourtin levyttämänä ja onhan siinä jotain vaikka eikös tämä ollut niitä mozartin lopunajan tuotteita joka jäi kesken ja sitten joku oppilas pisti loput omiaan eli lobotomiaan.
 
Tosta requiemista on hassu juttu tri Swaabin kirjassa "We are our brains". Tohtori oli matkalla Indonesiassa luennoimaan ja taksikuskin radio pauhasi räppiä täysillä. Swaab kysyi varovasti voisko musaa hiukan hiljentää, johon kuski vastasi että mikä musa sitten miellyttäisi. Swaab vastasi "Mozartin requiem" siinä toivossa että keskustelu lakkaisi. Seuraavana aamuna sama taksikuski poimi tohtorin luennoimaan ja yhtäkkiä pisti requiemin soimaan- tohtori oli ällikällä lyöty ja hyvin liikuttunut. Sitten tuli juttua skitsofreenikoista ja kävi ilmi että kuskin veli sairastaa sitä ja asuu kuskin kotona. Huonoina hetkinä hän antaa tipan kallista lääkettä veljelleen. Tohtori kysyi missä lääkepulloa säilytetään... vuosikaudet olohuoneessa! Tohtori huomautti että lääke muuttuu vähitellen myrkyksi vallitsevassa helteessä. Johon taksikuski hetkisen tuumittuaan: "No tuo selittää sen että lääke ei tuntunut viimeksi vaikuttavan, joten annoimme tipan papukaijalle. Se tipahti heti kuolleena häkkiinsä" Ha-ha!

PVC: Ihan kivaa juttua laita lisää olipa totuusarvo niin tai näin. Pitäisi olla se "Deep thought" tietokone joka ratkaisisi paremmuuden. Olen edelleen sitä mieltä että Bach voittaisi murskalukemin. Mozartin Requiemin kuuntelin äskettäin Harnoncourtin levyttämänä ja onhan siinä jotain vaikka eikös tämä ollut niitä mozartin lopunajan tuotteita joka jäi kesken ja sitten joku oppilas pisti loput omiaan eli lobotomiaan.
 
Tosta requiemista on hassu juttu tri Swaabin kirjassa "We are our brains". Tohtori oli matkalla Indonesiassa luennoimaan ja taksikuskin radio pauhasi räppiä täysillä. Swaab kysyi varovasti voisko musaa hiukan hiljentää, johon kuski vastasi että mikä musa sitten miellyttäisi. Swaab vastasi "Mozartin requiem" siinä toivossa että keskustelu lakkaisi. Seuraavana aamuna sama taksikuski poimi tohtorin luennoimaan ja yhtäkkiä pisti requiemin soimaan- tohtori oli ällikällä lyöty ja hyvin liikuttunut. Sitten tuli juttua skitsofreenikoista ja kävi ilmi että kuskin veli sairastaa sitä ja asuu kuskin kotona. Huonoina hetkinä hän antaa tipan kallista lääkettä veljelleen. Tohtori kysyi missä lääkepulloa säilytetään... vuosikaudet olohuoneessa! Tohtori huomautti että lääke muuttuu vähitellen myrkyksi vallitsevassa helteessä. Johon taksikuski hetkisen tuumittuaan: "No tuo selittää sen että lääke ei tuntunut viimeksi vaikuttavan, joten annoimme tipan papukaijalle. Se tipahti heti kuolleena häkkiinsä" Ha-ha!
 
Minulla ei ole pienintäkään epäilystä etteikö mozart ole jopa täysin ylivoimainen bachin konstruktiiviseen skolastiseen polyfoniseen tyyliin verrattuna koska olen sen itse kokenut syvästi molempien parhaita konserttoja kuunneltuani niihin syvästi samastuen jonka voin kokemuksen syvällä rintaäänellä oikeaksi todistaa.
 
Bachin kolmas brandenburgilainen oli psykofyysiseltä tilaltaan jotakuinkin haydniin pariisin sinfonioiden tasolla tai ehkä hiukan heikompi ja pinnallisempi, vähemmän vaikuttava kuin papan parhaat sinfoniat. Kannattaisi ehkä harkita yksityisellä lyhyterapiaa ja käyttää myrkkyjä vain lyhytaikaisesti ettei potilaan sisuskaluja kuormiteta turhaa synteettisillä lääkeaineilla ellei hänen psykoosinsa tai masennuksensa ole pitkittynyt ja hoitaa häntä psykososiologisin keinoin. Kaikki psyyken häiriöt tai sairaudet eivät johdu aivojen kemiallisen tasapainon häiriöistä kuten nykypsykiatria lähtökohtaisesti olettaa.

 
Mozartin vaimo kääntyi ensin perheen luotetun ja ystävän Eyblerin puoleen jotta ei olisi menettänyt luultavasti jo etukäteen hyvin maksettua rahakasta tilausta mutta aikaavievänä eybler palautti partituurin pari osaa orkestroituaan takaisin konstanzelle joka useilta muusikoilta kysyttyään päätyi lopulta syssmayeriin joka orkestroi ehkä mozartin neuvojen pohjalta kaikki mozartin laulu-ja kuoro-osuudet valmiista introituksesta ja kyrie fuugasta eteenpäin säveltäen itse omien sanojensa mukaan kokonaan benedictuksen ja sanctuksen joka on heikko. Osien alussa saattaa olla viittauksia instrumentaatioon tai yksittäisiä tahteja sielä täällä.Agnus dei saattaa perustua mozartin konstanzelle antamiin luonoksiin joiden pohjalta susmayer täydensi osan valmiiksi. Requiem päätyy mozartin konstanzelle ilmaiseman toivomuksen mukaan tuhoa symboloivaan alkukuoroon. Mozartille ei ollut annettu mahdollisuutta säveltää lohduttavaa päätösjaksoa.
 
Brittiläinen tutkijä richard maunder on valmistanut sussmayerista kokonaan puhdistetun version lisäten lacrimosaan aiemmin tuntemattoman amen käsikirjoitusfragmentin. Teos on myös levytetty.
 
Minusta sinun kirjoitustesi totuus arvo on pikemminkin vähän sitä sun tätä kuten itsekin olet todennut. Minun kirjoitukset perustuvat paljolti faktaan ja voimakkaisiin omiin kokemuksiin ja vakaumukseen. Sinähän voit itse tarkistaa gouldin kirjasta mitä hän kirjoittaa bachin parikymmpisenä säveltämistä kömpelöistä varhaisfuugista ja toccatoista jotka tarvitsisivat editoijan punakynää alkeellisen sekvenssimäisinä, loputtoman toisteisina ja harmonisesti pöhöttyneinä. Se löytyy die kunst der fugea käsittelevästä luvusta.
 
Mozart oli sen ikäisenä jo suuri maailmanmainetta saavuttanut taitava säveltäjä joka kirjoitti kuorofuugia messuihinsa jo aivan lapsenakin kun bach vasta opetteli niiden säveltämistä vanhempana. Mozart oli siihen aikaan jo hyvin tuottelias ja laajan tuotannon omannut säveltäjä.
 
Ja jos sinua renessansin musiikki niin paljon kiehtoo voin paluttaa mieliin että mozart kirjoitti sitäkin italiassa mm. Pääsykokeena sikäläiseen filharmoniseen seuraan jonne päästäkseen hänet suljettiin huoneeseen kirjoittamaan valvonnassa renessanssin perinteiden mukaista kuoroteosta tehtävän ollessa vain puolessa tunnissa valmis ja pienistä korjauksista huolimatta hänet sitten hyväksyttiinkin säveltämänsä renesanssityyliä stile osservato edustavan antifoninsa perusteella kyseiseen maineikkaaseen filharmoniseen seuraan neljätoistavuotiaana jonka ikäisenä hän myös jäljensi majapaikassa ulkomuistista allegrin kuuluisan misereren kuultuaan sen ainoastaan kerran roomassa sikstuksen kappelissa piinaviikolla. Misereren jäljentäminen oli pannaan julistamisen uhalla kielletty. Mutta se ei koskenut ilmiömäistä muistia.
 
Ilmeisesti urotyöstä kuultuaan Paavi clemens XVI tarjosi mozarteille vastaanoton suoden Mozartille pannaan julistamisen sijasta ritarin arvon ja korkean paavillisen kunniamerkin, ritariristin josta patriisilaisperheen lapset pilkkasivat häntä eikä hän koskaan käyttänyt sitä sen jälkeen.
 
Linziläinen sinfonia jota mozart sävelsi päätä pahkaa valmistui neljässä päivässä.
 
Lepzigissa kanttori doles pyysi talossaan usein vierailleelta ja nyt yöpyneeltä mozartilta muistoksi paria riviä ja vaikka säveltäjä olisi kaivannut jo yöpuulle hän suostui repien nuottipaperin ja kirjoittaen kahdelle erilliselle liuskalle kummallekin tekstittömän kolmiäänisen kaanonin viidessä tai kuudessa minuutissa jotka laulettuna kuulostivat ihastuttavalta ja kun huomattiin että nämä voitiin laulaa synkronisesti mozart kirjoitti niihin sanat. Tunnelma oli korkealla ja sitten mozart toivotti adieu kinder ja oli yhtäkkiä poissa. Kuusiääninen kaksoiskaanon on nyttemmin kadoksissa. Mutta onhan mozartilla paljon muitakin kauniita kaanoneita.

megatherium: Minulla ei ole pienintäkään epäilystä etteikö mozart ole jopa täysin ylivoimainen bachin konstruktiiviseen skolastiseen polyfoniseen tyyliin verrattuna koska olen sen itse kokenut syvästi molempien parhaita konserttoja kuunneltuani niihin syvästi samastuen jonka voin kokemuksen syvällä rintaäänellä oikeaksi todistaa.
 
Bachin kolmas brandenburgilainen oli psykofyysiseltä tilaltaan jotakuinkin haydniin pariisin sinfonioiden tasolla tai ehkä hiukan heikompi ja pinnallisempi, vähemmän vaikuttava kuin papan parhaat sinfoniat. Kannattaisi ehkä harkita yksityisellä lyhyterapiaa ja käyttää myrkkyjä vain lyhytaikaisesti ettei potilaan sisuskaluja kuormiteta turhaa synteettisillä lääkeaineilla ellei hänen psykoosinsa tai masennuksensa ole pitkittynyt ja hoitaa häntä psykososiologisin keinoin. Kaikki psyyken häiriöt tai sairaudet eivät johdu aivojen kemiallisen tasapainon häiriöistä kuten nykypsykiatria lähtökohtaisesti olettaa.

 
Mozartin vaimo kääntyi ensin perheen luotetun ja ystävän Eyblerin puoleen jotta ei olisi menettänyt luultavasti jo etukäteen hyvin maksettua rahakasta tilausta mutta aikaavievänä eybler palautti partituurin pari osaa orkestroituaan takaisin konstanzelle joka useilta muusikoilta kysyttyään päätyi lopulta syssmayeriin joka orkestroi ehkä mozartin neuvojen pohjalta kaikki mozartin laulu-ja kuoro-osuudet valmiista introituksesta ja kyrie fuugasta eteenpäin säveltäen itse omien sanojensa mukaan kokonaan benedictuksen ja sanctuksen joka on heikko. Osien alussa saattaa olla viittauksia instrumentaatioon tai yksittäisiä tahteja sielä täällä.Agnus dei saattaa perustua mozartin konstanzelle antamiin luonoksiin joiden pohjalta susmayer täydensi osan valmiiksi. Requiem päätyy mozartin konstanzelle ilmaiseman toivomuksen mukaan tuhoa symboloivaan alkukuoroon. Mozartille ei ollut annettu mahdollisuutta säveltää lohduttavaa päätösjaksoa.
 
Brittiläinen tutkijä richard maunder on valmistanut sussmayerista kokonaan puhdistetun version lisäten lacrimosaan aiemmin tuntemattoman amen käsikirjoitusfragmentin. Teos on myös levytetty.
 
Minusta sinun kirjoitustesi totuus arvo on pikemminkin vähän sitä sun tätä kuten itsekin olet todennut. Minun kirjoitukset perustuvat paljolti faktaan ja voimakkaisiin omiin kokemuksiin ja vakaumukseen. Sinähän voit itse tarkistaa gouldin kirjasta mitä hän kirjoittaa bachin parikymmpisenä säveltämistä kömpelöistä varhaisfuugista ja toccatoista jotka tarvitsisivat editoijan punakynää alkeellisen sekvenssimäisinä, loputtoman toisteisina ja harmonisesti pöhöttyneinä. Se löytyy die kunst der fugea käsittelevästä luvusta.
 
Mozart oli sen ikäisenä jo suuri maailmanmainetta saavuttanut taitava säveltäjä joka kirjoitti kuorofuugia messuihinsa jo aivan lapsenakin kun bach vasta opetteli niiden säveltämistä vanhempana. Mozart oli siihen aikaan jo hyvin tuottelias ja laajan tuotannon omannut säveltäjä.
 
Ja jos sinua renessansin musiikki niin paljon kiehtoo voin paluttaa mieliin että mozart kirjoitti sitäkin italiassa mm. Pääsykokeena sikäläiseen filharmoniseen seuraan jonne päästäkseen hänet suljettiin huoneeseen kirjoittamaan valvonnassa renessanssin perinteiden mukaista kuoroteosta tehtävän ollessa vain puolessa tunnissa valmis ja pienistä korjauksista huolimatta hänet sitten hyväksyttiinkin säveltämänsä renesanssityyliä stile osservato edustavan antifoninsa perusteella kyseiseen maineikkaaseen filharmoniseen seuraan neljätoistavuotiaana jonka ikäisenä hän myös jäljensi majapaikassa ulkomuistista allegrin kuuluisan misereren kuultuaan sen ainoastaan kerran roomassa sikstuksen kappelissa piinaviikolla. Misereren jäljentäminen oli pannaan julistamisen uhalla kielletty. Mutta se ei koskenut ilmiömäistä muistia.
 
Ilmeisesti urotyöstä kuultuaan Paavi clemens XVI tarjosi mozarteille vastaanoton suoden Mozartille pannaan julistamisen sijasta ritarin arvon ja korkean paavillisen kunniamerkin, ritariristin josta patriisilaisperheen lapset pilkkasivat häntä eikä hän koskaan käyttänyt sitä sen jälkeen.
 
Linziläinen sinfonia jota mozart sävelsi päätä pahkaa valmistui neljässä päivässä.
 
Lepzigissa kanttori doles pyysi talossaan usein vierailleelta ja nyt yöpyneeltä mozartilta muistoksi paria riviä ja vaikka säveltäjä olisi kaivannut jo yöpuulle hän suostui repien nuottipaperin ja kirjoittaen kahdelle erilliselle liuskalle kummallekin tekstittömän kolmiäänisen kaanonin viidessä tai kuudessa minuutissa jotka laulettuna kuulostivat ihastuttavalta ja kun huomattiin että nämä voitiin laulaa synkronisesti mozart kirjoitti niihin sanat. Tunnelma oli korkealla ja sitten mozart toivotti adieu kinder ja oli yhtäkkiä poissa. Kuusiääninen kaksoiskaanon on nyttemmin kadoksissa. Mutta onhan mozartilla paljon muitakin kauniita kaanoneita.
 
"Minusta sinun kirjoitustesi totuus arvo on pikemminkin vähän sitä sun tätä kuten itsekin olet todennut." Asia vaivaa myös minua. Inhoan suunnattomasti kirjoittamista ja tiedän ettei minun pitäisi ikinä kirjoittaa mitään. Sinä sen sijaan kirjoitat suht koht hyvin tai ainakin vuolaasti, hiukan tajunnanvirtamaisesti. Nostan hattua. Mielestäni parhaat ajatukseni ovat musiikillisia- pidän myös kuvataiteesta mutta pensseli ei kuitenkaan pysyisi mämmikourissani enkä osaa piirtää. Ylipäätänsä ihminen elää hetkisen eikä yleensä pysty muuhun kuin huonoon. Useimmat eivät pysty edes huonoon vaan heidän puuhansa ovat täysin kelvottomia ja haitallisia kohdusta hautaan, valheellisia ja ennen kaikkia väyrysmäisen tylsiä. Moxartin pianokonsertot ovat minusta kaikki huonoja. Myönnät käsittääkseni itsekin että hänen pianosonaattinsa ovat enimmäkseen huonoja ehkä poislukien A-molli sonaatti. Sekin on minusta melko huono joskin kortisonia täyteen pumpattu kuolemansairas virtuoosi Lipatti soittaa pari viime minuuttia hienosti vaihdellen auringonpaistetta ja varjoa mestarillisesti. Mutta se taisi olla ko. pianistin taitoa jonka elämäkerta minulla on sekin on hiukan tylsä ja puutteellinen.
 
Useimmat Bachin toccatat ovat tosiaan hiukan huonoja. Mutta muutaman vuoden päästä kovasti treenattuaan Bach kirjoitti kuusi partitaa cembalolle joita tietääkseni yleisesti pidetään mestariteoksina ja cembalorepertuaarin huippuina ja minä itsekin pidän niistä kovasti esimerkiksi scott rossin soittamina vuotta ennen hänen "ennenaikaista" kuolemaansa (kenen kuoleman on koskaan sanottu olleen oikeanaikainen, hitlerinkö?).
 
Kuunteleppa esimerkiksi 3. partita rossin 1988 täysin häikäilemättömästi soittamana - jo aidsin leimaamana ja kuolemaan tuominneena josta seikasta hän tietääkseni oli tietoinen. Minkäänlaisia teknisiä tai taiteellisia vaikeuksia en kuule. Pystyikö mozart koskaan edes 10 % vastaavaan kauneuteen?
 
https://www.youtube.com/watch?v=gvtuhBHF8M4
 
Ilmiömäinen muisti tuskin todistaa mozartin lahjoista, kuulemma stravinskilla oli huono musikaalinen muisti jonka takia hän ei toiminut konserttipianistina. Itse luulisin muistavani goldberg variaatiot alusta loppuun sekä pienellä harjoittelulla wohltemperierte klaveerin alusta loppuun. Gouldin lievästi fanittama amerikkalainen pianisti Tureck osasi soittaa 14-vuotiaana bachin inventiot ulkomuistista kaikissa sävellajeissa ja 18-vuotiaana goldberg variaatiot ulkomuistista.
 
" Mozart oli siihen aikaan jo hyvin tuottelias ja laajan tuotannon omannut säveltäjä." Ei todista mitään- Eikös Mendelssohn ollutkin lapsena mozartia etevämpi ja nopeammin kehittynyt? Entäs Henry Purcellin hienot viola fantasiat jotka hän taisi säveltää 19-vuotiaana jos oikein muistan.
 
"Ja jos sinua renessansin musiikki niin paljon kiehtoo" käsittääkseni Mozart fanitti Bachin motetteja heti saadessaan ne käsiinsä ja Bach fanitti esim. Frescobaldia joka oli fanittanut renessansin musiikkia. Tämä on tämmöistä musiikkihistoriallista jatkumoa mutta taiteellinen musiikkinautinnollinen kliimaksi oli kiistatta Bach. Piste!
 
Jostain syystä 1800 tai 1900-luvun musiikki ei tunnu tuottavan vastaavaa nautintoa ja missä piileksii unohtumaton 2000-luvun musiikki?
 
Näköjään kumpikaan meistä ei koskaan kirjoita mitään Beethovenin tai Scubertin tai Chopinin musiikista.
 
Mitäpä mozartin elämällä oli väliä, parempi kuin ei olisi koskaan elänyt. Mutta atomeista koostuvana kokoelmana hänen oli fysiikan kaikkivoipien kvanttimekaanis-relativistisien lakien pakottamana pakko tilapäisesti kasaantua, ottaa aistein havaittava hahmo, puuhata hetken aikaa jotain mitätöntä terveytensä kustannuksella ja pian kadota olemattomiin aivojen tietoisuutta tuottaneen sähkökemiallisen toiminnan loppuessa ja atomikokoelman hajotessa.
 
Mark Twainin mukaan elämän kolme parasta asiaa ovat paremmuusjärjestyksessä 1) olla koskaan syntymättä 2) kuolla synnytyksessä ja 3) kuolla niin pian kuin mahdollista.
 
Niinpä otan taas hörpyn.

PVC: "Minusta sinun kirjoitustesi totuus arvo on pikemminkin vähän sitä sun tätä kuten itsekin olet todennut." Asia vaivaa myös minua. Inhoan suunnattomasti kirjoittamista ja tiedän ettei minun pitäisi ikinä kirjoittaa mitään. Sinä sen sijaan kirjoitat suht koht hyvin tai ainakin vuolaasti, hiukan tajunnanvirtamaisesti. Nostan hattua. Mielestäni parhaat ajatukseni ovat musiikillisia- pidän myös kuvataiteesta mutta pensseli ei kuitenkaan pysyisi mämmikourissani enkä osaa piirtää. Ylipäätänsä ihminen elää hetkisen eikä yleensä pysty muuhun kuin huonoon. Useimmat eivät pysty edes huonoon vaan heidän puuhansa ovat täysin kelvottomia ja haitallisia kohdusta hautaan, valheellisia ja ennen kaikkia väyrysmäisen tylsiä. Moxartin pianokonsertot ovat minusta kaikki huonoja. Myönnät käsittääkseni itsekin että hänen pianosonaattinsa ovat enimmäkseen huonoja ehkä poislukien A-molli sonaatti. Sekin on minusta melko huono joskin kortisonia täyteen pumpattu kuolemansairas virtuoosi Lipatti soittaa pari viime minuuttia hienosti vaihdellen auringonpaistetta ja varjoa mestarillisesti. Mutta se taisi olla ko. pianistin taitoa jonka elämäkerta minulla on sekin on hiukan tylsä ja puutteellinen.
 
Useimmat Bachin toccatat ovat tosiaan hiukan huonoja. Mutta muutaman vuoden päästä kovasti treenattuaan Bach kirjoitti kuusi partitaa cembalolle joita tietääkseni yleisesti pidetään mestariteoksina ja cembalorepertuaarin huippuina ja minä itsekin pidän niistä kovasti esimerkiksi scott rossin soittamina vuotta ennen hänen "ennenaikaista" kuolemaansa (kenen kuoleman on koskaan sanottu olleen oikeanaikainen, hitlerinkö?).
 
Kuunteleppa esimerkiksi 3. partita rossin 1988 täysin häikäilemättömästi soittamana - jo aidsin leimaamana ja kuolemaan tuominneena josta seikasta hän tietääkseni oli tietoinen. Minkäänlaisia teknisiä tai taiteellisia vaikeuksia en kuule. Pystyikö mozart koskaan edes 10 % vastaavaan kauneuteen?
 
https://www.youtube.com/watch?v=gvtuhBHF8M4
 
Ilmiömäinen muisti tuskin todistaa mozartin lahjoista, kuulemma stravinskilla oli huono musikaalinen muisti jonka takia hän ei toiminut konserttipianistina. Itse luulisin muistavani goldberg variaatiot alusta loppuun sekä pienellä harjoittelulla wohltemperierte klaveerin alusta loppuun. Gouldin lievästi fanittama amerikkalainen pianisti Tureck osasi soittaa 14-vuotiaana bachin inventiot ulkomuistista kaikissa sävellajeissa ja 18-vuotiaana goldberg variaatiot ulkomuistista.
 
" Mozart oli siihen aikaan jo hyvin tuottelias ja laajan tuotannon omannut säveltäjä." Ei todista mitään- Eikös Mendelssohn ollutkin lapsena mozartia etevämpi ja nopeammin kehittynyt? Entäs Henry Purcellin hienot viola fantasiat jotka hän taisi säveltää 19-vuotiaana jos oikein muistan.
 
"Ja jos sinua renessansin musiikki niin paljon kiehtoo" käsittääkseni Mozart fanitti Bachin motetteja heti saadessaan ne käsiinsä ja Bach fanitti esim. Frescobaldia joka oli fanittanut renessansin musiikkia. Tämä on tämmöistä musiikkihistoriallista jatkumoa mutta taiteellinen musiikkinautinnollinen kliimaksi oli kiistatta Bach. Piste!
 
Jostain syystä 1800 tai 1900-luvun musiikki ei tunnu tuottavan vastaavaa nautintoa ja missä piileksii unohtumaton 2000-luvun musiikki?
 
Näköjään kumpikaan meistä ei koskaan kirjoita mitään Beethovenin tai Scubertin tai Chopinin musiikista.
 
Mitäpä mozartin elämällä oli väliä, parempi kuin ei olisi koskaan elänyt. Mutta atomeista koostuvana kokoelmana hänen oli fysiikan kaikkivoipien kvanttimekaanis-relativistisien lakien pakottamana pakko tilapäisesti kasaantua, ottaa aistein havaittava hahmo, puuhata hetken aikaa jotain mitätöntä terveytensä kustannuksella ja pian kadota olemattomiin aivojen tietoisuutta tuottaneen sähkökemiallisen toiminnan loppuessa ja atomikokoelman hajotessa.
 
Mark Twainin mukaan elämän kolme parasta asiaa ovat paremmuusjärjestyksessä 1) olla koskaan syntymättä 2) kuolla synnytyksessä ja 3) kuolla niin pian kuin mahdollista.
 
Niinpä otan taas hörpyn.
 
itselläsi on kirjoituksissasi syvällistä ja kypsää, joskin pessimismin sävyttämää filosofista pohdintaa. Onko se sinulle luontainen tapa pohdiskella eksistenssiin liittyvää problematiikkaa ja ilmaista itseäsi vai oletko omaksunut sen schopenhauerilta? Hildesheimer sanoo että monet mozartin kirjeetkin kuten puchbergille osoitetut kerjuukirjeet ovat todellisia sävellyksiä peittelyn kontrapunktiikassaan
 
Mozartin ensimmäiset klaveerille sävelletyt viehättävät menuetit ovat jo neljänneltä ja viidenneltä ikävuodelta.
 
Musiikinopettajan mukaan fuugien soittaminen stimuloi pikemminkin kosketusaistia kuin älyä tuottaessaan suurempaa nautintoa esittäjälle kuin kuuntelijoille.
 
Minusta handelkin kykenee luomaan kauniimpia melodisia linjoja kuin bach ja säveltämään tätä ilmaisuvoimaisempaa musiikkia oratorioidensa kuten messiaan aarioissa tai kuoro osissa ja tietenkin myös lukuisissa oopperoissaan. Bach ei ollutkaan mikään musiikkidramaatikko kuten mozart joka dramaatikkona oli suuri psykologi tuntiessaan ihsmissielun salaisuudet ja kyeten suurten mittojen objektivoimiskyvyllään liikuttamaan näyttämöhahmojaan mielin määrin.
 
Bachin taide saattaa edustaa fuugatekniikan huipentumaa barokin musiikissa mutta mozart oli koko länsimaisen taidemusiikkitradition suurin luova henki ja korkein musiikillinen äly yltäen lähimmäksi absoluuttista kuin kukaan toinen säveltäjä.
 
Olitpa sitten mitä mieltä tahansa niin yleisen mielipiteen mukaan mozart mielletään muiden suurten wieniläisklassikoiden ohella kaiken kruunaavaksi huipentumaksi musiikinhistorian tornirakennelmassa jossa jokainen säveltäjä vuorollaan suorittaa ikään kuin vahdin vaihdon ennen täysklassismia ja sen kaiken kruunaavaa huipentumaa musiikissa jona bettuhoffenssia yleisesti pidetään.
 
Hildesheimerin mukaan emme kykene ottamaan tätä musiikinhistorian tornirakennelmaa vakavasti emmekä katso bettuhoffenssia sen täydellistäjäksi minkä mozart pisti alulle. Useimmista biografioistahan saamme lukea juuri nämä sanakäänteet että mozartin taiteen iltaruskossa häämötti bettuhoffenssin taiteen aamurusko tai jonka bettuhoffens oli saattava korkeimpaan täydellisyyteen.
 
Pikemminkin miellämme mozartissa jollakin tavoin sen objektiivisessa ohjelmallisuudessaan ainutkertaisen elementin muttemme tiedä kuinka se on syntynyt ja miten se vaikuttaa. Se tietenkin tyydyttää sen kaipuun jonka se synnyttää muttemme ole selvillä sen vaikutusmekanismin tavoista ja toiminnasta. Se toistaa kokemuksen syvyyden ilman elämystä jota se ei saavuta koska ei haluakaan saavuttaa sitä.
 
Jotenkin tuntuu siltä että wieniläisklassismi on mennyt sinulta ohi bach huumassasi ja musiikin herruudesta kamppailu bettuhoffenssin ja mozzartin välillä on jäänyt sinulle tuntemattomaksi. Olet jymähtänyt barokkiin.
 
Minusta mozartin pianokonsertot eivät voi olla huonoja jos kuulija kuten minä nuorempana, jolloin olin hulluna niihin , koin jumalallisen rakkauden valohehkuisen hengen täyttävän tajuntain korkeammanasteisessa kirkastuneessa transsinomaisessa psykofyysisessä tilassa ulkomaailman ja minuuden kadotessa kokonaan tajunnastain ollessain tiedoitsemisen puhdas subjekti.
 
Korostan sitä vaikka sinä et sitä ehkä vieläkään käsitä että tämä ei ole jotakin merkityksetöntä tai vertauskuvallista sanahelinää vaan realistinen ja todenmukainen selostus siitä uskomattomasta sisäisestä sielullisesta kokemuksesta jonka todella koin ja olen kokenut muidenkin suurten säveltäjien kuten schubertin, suuren been ja haydninkin musiikista mutta myös melartin tai tuukkanen mm. Ovat saaneet minussa aikaan voimakkaita emotionaalisia kokemuksia. Sitä on vaikea käsittää jos itse ei ole sellaista kokenut. Minusta se on koko eksistenssin suurin mysteeri
 
Kun bettuhoffen, joka oli erityisen mieltynyt sekä mozartin d molli että c molli konserttoon, oli wienissä augartenissa kuuntelemassa ystävänsä ja säveltäjäkollegansa jean babtist cramerin kanssa mozartin c molli konserttoa, huudahti finaalin loppunousun alkaessa: cramer, cramer, me emme koskaan pysty saamaan aikaan mitään tällaista.
 
Itse olin melko lahjakas piirtäjä nuorena koltiaisena jolloin piirsin lyijykynätekniikalla pienestä mallista bettuhoffensin ja schubertin muotokuvat, jotka taitavasti hahmoteltuina ja pienimpiäkin deltaljeja myöten sommiteltuina, olivat esillä eräässä piirustusnäyttelyssäkin ja ovat minulla tallessa viekäkin.
 
Eihän tuotteliaisuus ja laaja tuotanto tietenkään vielä sinällään olisi mikään vankkumaton todiste luomisvoimasta tai säveltäjän suuruudesta elleivät hänen teoksensa olisi jatkuvasti esillä myös orkestereiden ohjelmistossa ja uusina levytyksinä kuten mozartilla jonka serenadit ja puhallindivertimentotkin kelpaavat levytettäväksi yhä uudelleen sinfonioiden, oopperoiden, messujen, kvartettojen ym lisäksi yhtä hyvin nuorelta kuin vanhemmaltakin mozartilta.

mozartin säilyneistä ja tunnetuista pianosonaateista heikoimpina pitäisin B duuri sonaattia kv kolmekolmekolme joka muistuttaa hämmästyttävässä määrin erästä johann christian bachin sonaattia ja on siis pikemmikin kopio tai mukaelma kuin alkuperäinen mozartin sävellys. A molli sonaattihan on syvällisempi ja suurempi pianoteos kuin mikään johann sebastian bachin säveltämä partita tms.mekaanisen minimalistinen nypläys joka ei mene suoraan sydämeen kuten jumalallisen mozartin taide.
 
Samoin varsinkin toinen mannheimissa sävelletyistä sonaateista seiska tai ysi on erityisen klisheemäinen hiukan kuin sibben sinfoniat tai muut hänen joutavanpäiväiset triviaalit orkesterimusiikkiteoksena jotka ovat selvästi huonompia kuin esim saikkolan traaginen sinfonia ym hänen sinfoniansa tai esmes tuukkasen kuudes sinfonia tai linnalan kakkonen tai fougstedtin, leiviskän, pesosen tai aaltosen tehokkaita sinfonisia jaksoja sisältävät sinfoniat. Ja monet muut.
 
Se ettei niitä esitetä suomessa tasapuolisemmin sibben klisheemäisen sekundan ohella vaikuttaa minusta lähinnä tuottamukselliselta virkavirheen rikkomukselta ja laiminlyönniltä ja rahan ahneudelle haiskahtavalta typeryydeltä jossa aikaisempien kapellimestarien tyhmyydestä ja virheistä ei ole opittu mitään edes demokratiassa ja oikeusvaltiossa nimeltä suomi jonka sinivalkoisuutta on vahvasti liioiteltu, saati sitten puhtaasti musiikilliselta ja ammatilliselta aspektilta tarkasteltuna.
 
. Mutta olenhan minä saanut havaita myös senkin mitä oikeutta suomessa saa kun ihminen joka ei kuule päässään minkäänlaisia ääniä eikä ole masentunut joutuu pakkohoitoon vain sen perusteella kun luullaan että hän on muka eristäytynyt vaikka on aktiivisesti toimiva ja menevä ihminen.
 
Luulo ei ole tiedon väärti.broidin turhan huolestumisen takia tämäkin hoitovirheeksi ja vääräksi diagnoosiksi äitynyt väärinkäsitys vuosikymmeniä fobiaa ja OCD:tä poteneena asiassa jossa mikään ei ole muuttunut. Ennen kymmenen vuoden taukoa kävin itse omasta aloitteesta saamassa keskusteluapua fobioihin ja OCD:hen psyk polikklinikalla jossa todettiin ettei siitä ollut mitään hyötyä kun en suostunut ryhmäterapiaan.

megatherium: mozartin säilyneistä ja tunnetuista pianosonaateista heikoimpina pitäisin B duuri sonaattia kv kolmekolmekolme joka muistuttaa hämmästyttävässä määrin erästä johann christian bachin sonaattia ja on siis pikemmikin kopio tai mukaelma kuin alkuperäinen mozartin sävellys. A molli sonaattihan on syvällisempi ja suurempi pianoteos kuin mikään johann sebastian bachin säveltämä partita tms.mekaanisen minimalistinen nypläys oka ei mene suoraan sydämeen kuten jumalallisen mozartin taide.
 
Samoin varsinkin toinen mannheimissa sävelletyistä sonaateista seiska tai ysi on erityisen klisheemäinen hiukan kuin sibben sinfoniat tai muut hänen joutavanpäiväiset triviaalit orkesterimusiikkiteoksena jotka ovat selvästi huonompia kuin esim saikkolan traaginen sinfonia ym hänen sinfoniansa tai esmes tuukkasen kuudes sinfonia tai linnalan kakkonen tai fougstedtin, leiviskän, pesosen tai aaltosen tehokkaita sinfonisia jaksoja sisältävät sinfoniat. Ja monet muut.
 
Se ettei niitä esitetä suomessa tasapuolisemmin sibben klisheemäisen sekundan ohella vaikuttaa minusta lähinnä tuottamukselliselta virkavirheen rikkomukselta ja laiminlyönniltä ja rahan ahneudelle haiskahtavalta typeryydeltä jossa aikaisempien kapellimestarien tyhmyydestä ja virheistä ei ole opittu mitään edes demokratiassa ja oikeusvaltiossa nimeltä suomi jonka sinivalkoisuutta on vahvasti liioiteltu, saati sitten puhtaasti musiikilliselta ja ammatilliselta aspektilta tarkasteltuna.
 
. Mutta olenhan minä saanut havaita myös senkin mitä oikeutta suomessa saa kun ihminen joka ei kuule päässään minkäänlaisia ääniä eikä ole masentunut joutuu pakkohoitoon vain sen perusteella kun luullaan että hän on muka eristäytynyt vaikka on aktiivisesti toimiva ja menevä ihminen. Luulo ei ole tiedon väärti.broidin turhan huolestumisen takia tämäkin hoitovirheeksi äitynyt väärinkäsitys vuosikymmeniä fobiaa ja OCD:tä poteneena asiassa jossa mikään ei ole muuttunut. Ennen kymmenen vuoden taukoa kävin itse omasta aloitteesta saamassa keskusteluapua fobioihin ja OCD:hen psyk polikklinikalla jossa todettiin ettei siitä ollut mitään hyötyä kun en suostunut ryhmäterapiaan mutta jotka käynnit broidikin tiesi joka oli ennen äänekäs itsekseen puhuja jonka vanhemmat oli heittänyt pihalle isän illessa myös usein tälle vihainen ja pyysi muualle asumaan. On myös huolissaan hopeista jonka vuoksi aurorassa saa jopa paranoidin leiman.
 
Isän kanssa mentiin milenterveystoimistoon kun jätin työt KHO ssa sinänsä harmittomien pakko oireiden takia.
 
Kärsimystä pukkaa täälläkin päin - meininki inhottaa - onneksi lopulta kaikki pääsevät sinne hautaan tsekkaamaan onko tuonpuoleista vai eikö ole.

Mutta sanottakoon kuitenkin että olkoot mozartin pianosonaatit sitten laadullisesti kuinka korkeata tai heikkoa tasoa tahansa, pianosonaatti sävellysmuotona ei kiinnosta minua juuri pätkän vertaa.
 
C molli sonaattia olen kuunnellut välillä kuriositeetin vuoksi jopa melko lumouteenakin mutta minua vaivaa ajatus että se erään levytekstin mukaan perustuisi johonkin varhaisempaan sonaattiin jonka mozart on vasta myöhemmin täydentänyt valmiiksi omistaen sen therese von trattnerille enkä tämän takia tiedä mikä osa siitä on kypsintä ja mikä vähemmän kypsää mozartia kun en viitsisi huijata itseäin katteettomilla lupauksilla teoksen laadullisesta tason suhteen.
 
Yhtä kaikki, teos on mozartin pianosonaateista ainoa joka täysin hyödyntää soittimen potentiaalista dynamiikkaa ja rekisteriä.
 
Musiikkitieteilijä alfred einstein oli kuitenkin sitä mieltä että mozartin C duuri sonaatti K kolmekolmenolla on eräs rakastettavimmista mozartin teoksista jonka hän koskaan sävelsi.
 
Ja charles sutton luonnehti F duuri sonaattia K kolmekolmekaksi ekspaniiviseksi, ulospäinsuuntautuneeksi ja dramaattiseksi edustaessaan niitä ominaisuuksia joita pidettiin tuhatkahdeksansataa luvulla virtuoosisen pianomusiikin ideaalina.
 
Mozartin G duuri pianotrio haydnlaisessa kroatialaisia kansansävelmiä muistuttavassa heleässä, tunteikkaassa ja kirpeässä melodiikassaan perustunee, uskotaan, johonkin tuntemattomaan varhaiseen mozartin pianosonaattiin jonka hän on laajentanut pianotrioksi.

Joopa joo tietyt suomalaiset säveltäjät ja moxart eivät ole aivan kelvottomia mutta György Ligeti olisi mieluiten ottanut sinne hautaan/olemattomaan tuonpuoleiseen mukaan Bachin die kunst der fugen erään pianistin soittamana... olikohan nimi jevgeni koroliov. juu.
 
Mielestäni Richard Troegerin klavikordi versio ei ole hassumpi. Filosofista musiikkia
 
https://www.youtube.com/watch?v=sWQfom7E2Z8
 
Minulla on aarre merikannon & väiski raition kootut urkuteokset cd ihan suht koht ookoo sekin. Nämä olivat 1920-luvun alun inhottuja modernisteja jotka vissiin ratkesivat ryyppyyn. kolmas mies oli ernest pingoud jonka levy minulla on myös pingoud kuten arthur hoenegger fanitti vetureita ja lisäksi kuolemaa veturin alle. Lopulta hän toteutti homman

PVC: Joopa joo tietyt suomalaiset säveltäjät ja moxart eivät ole aivan kelvottomia mutta György Ligeti olisi mieluiten ottanut sinne hautaan/olemattomaan tuonpuoleiseen mukaan Bachin die kunst der fugen erään pianistin soittamana... olikohan nimi jevgeni koroliov. juu.
 
Mielestäni Richard Troegerin klavikordi versio ei ole hassumpi. Filosofista musiikkia
 
https://www.youtube.com/watch?v=sWQfom7E2Z8
 
Minulla on aarre merikannon & väiski raition kootut urkuteokset cd ihan suht koht ookoo sekin. Nämä olivat 1920-luvun alun inhottuja modernisteja jotka vissiin ratkesivat ryyppyyn. kolmas mies oli ernest pingoud jonka levy minulla on myös pingoud kuten arthur hoenegger fanitti vetureita ja lisäksi kuolemaa veturin alle. Lopulta hän toteutti homman
 
Väiski taisi olla luonteeltaan julkisuutta ja ihmisten seuraa karttava eristäytynyt erakko ja merikannolle kehittyi ooppiumriippuvuus joka saattoi vaikuttaa luomisvoimaa heikentävästi ooppiumnarkomanian osuessa juuri merikannon tyylillisen murroksen aikoihin siirryttyään säveltäjän sisimpiä tuntoja heijastelevasta ekspressionististen ja impresionististen sävyjen radikaalista modernistisesta kaudesta, jotanotturno vielä edustaa, kyllikin ryöstön enteilemään kepeämpään ja helppotajuisempaan kansallisromanttiseen ja uusklassiseen vaiheeseen, merikannon tien viedessä säveltäjänä siitä missä oli jo jotain, mutta ei aivan, johonkin sellaiseen, missä sitä ei enää ollut aivan täysin hieman kuin mozartinkin, olkoonkin että jotkut mozartin varhaisemmistakin teoksista ovat erinomaisia mestariteoksia kuten G-D-ja A-duuri viulukonsertot, pienen g molli ja raikkaan A duuri tai C duuri sinfonian ja joidenkin litanioiden, messujen ja jopa tafel musik kokoelmaan kuuluvien puhallindivertimentojen lisäksi, joitakin lucio sillan suuria aarioita kuten giunian kohtausta Es duuriholviston alla unohtamatta ehkä varhaisten kvartettojen lisäksi sekä tietenkin laaja kokoelma hienoja konserttiaarioita joihin kuuluu myös mozartin ensimmäinen suuri resitatiivi joka on siis sävelletty jo neljätoistavuotiaana italiassa sekä ensimmäiset säilyneet pianosonaatit ja a molli ja e molli sonaatti, concertone, vesperit ja jopa pariisin sinfonia tai sinfonia cincertante viululle ja alttoviululle profeetallisine hitaine osineen ja zaiden torso.
 
Mozartin säveltäjäuran suuriin mysteereihin kuuluu myös se miksi mozart ei saanut enää uutta oopperatilausta italiasta menestyksekkäiden serioidensa kuten mithridaten, ascanion ja lucio sillan jälkeen jonka esityksissä oli niin paljon tungosta aitioita myöten että katsomossa oli mozartin mukaan jopa hankala hengittää. Leopold isäkin kaavaili pojalleen suurta uraa italiasta menestysoopperoiden säveltäjänä mutta kohtalo päätti toisin. Johann adolph hasse jonka oopperan mozartin ascanio in alba oli murskannut leopoldin mukaan niin voimallisesti ettei hän voinut sitä edes kuvaila, lausui nuoresta mozartista että: "tämä poika tulee aiheuttamaan vielä unohduksen meille kaikille", jota voi pitää hämmästyttävän oikeaan osuneena profetiana.
 
Fantasia orkesterille on merikannon vaikuttavimpia teoksia jossa skrjabininkin lanseeraama kuusiääninen mystinen prometheussointu saa persoonallisemman ilmeen. Ensimmäistä kertaa myös kaksitoistasävelsointu vilahtaa merikannon teoksessa. Mozart on kuitenkin ylittämätön säveltäjänero häikäisevimmässä älyn kirkkaudessaan mitä musiikinhistoria tuntee. Merikannon teoksista palkittu schott konsertto ulf söderblomin johtamana tulkintana on sattumoisin tehnyt minuun voimakkaimman emotionaalisen vaikutuksen sitä aikoinaan vastaanottavaisessa tilassa hyvin keskittyneesti kuunnellessa. Heininen kutsuu merikannon radikaalia tuotantoa suomen säveltaiteen kulmakiveksi.
 
Jostain syystä tuubissa ei ole merikannon parhaita radikaaleja teoksia tai niitä ei ainakaan tällä luurilla pysty soittamaan. Minulla on niitä omalla ja lainalevyllä.
 
Musiikkikirjailijana, toimittajana ja vararehtorina tunnettu Sulho ranta sävelsi uransa alussa jopa vieläkin radikaalimpia teoksia kuin edellä mainitut mutta en tiedä mihin ovat mm. Prof haapasen, melartin, klamin ja raition kiittämät konstruktiivista vapaata atonaalista tyyliä edustavat kamarimusiikkiteokset kuten pianotrio, pianokvartetto, pianosarja lettres, viulusonaatti ja sinfoninen sarja sittemmin joutuneet tai miksi hiivatissa kukaan ei älyä esittää rantaa muuallakin kuin amatööriorkesterin konsertissa.
 
Toisessa concertinossa, sinfonia programmaticassa ja tuntemattomasssa maassahan ultramodernismi vielä kukkii vaihtuessaan sitten kriitikoiden lähinnä madetojan painostuksesta kansanomaisen yksinkertaisen diatonisiin, eksoottisiin ja uusklassisiin tyylipyrkimyksiin alkaen piccola sinfoniasta joka sekin on erinomainen mestariteos kuten japanilainen tanssipantomiimikin tai eksoottiset laulut kuten pyramidilaulu, modaalinen rarahu I, konstruktiivinen fuji, vaikuttava oceania tai kiinalaisiin runoihin pienelle kamarikokoonpanolle sävelletyt atonaalisuudessaan.
 
Rannan suvereenisti tunnetuin yksittäinen numero on yksi pien kansanlaulu vain joka on osa hänen viimeisestä paikoitellen hyvinkin polyfonisten jaksojen sävyttämästä sinfoniasta oratorio volgare. Semplica tai dell arte sinfoniassa ranta viljelee myös fuugaa kuuluisan scherzon jytkyjä ja hihhuleita lisäksi joka on saanut inspiraationsa ekspressionisti tyko sallisen samannimisestä maalauksesta.
 
Mozart edustaa korkeakulttuurin korkeimpia ideaaleja kun räppi on alakulttuurista monotonista rytmistä puhelauluräpätystä.

megatherium: Väiski taisi olla luonteeltaan julkisuutta ja ihmisten seuraa karttava eristäytynyt erakko ja merikannolle kehittyi ooppiumriippuvuus joka saattoi vaikuttaa luomisvoimaa heikentävästi ooppiumnarkomanian osuessa juuri merikannon tyylillisen murroksen aikoihin siirryttyään säveltäjän sisimpiä tuntoja heijastelevasta ekspressionististen ja impresionististen sävyjen radikaalista modernistisesta kaudesta, jotanotturno vielä edustaa, kyllikin ryöstön enteilemään kepeämpään ja helppotajuisempaan kansallisromanttiseen ja uusklassiseen vaiheeseen, merikannon tien viedessä säveltäjänä siitä missä oli jo jotain, mutta ei aivan, johonkin sellaiseen, missä sitä ei enää ollut aivan täysin hieman kuin mozartinkin, olkoonkin että jotkut mozartin varhaisemmistakin teoksista ovat erinomaisia mestariteoksia kuten G-D-ja A-duuri viulukonsertot, pienen g molli ja raikkaan A duuri tai C duuri sinfonian ja joidenkin litanioiden, messujen ja jopa tafel musik kokoelmaan kuuluvien puhallindivertimentojen lisäksi, joitakin lucio sillan suuria aarioita kuten giunian kohtausta Es duuriholviston alla unohtamatta ehkä varhaisten kvartettojen lisäksi sekä tietenkin laaja kokoelma hienoja konserttiaarioita joihin kuuluu myös mozartin ensimmäinen suuri resitatiivi joka on siis sävelletty jo neljätoistavuotiaana italiassa sekä ensimmäiset säilyneet pianosonaatit ja a molli ja e molli sonaatti, concertone, vesperit ja jopa pariisin sinfonia tai sinfonia cincertante viululle ja alttoviululle profeetallisine hitaine osineen ja zaiden torso.
 
Mozartin säveltäjäuran suuriin mysteereihin kuuluu myös se miksi mozart ei saanut enää uutta oopperatilausta italiasta menestyksekkäiden serioidensa kuten mithridaten, ascanion ja lucio sillan jälkeen jonka esityksissä oli niin paljon tungosta aitioita myöten että katsomossa oli mozartin mukaan jopa hankala hengittää. Leopold isäkin kaavaili pojalleen suurta uraa italiasta menestysoopperoiden säveltäjänä mutta kohtalo päätti toisin. Johann adolph hasse jonka oopperan mozartin ascanio in alba oli murskannut leopoldin mukaan niin voimallisesti ettei hän voinut sitä edes kuvaila, lausui nuoresta mozartista että: "tämä poika tulee aiheuttamaan vielä unohduksen meille kaikille", jota voi pitää hämmästyttävän oikeaan osuneena profetiana.
 
Fantasia orkesterille on merikannon vaikuttavimpia teoksia jossa skrjabininkin lanseeraama kuusiääninen mystinen prometheussointu saa persoonallisemman ilmeen. Ensimmäistä kertaa myös kaksitoistasävelsointu vilahtaa merikannon teoksessa. Mozart on kuitenkin ylittämätön säveltäjänero häikäisevimmässä älyn kirkkaudessaan mitä musiikinhistoria tuntee. Merikannon teoksista palkittu schott konsertto ulf söderblomin johtamana tulkintana on sattumoisin tehnyt minuun voimakkaimman emotionaalisen vaikutuksen sitä aikoinaan vastaanottavaisessa tilassa hyvin keskittyneesti kuunnellessa. Heininen kutsuu merikannon radikaalia tuotantoa suomen säveltaiteen kulmakiveksi.
 
Jostain syystä tuubissa ei ole merikannon parhaita radikaaleja teoksia tai niitä ei ainakaan tällä luurilla pysty soittamaan. Minulla on niitä omalla ja lainalevyllä.
 
Musiikkikirjailijana, toimittajana ja vararehtorina tunnettu Sulho ranta sävelsi uransa alussa jopa vieläkin radikaalimpia teoksia kuin edellä mainitut mutta en tiedä mihin ovat mm. Prof haapasen, melartin, klamin ja raition kiittämät konstruktiivista vapaata atonaalista tyyliä edustavat kamarimusiikkiteokset kuten pianotrio, pianokvartetto, pianosarja lettres, viulusonaatti ja sinfoninen sarja sittemmin joutuneet tai miksi hiivatissa kukaan ei älyä esittää rantaa muuallakin kuin amatööriorkesterin konsertissa.
 
Toisessa concertinossa, sinfonia programmaticassa ja tuntemattomasssa maassahan ultramodernismi vielä kukkii vaihtuessaan sitten kriitikoiden lähinnä madetojan painostuksesta kansanomaisen yksinkertaisen diatonisiin, eksoottisiin ja uusklassisiin tyylipyrkimyksiin alkaen piccola sinfoniasta joka sekin on erinomainen mestariteos kuten japanilainen tanssipantomiimikin tai eksoottiset laulut kuten pyramidilaulu, modaalinen rarahu I, konstruktiivinen fuji, vaikuttava oceania tai kiinalaisiin runoihin pienelle kamarikokoonpanolle sävelletyt atonaalisuudessaan.
 
Rannan suvereenisti tunnetuin yksittäinen numero on yksi pien kansanlaulu vain joka on osa hänen viimeisestä paikoitellen hyvinkin polyfonisten jaksojen sävyttämästä sinfoniasta oratorio volgare. Semplica tai dell arte sinfoniassa ranta viljelee myös fuugaa kuuluisan scherzon jytkyjä ja hihhuleita lisäksi joka on saanut inspiraationsa ekspressionisti tyko sallisen samannimisestä maalauksesta.
 
Mozart edustaa korkeakulttuurin korkeimpia ideaaleja kun räppi on alakulttuurista monotonista rytmistä puhelauluräpätystä.
 
"merikannolle kehittyi ooppiumriippuvuus" mistä hän mahtoi hommata kamansa?
 
"räppi on alakulttuurista monotonista rytmistä puhelauluräpätystä" toisaalta räppi edustaa ajan kulumista, siis rytmistä sekuntien monotomista tikittämistä kohdusta hautaan tuhannen kapakan kautta. toisin sanoen räppi on Kronoksen eli ajan jumalan ihmiskunnalle lähettämä viesti.
 
räppi on ajan pitämistä ja rumpali on timekeeper. Rumpali on rum pal eli rommin ystävä. Rumpali on dr rum mer eli tohtori rommimeri, vielä yksi rommi.

PVC: "merikannolle kehittyi ooppiumriippuvuus" mistä hän mahtoi hommata kamansa?
 
En tunne juoruja enkä voi kaikkea muistaa. Mozart maailmankaikkeuden korkeimpana älynä ja nerona sekä klassinen taidemusiikki edustavat korkeinta ja ainoata tosi jumaluutta koko maailmankaikkeudessa mitä kuvitella saattaa eikä mitään voi verrata sen absoluuttisuuteen mielikuvitusolennoista puhumattakaan.
 
Se on kokonaan oma psyykkinen maailmansa omalla abstraktilla tasollaan kaiken aineellisen ja verbaalisen yläpuolella ja ulottumattomissa jotka ovat vain kalpea varjo sen mittaamattomasta syvyydestä ja alati läsnäolevasta suuruudesta ja korkeudesta, musiikin sisimmästä olemuksesta, jonka tunnustan ainoaksi jumalaksi musiikin puhtaasti henkiseksi ja aineettomaksi mutta todella olemassaolevaksi maailmaksi jolla on avain ihmisen pyhimpään ja sisimpään psyyken ja sielun maailmaan ja korkeimmanasteisiin psykofyysisiin tiloihin jotka olen sisimmässäin kuten vain harvat ja valitut kultivoituneet taidemusiikin diletantit voimakkaasti kokenut.
 
Pyrin jo aikoinaan pääsemään sivariin vetoamalla mozartin ja kumpp. Jumaluuteen vakaumusta tiedusteltaessa ja tentattaessa mutta sitten tuo pykälä poistui ja sivariin pääsi kuka vain jos halusi.
Räpin rytminen puhelaulu edustaa viihdemusikin muotona alakulttuuria.