Kitarat: kitarakamat ›

Numb: Ei tartte, koska siihen vaikuttaa vain... mojo.
 
Näin. +++
 
Kirottu olkoon se päivä, kun usko mojon kaikkivoipaisuuteen katoaa...

Numb: Ei tartte, koska siihen vaikuttaa vain... mojo.
 
Mut noin niinku vaan keskustelun mielessä. Pilke silmäkulmassa voisi pöhistä ja asia olis siirretty pois tällaisesta "asiakeskustelusta". Vähän niinku oma off topic -kaista.

hallu: Mulle tämä keskustelu opetti sen, että kun joku vaatii todistamaan jotakin, niin kannattaa nostaa hanskat pystyyn ja peräytyä .
 
Keskusteluahan nämä vaan ovat. Jokainen todistaa käytännössä vain omaa mieltymystään ja kokemustaan, ei muuta.
En itse ainakaan ota stressiä todistamisesta, koska mun ei ikinä tarvitse olla internet-oikeassa. Joku muu saa vapaasti olla sillä paikalla.
Pöhinä jatkukoon ja olkoon ihmiset sosiaalisia.

hallu: Mulle tämä keskustelu opetti sen, että kun joku vaatii todistamaan jotakin, niin kannattaa nostaa hanskat pystyyn ja peräytyä väitteissään.
 
Voi helevetti, nyt vasta luin tuota vanhaa jankkausta. Raotinkohan nyt sitten Pandoran lipasta tahtomattani. Varmaan minunkin kysymys on tuolla jossain uumenissa käsitelty, mutta ei riitä kantti selaamiseen.
 
No, olkoon minun antini tuohon keskusteluun se subjektiivinen totuus, että asia ei todellakaan ole millään muotoa yksioikoinen. Molemmille mainitsemilleni kitaroille on löytyny täydelliset käyttötarkoitukset, joissa molempien uniikit karaktäärit pääsevät oikeuksiinsa.
 
Kaikista kitaroista (Custom Shop -kitaroista ja halpiksista) kaksi CIJ lehmusrunkoista Jazzmasteria ja yksi poppelirunkoinen projektistrato ovat olleet ne kovimmat resonoijat. Onhan se kiva tuntea se kitaran sointi pakaroissa asti, mutta kyllähän sitä on alkanut siinä samalla kyseenalaistamaan tuon ominaisuuden tarunhohtoisuutta.

Jokseenkin hassua aina puhua sähkökitaran resonoinnista kun sähkis ei ensisijaisesti ole akustinen soitin, toisaalta soittelen itsekkin aika paljon sohvalla ilman vahvistusta niin osaahan sitä arvostaa.

pliksu: ...Voi helevetti, nyt vasta luin tuota vanhaa jankkausta. Raotinkohan nyt sitten Pandoran lipasta tahtomattani...
 
Voi pahus mitä menit tekemään ;D

Sen mitä olen joitain todella tumppuja (resonoimattomia) sähkökitaroita soitellut, niin on muuten ollut todella tumppu saundi myöskin sähköisesti. Vaikka eihän puut ja resonointi vaikuta siihen vahvistettuun saundiin...? Ja jotkut jopa väittävät, että resonointi tappaa sustainin ja soinnin sähkökitarasta ;)

Te ootte kaikki väärässä, soundi lähtee sormista.

Eipä se oo hirveesti vaikutellut.

Oho, tämäkin hieno ja merkittävä keskustelu ehti olla kuolleena ja kuopattuna yli vuoden jopa. Mutta hyvähän se on aina välillä pitää haudankaivuutalkoita, hyvähyvä. Hyvin teitte, onneksi olkoon.

varpio: Oho, tämäkin hieno ja merkittävä keskustelu ehti olla kuolleena ja kuopattuna yli vuoden jopa. Mutta hyvähän se on aina välillä pitää haudankaivuutalkoita, hyvähyvä. Hyvin teitte, onneksi olkoon.
 
Kyllä mulla ihan pointti oli kysymyksessä. Sitä en tiedä, miksi tää piti nyt vetää automaattisesti tälle linjalle. Kiitoksia onnitteluista.

pliksu: Kyllä mulla ihan pointti oli kysymyksessä. Sitä en tiedä, miksi tää piti nyt vetää automaattisesti tälle linjalle. Kiitoksia onnitteluista.
 
Oli varmasti, enkä onnitellutkaan juuri sinua erityisesti kun en lukenut koko kysymystä kunnolla. Huomasin vaan tämän ketjun ja se toi mieleeni muistoja.
 
Kannatan kyllä tämän keskustelun jatkamista, asiallisesti jos mahdollista ja asiattomasti jos mahdotonta. Itsellä ei ole juuri nyt aiheeseen paljon asiaa joten pahoittelen osallistumistani.

pliksu: Jonkin verran on nyt tullut paneuduttua kitaran akustiseen sointiin viime vuosina. Joskushan se on mennyt pakkomielteen puolelle, kun ostokrapulassa on verrannut uuden kitaran sointia edellisiin luottokirveisiin ja kironnut, kun se perkele ei vain resonoi samalla lailla ja on vielä painavampikin.
 
Onkos kellään käynyt niin päin, että heikommin resonoiva kitara voi silti soida miellyttävämmin kuin villisti värisevä vastine? Itselläni on esim. lehmuksesta (basswood) valmistettu CIJ Jazzmaster, joka soi akustisesti kovaa, lähestulkoon aaltoilee soidessaan. Ilmeisesti lehmus korostaa aika kovin tuota middleä, jonka edessä diskanttipuoli kutistuu melkeinpä olemattomiin. Sitten on esimerkiksi Fano SP6, joka on painava ja ei soi kovin kovaa. Mutta sitten kun se soi, niin se soi kuin flyygeli. Sustainia löytyy ja saundissa on kerroksellisuutta, jota en muista kitaroista en ole vielä löytänyt.
 
Kitarafoorumit ovat pullollaan viestejä, jossa perseesä asti tuntuvan resonoinnin ja ihanteellisen akustisen soinnin välille vedetään yhtäläisyysmerkkeji. Molemmista kitaratyypeistä on kokemusta, mutta monesti ne kovaa soivat saavat silti vähemmän soittoa kun ne kytketään vahvistimeen. Onko muilla vastaavia kokemuksia?
 
Mulla on juurikin sama kokemus kuin sinulla, että tärisevät ja värisevät kitarat ei ole niin hyviä. Mun parhaat kitarat ovat juuri niitä stabiileja värisemättömiä kullankirkkaasti kilahtavia.

Ladies and gentlemen. Let's get ready to rumbleeeeeeeeee!

Ehkä se on enemmänkin tärkeää, että soi tasapainoisesti ja riittävän pitkään, sen perus-tonen miellyttäessä itseään. Se on se erittäin ärsyttävä piirre, jos joku taajuus korostuu huomattavasti enemmän, sitä kun ei sieltä oikeen millään feidaa. Kyllä kait se sähköinen soundi on se joka sen "hyvyyden" lopulta määrittää. Moni vibraattorin lailla värisevä ei sitten vaffarin kera olekaan niin mieleen. Akustisesta soinnista voi toki tehdä paljonkin johtopäätöksiä, ne kuolleet kohdat löytyy ainakin hyvin. Juups, täähän oli sellainen varsinainen "kepillä kyyn pesään ketju", jossa alkoi olla sellaisia fundamentalismin piirteitä, malliin ateisti vastaan uskovainen, noin vertauskuvallisesti.
 
pliksu: Jonkin verran on nyt tullut paneuduttua kitaran akustiseen sointiin viime vuosina. Joskushan se on mennyt pakkomielteen puolelle, kun ostokrapulassa on verrannut uuden kitaran sointia edellisiin luottokirveisiin ja kironnut, kun se perkele ei vain resonoi samalla lailla ja on vielä painavampikin.
 
Onkos kellään käynyt niin päin, että heikommin resonoiva kitara voi silti soida miellyttävämmin kuin villisti värisevä vastine? Itselläni on esim. lehmuksesta (basswood) valmistettu CIJ Jazzmaster, joka soi akustisesti kovaa, lähestulkoon aaltoilee soidessaan. Ilmeisesti lehmus korostaa aika kovin tuota middleä, jonka edessä diskanttipuoli kutistuu melkeinpä olemattomiin. Sitten on esimerkiksi Fano SP6, joka on painava ja ei soi kovin kovaa. Mutta sitten kun se soi, niin se soi kuin flyygeli. Sustainia löytyy ja saundissa on kerroksellisuutta, jota en muista kitaroista en ole vielä löytänyt.
 
Kitarafoorumit ovat pullollaan viestejä, jossa perseesä asti tuntuvan resonoinnin ja ihanteellisen akustisen soinnin välille vedetään yhtäläisyysmerkkeji. Molemmista kitaratyypeistä on kokemusta, mutta monesti ne kovaa soivat saavat silti vähemmän soittoa kun ne kytketään vahvistimeen. Onko muilla vastaavia kokemuksia?

tuskiz: Jokseenkin hassua aina puhua sähkökitaran resonoinnista kun sähkis ei ensisijaisesti ole akustinen soitin, toisaalta soittelen itsekkin aika paljon sohvalla ilman vahvistusta niin osaahan sitä arvostaa.
 
Nimenomaan. Periaatteessa, mitä paremmin lankku soi akustisesti sitä huonommin sähköisesti.

Ei ole tullut yhtään seurattua onko ne maailmalla päässyt tässä yhtään eteenpäin. Pitänee tehdä videokierros, mutta epäilen, että rintamalinjat ovat vakaat.

Gary Enfield: Ei ole tullut yhtään seurattua onko ne maailmalla päässyt tässä yhtään eteenpäin. Pitänee tehdä videokierros, mutta epäilen, että rintamalinjat ovat vakaat.
 
Kyllä mä luulen, et -42 asemasota oli pientä niiden poterolinjojen rinnalla. :D
 
Paitsi, että eikö se yksi umpihullu jo antanut vähän periksi, että puilla saattaa sittenkin olla ehkä joku merkitys...

Gary Enfield: epäilen, että rintamalinjat ovat vakaat.
En tiedä maailman mielipiteistä, mutta omalta kohdalta voin kertoa että pienenä uskoin vakaasti vaahteraotelaudan soivan kirkkaammin kuin ruusupuun, että saarnesta tulee parempi soitin kuin lehmuksesta, jne.
Viisauden (no joo, iän...) kasvaessa opin kyseenalaistamaan omat kuulokuvani, ja aika hyvin tuntuvat erilaiset testitkin tätä nykynäkemystä tukevan.
 
https://tekniikanmaailma.fi/tiede/k … emmalta/?shared=780147-b32c54ae-500