Kitarat: kitarakamat ›

Shredator: Haters gonna hate, me muut soitamme näillä maailman parhailta soundaavilla laatuvahvistimilla :)
 
Kouluhan koettaa laittaa meitä "parhausjärjestykseen" teettämällä kokeita ja tenttejä, joista annetaan numerot.
 
Parhauden mittaaminen on kuitenkin kyseenalaista.
 
Lehdetkin ovat vuosikausien ajan julkaisseet erilaisia Top 100 listoja: Parhaat rock-albumit, Parhaat kitaristit, Parhaat elokuvat, Parhaat ruokaravintolat ja niin edelleen.
 
Tällainen parhausjärjestykseen laittaminen on puhtaasti makuasia ja monet eivät koe tarpeelliseksi laittaa asioita minkäänlaiseen Top 100 listaan.
 
Jos ajattelen itseäni, niin en mitenkään kykene laittamaan suosikkilevyjäni parhausjärjestykseen ja samaa koskee suosikkikitaristeja tai suosikkibändejä. Sama se on ruuankin kanssa: joskus maistuu makkara, joskus paremmin kala kuten lohi tai ahven. Joskus taas kasvisruokakin voi toimia.
 
Jos joku tykkää Mesasta/Marshallista/Voxista/Fenderistä/Hiwattista, niin oikeastaan ihan samantekevää se minulle on. Asiaan ei liity vihantunnetta.

Laama666: Kouluhan koettaa laittaa meitä "parhausjärjestykseen" teettämällä kokeita ja tenttejä, joista annetaan numerot.
 
Parhauden mittaaminen on kuitenkin kyseenalaista.
 
Lehdetkin ovat vuosikausien ajan julkaisseet erilaisia Top 100 listoja: Parhaat rock-albumit, Parhaat kitaristit, Parhaat elokuvat, Parhaat ruokaravintolat ja niin edelleen.
 
Tällainen parhausjärjestykseen laittaminen on puhtaasti makuasia ja monet eivät koe tarpeelliseksi laittaa asioita minkäänlaiseen Top 100 listaan.
 
Jos ajattelen itseäni, niin en mitenkään kykene laittamaan suosikkilevyjäni parhausjärjestykseen ja samaa koskee suosikkikitaristeja tai suosikkibändejä. Sama se on ruuankin kanssa: joskus maistuu makkara, joskus paremmin kala kuten lohi tai ahven. Joskus taas kasvisruokakin voi toimia.
 
Jos joku tykkää Mesasta/Marshallista/Voxista/Fenderistä/Hiwattista, niin oikeastaan ihan samantekevää se minulle on. Asiaan ei liity vihantunnetta.
 
Olen kanssasi samaa mieltä ja itsekin inhoan kilpailua ja paremmuusjärjestyksiä. Olen myös sitä mieltä, että signaaliketjussa se soittaja on oikeasti se kaikkein kiinnostavin muuttuja jolle koko työkaluarsenaali on alisteinen. Eikä niitä työkaluja voi mitata yksikertaisilla laatukriteereillä, vaan kun taiteilijoista on kyse, niin mukana on ne luomisprosessin kummallisuudet hengellisyys, mojo ja ties mitä. Koska musiikissa on kyse tunteiden ilmaisusta ja sekä soittaja että kuulija ovat tuntevia olentoja joiden tunteita siinä ilmaistaan, niin yllättäen ilmaisuun käytettävät työkalutkin herättävät tunteita kuten vaikkapa tällä foorumilla voidaan huomata.
 
Jostakin syystä kun joku diggailee kovasti jotakin, niin aika nopeasti ilmestyy toinen porukka, joka alkaa vähätellen nimittämään heitä fanipojiksi, jonka varjolla voidaan mikä tahansa väittämä mitätöidä ilman perusteita. Olen oikeastaan vähän ihmetellyt tätä ilmiötä, mutta toisaalta olen myös huomannut että ketjut pysyvät asiallisina, kun aiheen rajaa hyvin ja kommentit argumentoidaan huolellisesti ilman isompia tunteisiin vetoavia kannanottoja.
 
Itse elän tällä hetkellä voimakasta Mesavaihetta elämässäni pitkä Fender vaiheen jälkeen, mutta pidän sitä hyvin henkilökohtaisena kysymyksenä johon en oikein osaa päästää muita väliin. Mun mielestä maailma on väärällään hyviä laitteita jokaisen tarpeisiin ja myös väärällään erilaisia soittajia eri ajatuksineen, niin ihan sama millä ihmiset soittaa tai mitä siitä ajattelee, mutta kaikenlasiet pohdiskelut on mielenkiintoisia. Miten mä sen nyt sanoisin?...... siis ihmisten mielipiteet eivät ole kiinnostavia, mutta ihmisten ajatukset sekä perustelut mielipiteilleen ovat todella kiinnostavia.

USA patentti on eri juttu kuin Eurooppa patentti. Uskon, että iso osa Smithin jenkkipatenteista olisi torpattu eu:ssa. Niin ollen kaikki nuo patentit ovat käsittääkseni voimassa vain Yhdysvalloissa, jos se jotakuta lohduttaa.

hallu: ...Jostakin syystä kun joku diggailee kovasti jotakin, niin aika nopeasti ilmestyy toinen porukka, joka alkaa vähätellen nimittämään heitä fanipojiksi, jonka varjolla voidaan mikä tahansa väittämä mitätöidä ilman perusteita. Olen oikeastaan vähän ihmetellyt tätä ilmiötä, mutta toisaalta olen myös huomannut että ketjut pysyvät asiallisina, kun aiheen rajaa hyvin ja kommentit argumentoidaan huolellisesti ilman isompia tunteisiin vetoavia kannanottoja.
 
Itse elän tällä hetkellä voimakasta Mesavaihetta elämässäni pitkä Fender vaiheen jälkeen, mutta pidän sitä hyvin henkilökohtaisena kysymyksenä johon en oikein osaa päästää muita väliin. Mun mielestä maailma on väärällään hyviä laitteita jokaisen tarpeisiin ja myös väärällään erilaisia soittajia eri ajatuksineen, niin ihan sama millä ihmiset soittaa tai mitä siitä ajattelee, mutta kaikenlasiet pohdiskelut on mielenkiintoisia. Miten mä sen nyt sanoisin?...... siis ihmisten mielipiteet eivät ole kiinnostavia, mutta ihmisten ajatukset sekä perustelut mielipiteilleen ovat todella kiinnostavia.
 
Se on ihmisen luonteen heikkoutta, jos pitää dissata toisten valintoja ja korostaa omien valintojen parhautta. Onko se primitiivistä joukkoon kuulumisen halua vai huonoa itsetuntoa vai mitä se oikein on. Saako sillä jotain itsetunnon kohotusta jos saa muutkin ostamaan samoja laitteita kuin mitä itsellä on. Voi sitten tuntea kuuluvansa isompaan oikeassa olevien joukkoon :D :D :D Mulle on myös aivan sama millä muut soittavat ja mitä mieltä ovat minun soittokamppeista. Tärkeintä on että on itse tyytyväinen.
 
Tämän foorumin parasta antia on todellakin hyvin perustellut asiat, eli esimerkiksi miksi käyttää jotain laitetta jonkin toisen laitteen kanssa tai millä asetuksilla, ja miten on niihin päätynyt. Siitä voi joku saada hyviä ideoita omien laitteiden säätämiseen ja päivittämiseen. Eli että ei ainakaan tee mitään aivan järjetöntä, jonka monet muut ovat jo testanneet toimimattomaksi yhdistelmäksi jne jne...
 
Sangen opettavaista muuten on vierailla muiden soittajien luona (ja miksei tietysti musaliikkeissä myös) ja testailla erilaisia laitteistoja ja kitaroita. Siinä sitä oppii paljon enemmän kuin foorumin palstoja selatessa.

harryk: USA patentti on eri juttu kuin Eurooppa patentti. Uskon, että iso osa Smithin jenkkipatenteista olisi torpattu eu:ssa. Niin ollen kaikki nuo patentit ovat käsittääkseni voimassa vain Yhdysvalloissa, jos se jotakuta lohduttaa.
 
Juu, eipä Mesa ole juurikaan laajentanut patenttihakemuksiaan USA:n ulkopuolelle, joten ne ovat täällä julkistatietoa ja siten hyödynnettävissä. Jos joku noita täällä vanhalla mantereella hyödyntäisikin, niin pitää vaan muistaa olla myymättä sitä lopputuotetta jenkkeihin, koska silloin siitä tulee vasta patenttirikkomus :-)

TTV: Juu, eipä Mesa ole juurikaan laajentanut patenttihakemuksiaan USA:n ulkopuolelle, joten ne ovat täällä julkistatietoa ja siten hyödynnettävissä. Jos joku noita täällä vanhalla mantereella hyödyntäisikin, niin pitää vaan muistaa olla myymättä sitä lopputuotetta jenkkeihin, koska silloin siitä tulee vasta patenttirikkomus :-)
 
En tiedä kiinnostaako ketään, mutta voi olla tekniikkanörttejä, joita nämä tekniset ja tieteelliset asiat kiinnostavat niin ajattelin mainita vielä softapuolelta muutaman jutun. Liittyy kuitenkin oleellisesti tähän kloonaus- ja patenttiasiaan.
 
Melkein kaikki varmaan ovat kuulleet jotain Linux-käyttöjärjestelmästä. Se on nykyään uskomattoman edistynyt, laaja kokonaisuus, jota käytetään supertietokoneissa, palvelinkoneissa, Android-puhelimissa, televisioissa, kodinkoneissa. Toimiipa se ihan desktop käytössäkin.
 
Linuxin alku 1990-luvun alussa ei olisi ollut mahdollista mikäli hyvin yleisiä ohjelmistopatentteja olisi tuolloin ollut olemassa. Linus Torvalds kehitti ensimmäisen ytimen, mutta siinä ei ollut ideatasolla paljon mitään uutta tai omaperäistä. Linux-kernel ja GNU-projektista otetut ns. user spacen käyttäjätason sovellukset ja ohjelmistokirjastot matkivat Unixia, joka on alunperin kehitetty USA:ssa jo vuonna 1969. Siis yli 20 vuotta aiemmin kuin Linux-kernel. Linusin koko idea oli tehdä itselleen PC-koneisiin sopiva Unix, sillä sellaista ei ollut järkevään hintaan vapaasti saatavilla.
 
Tottakai Linus teki valtavan työn koodatessaan Linux-kernelin alkuun, sillä vaikka perusideat olivat samoja kuin Unixissa, hän joutui itse tekemään ratkaisut siinä minkälaisella koodilla hän ne toteutti. Tässä on vastaavuus kitaravahvistinten ja muiden teknisten laitteiden rakenteluun. Vahvistinnuppi voi tarjota vaikka tuon aiemmin mainitun Presence-säätimen, mutta sen sisäinen toiminta voi olla vahvistimesta riippuen erilainen. Vastaavasti Linux tarjoaa Unix-kokemuksen, mutta toteuttaa sen sisäisesti omalla tavallaan.
 
Siis Linus ja GNU-projekti yhdistivät voimansa kauan sitten luodakseen vapaan Unix-kloonin. Tässä ei ollut juurikaan teknistä innovaatiota, mutta GPL-lisensointi oli vallankumouksellinen. Se mahdollistaa, että kernelin ja muiden GNU ohjelmien lähdekoodi pysyy VAPAANA, toisin sanoen se on avoimesti kaikkien käytössä, tutkittavissa ja muokattavissa, sillä ehdolla, että tehdyt muutokset ovat myös vapaata koodia ja toisten hyödynnettävissä. Tämä lisensointi on osaltaan johtanut siihen, että Linux EI OLE nykyään enää vain pelkkä Unix-klooni, vaan alusta tekniselle kehitykselle ja se sisältää valtavan määrän moderneja omia innovaatioita, joita siinä ei alunperin ollut olemassa.

Laama666:
Linuxin alku 1990-luvun alussa ei olisi ollut mahdollista mikäli hyvin yleisiä ohjelmistopatentteja olisi tuolloin ollut olemassa. Linus Torvalds kehitti ensimmäisen ytimen, mutta siinä ei ollut ideatasolla paljon mitään uutta tai omaperäistä. Linux-kernel ja GNU-projektista otetut ns. user spacen käyttäjätason sovellukset ja ohjelmistokirjastot matkivat Unixia, joka on alunperin kehitetty USA:ssa jo vuonna 1969. Siis yli 20 vuotta aiemmin kuin Linux-kernel. Linusin koko idea oli tehdä itselleen PC-koneisiin sopiva Unix, sillä sellaista ei ollut järkevään hintaan vapaasti saatavilla.
 
Tuohon vielä tarkennus. Aivan kuten kitaravahvistinten kehityksessä on ollut "matkintaa" monessa vaiheessa, myöskään tuo alkuperäinen jenkeissä kehitetty Unix ei suinkaan ollut puhtaalta pöydältä kokonaan suunniteltu asia.
 
Unixin alkuperäiset kehittäjät tunsivat oikein hyvin vielä vanhempia käyttöjärjestelmiä, koska olivat olleet jopa niitä kehittämässäkin. Eli kuten tieteellinen ja tekninen kehitys yleensäkin, tässäkin on nojauduttu edeltäjien tekemiin olemassaoleviin keksintöihin ja hyväksi havaittujen ominaisuuksien kopiointiin.

Vastaus alkuperäiseen kysymykseen: Acousticin 160 combo on aika suora kopio Mesan Mark IIB:stä. En suosittele ko Acousticia, kaikki kloonaus ei ole mennyt siinä ihan nappiin...