Elektroniikka ja soitinrakennus ›

MPU: muutaman kymmenen tai jopa sadan kierroksen tai ohmin eroilla ei ole kuultavaa merkitystä.
En halua kinata enkä aloittaa pitkää vihaista keskustelun juonnetta (= olen tuosta samaa mieltä), mutta yks huomio: toiset kuulee scatterwoundinkin eron tavalliseen, vaikka lankakierrokset olis samat...

73nd3r: En halua kinata enkä aloittaa pitkää vihaista keskustelun juonnetta (= olen tuosta samaa mieltä), mutta yks huomio: toiset kuulee scatterwoundinkin eron tavalliseen, vaikka lankakierrokset olis samat...
 
Ikuinen ikuisuusaihe musaforumeilla. Tietysti soittaminen ja kamat on runsaasti myös fiilispohjaista. Mutta pitäisi nyt pysytellä pois ihan taikausko-osastosta. Suhteelisuuden ja suuruusluokkien taju olisi hyvä pitää mielessä.

Heh. Scatterwoundinhan pitääkin kuulua, mitäs hyötyä siitä muuten olisi? Muutaman (tai tosiaan sadankin) lankakierroksen tuottama sointiero lienee todellisuudessakin vähäisempi.

73nd3r: En halua kinata enkä aloittaa pitkää vihaista keskustelun juonnetta (= olen tuosta samaa mieltä), mutta yks huomio: toiset kuulee scatterwoundinkin eron tavalliseen, vaikka lankakierrokset olis samat...
 
Joo mut scatterwound kela onkin oikeasti jo eri näköinen ja kokoinen. Sama ero on varmasti paksulla ja ohuella lakalla käämilangan päällä. Uskon noiden tekevän eroa soundiin. Kymmenen tai edes sadan kierroksen eron en ole todennut vaikuttavan. Varmasti mitatessa eron huomaa, mutta kun en kuuntele mittarilla niin en huomaa.

MPU: Joo mut scatterwound kela onkin oikeasti jo eri näköinen ja kokoinen. Sama ero on varmasti paksulla ja ohuella lakalla käämilangan päällä. Uskon noiden tekevän eroa soundiin. Kymmenen tai edes sadan kierroksen eron en ole todennut vaikuttavan. Varmasti mitatessa eron huomaa, mutta kun en kuuntele mittarilla niin en huomaa.
 
Kierroserot (pienet) eivät minustakaan ole käsittääkseni kovin vaikuttavia.
Mutta SW mitattavaa eroa on. Esmes Coil Estimatorin mukaan tiukan konekääminnän ja löysän käsinkäämityn SW ero käämikierroksissa on paljon. Jos tuo eka täyttää käämitilasta 90 % niin SW vain 62 % teoreettisesta. Ja kierroksissakin ero on vaikka Telen tallamikissä noin 1000 kierrosta. Lisäksi muuttuu käämin kapasistanssi, joka vaikuttaa yhteen tärkeimmistä suureista mikissä, eli resonanssitaajuuteen.

 
http://www.salvarsan.org/pickups/Coil_Estimator.html

Meillä lienee eri käsitys scatterwoundista...
Lady Ybarran mikkien ylivertaisen magiikan syyksi kerrotaan noista käsistä syntynyt scatter wound, mutta ei ne Abbyn CS69:t sentäs montaa kymmentä prosenttia isommat ole kuin vakio-CS69:t, ja ihan samalla kierrosluvulla, langalla jne.

73nd3r: Meillä lienee eri käsitys scatterwoundista...
Lady Ybarran mikkien ylivertaisen magiikan syyksi kerrotaan noista käsistä syntynyt scatter wound, mutta ei ne Abbyn CS69:t sentäs montaa kymmentä prosenttia isommat ole kuin vakio-CS69:t, ja ihan samalla kierrosluvulla, langalla jne.
 
Voitko vähän avata, mitä oikein tarkoitat tai haet. Nimittäin juuri tuollaisilla epämääräisillä vhjailuilla minusta aiheutat juurikin sitä mitä et näköjään haluaisi: "En halua kinata enkä aloittaa pitkää vihaista keskustelun juonnetta. "
 
Ps. Kävin koeponnistamassa tuon split coil '51-mikin runpukoneen ja bassovahvistimen kanssa.
https://www.dropbox.com/s/e1jowzyss9nhux1/20170730_055714-1.jpg?dl=0
Kyllähän se ihan mikiltä kuulosti. Ja humpparissa tietysti vähemmän pirinöitä.

Tarkoitan sitä, että mulle scatter wound on langan satunnaisempaa kiertoa koneohjatun, tasaisen kelan sijaan.
 
Tuosta edeltä ('scatterwound kela onkin oikeasti jo eri näköinen ja kokoinen' ja 'eka täyttää käämitilasta 90 % niin SW vain 62 % teoreettisesta' jne.) saa kuvan, että scatterwound olisi jotain kissanpennun leikkimän villalankarullan tapaista.
Käytännössähän näin ei kaupallisissa tuotteissa ole, ei Fenderillä (nuo AY-mikit) tai Gibsonilla, tai pienemmilläkään toimijoilla.

Jos Oka ajattelee tilannetta käämin resistanssin kannalta, niin toki saman mittainen pätkä lankaa vie isomman tilan jos se käämitään niin, että kierrokset menevät välillä päällekkäin ristiin eivätkä nätisti vierekkäin. No samahan se tietty on vaikka laskisi kierroksetkin eikä välittäisi resistanssista.
 
Edit: Okan mielestä scatterwound kela vie pienemmän tilan kuin säännöllisempi tekele? Putoan kärryiltä. Tajusin ensin, että SW kelan resistanssi jää pienemmäksi kuin saman kokoisen tasaisesti käämityn, kuten epäilemättä käykin.

Kefiiri: Jos Oka ajattelee tilannetta käämin resistanssin kannalta, niin toki saman mittainen pätkä lankaa vie isomman tilan jos se käämitään niin, että kierrokset menevät välillä päällekkäin ristiin eivätkä nätisti vierekkäin. No samahan se tietty on vaikka laskisi kierroksetkin eikä välittäisi resistanssista.
 
Edit: Okan mielestä scatterwound kela vie pienemmän tilan kuin säännöllisempi tekele? Putoan kärryiltä. Tajusin ensin, että SW kelan resistanssi jää pienemmäksi kuin saman kokoisen tasaisesti käämityn, kuten epäilemättä käykin.
 
" Esmes Coil Estimatorin mukaan tiukan konekääminnän ja löysän käsinkäämityn SW ero käämikierroksissa on paljon. Jos tuo eka täyttää käämitilasta 90 % (käämilangalla), niin SW vain 62 % teoreettisesta (käämilankamäärästä)." Eli "ilmaa" on käämissä 10 % ja 38 %.
Eli siis lankamäärän suhde tilaan prosentteina. Tuossa puhutaan "windings by fill factor".
Kokeile itse tolla kalkulaattorilla.
 
Siis noin ohutta lankaa on lähes mahdotonta käämiä "teoreettisesti" oikein. Eli että lanka menee ruuvikierremäisesti kerros kerrokselta koko tilan täyteen. Siinä tulee väkisin SW (suomeksi ehkä hajakäämitys). Mutta eipä siitä ilmeisesti haittaakaan ole.
 
Tuossa jotain mittaustulosta. Tosin induktanssi puuttuu.
https://www.youtube.com/watch?v=CW_ZW3aMMB8

Kefiiri: No nyt tajusin mitä meinaat.
 
Ok.
Sinänsä tuo SW on ylimainostettu homma minusta. Taitaa olla tämäkin mainosmiesten paisuttama asia, jossa totuutta ripaus ja mielikuvaa loput.

okabass: Ok.
Sinänsä tuo SW on ylimainostettu homma minusta. Taitaa olla tämäkin mainosmiesten paisuttama asia, jossa totuutta ripaus ja mielikuvaa loput.
 
Varmaan juuri näin. Vähän sama kuin se, että piirilevyn käyttäminen vahvistimessa huonontaa soundia, koska samassa tasossa kulkevien kupariliuskajohteiden keskinäinen kapasitanssi muodostuu suuremmaksi kuin ristiin rastiin kolvatussa point-to-point vahvarissa. Teoriassa järkeenkäypää, mutta mahtaako olla kuultavissa?

okabass: Ok.
Sinänsä tuo SW on ylimainostettu homma minusta. Taitaa olla tämäkin mainosmiesten paisuttama asia, jossa totuutta ripaus ja mielikuvaa loput.
 
Olen samaa mieltä. Joskus olen saanut ekan kierroksen menemään ihan vieri viereen ilman hajontaa, mutta muuten mun veivaamat käämit ovat aina hajakäämittyjä tavalla tai toisella. Niinkuin varmaan kaikki muutkin mikit.

Kefiiri: Varmaan juuri näin. Vähän sama kuin se, että piirilevyn käyttäminen vahvistimessa huonontaa soundia, koska samassa tasossa kulkevien kupariliuskajohteiden keskinäinen kapasitanssi muodostuu suuremmaksi kuin ristiin rastiin kolvatussa point-to-point vahvarissa. Teoriassa järkeenkäypää, mutta mahtaako olla kuultavissa?
 
Olisin sitä mieltä, että hopöä. Kyseinen ero voisi pohjalta olla joitain kymmeniä pikofaradeja. Muut asiat, vaikkapa konkkien toleranssit ovat huomattavasti isompia.
Kysymys: onko sillä merkitystä, olisi olennaisempi.
 
Varmaan "piirilevyllä" tarkoitetaan ns. painettua piiriä (PCB). Esim. Ampegit (esmes SVT, V4B) ja Dynacordit on tehty ainakin 60-luvulta niillä. SVT:tä näkee tämän tämää isojen konserttien backlinessa. Varmaan eivät tiedä, että niissä on näitä itsensä Pimeyden Ruhtinaan keksimiä piirilevyjä. :D

okabass: Varmaan "piirilevyllä" tarkoitetaan ns. painettua piiriä (PCB). Esim. Ampegit (esmes SVT, V4B) ja Dynacordit on tehty ainakin 60-luvulta niillä.
 
Vanhoissa Dynacordeissa tosiaan on hienot vanhanaikaiset Pertinax-pcb:t, mutta toisaalta 70-luvun alun Twen II -combo on ihan point-to-point -värkki. Eihän siihen aikaan edes vielä hypetetty kyseistä kasaustapaa. Olen ihmetellyt miksi ovat päätyneet moiseen ratkaisuun.
 
Meni ohi aiheen!

Kefiiri: Vanhoissa Dynacordeissa tosiaan on hienot vanhanaikaiset Pertinax-pcb:t, mutta toisaalta 70-luvun alun Twen II -combo on ihan point-to-point -värkki.
 
Enpä tiedä syytä. Olisko noita tehty niin pieni määrä, tai niin yksinkertainen, että ptp oli halvempi kuin pcb. Silloinhan käsityö oli halvempaa kuin nykyisin. Luultavasti joku tuotantotekninen syy kuitenkin.

Takaisin mikkeihin. Lueskelin mikkien vahaamisesta ja törmäsinpäs minulle uuteen asiaan. Lindy Fralinin mukaan mehiläisvaha parafiinin seassa demppaa mikin kirkkauden toisin kuin pelkkä parafiini. Kuulostaa minusta aika uskomattomalta, että vahan tyypilläkin olisi vaikutusta. Vahauksella verrattuna ei vahattuun on jo vastusmittauksellakin todettava ero.

MPU: Takaisin mikkeihin. Lueskelin mikkien vahaamisesta ja törmäsinpäs minulle uuteen asiaan. Lindy Fralinin mukaan mehiläisvaha parafiinin seassa demppaa mikin kirkkauden toisin kuin pelkkä parafiini. Kuulostaa minusta aika uskomattomalta, että vahan tyypilläkin olisi vaikutusta. Vahauksella verrattuna ei vahattuun on jo vastusmittauksellakin todettava ero.
 
Ohho... jos kirjoittaja ei olisi MPU, epäilisin koko kirjoitusta myöhästyneeksi aprillipilaksi!

MPU: Takaisin mikkeihin. Lueskelin mikkien vahaamisesta ja törmäsinpäs minulle uuteen asiaan. Lindy Fralinin mukaan mehiläisvaha parafiinin seassa demppaa mikin kirkkauden toisin kuin pelkkä parafiini. Kuulostaa minusta aika uskomattomalta, että vahan tyypilläkin olisi vaikutusta. Vahauksella verrattuna ei vahattuun on jo vastusmittauksellakin todettava ero.
 
Näitä uskomattomilta tuntuvia juttuja tuntuu riittävän, kun mikeistä puhutaan. Tuolla on ilmeisesti kyseinen artikkeli.
http://www.stewmac.com/How-To/Onlin … Potting_pickups_with_paraffin_.html
 
Jossain oli ihan tolkullisen tuntuinen artikkeli, että parafiini olisi fys. ominaisuuksiltaan aika ideaalia. Ts.estää kierron, mutta ei juuri vaikuta käämin ominaisuuksiin.
Vahausta varmaan aikojen alussa käytettiin ihan käytännön syistä suojaamaan, tukevoittamaan ja estämään mekaanista resonanssia käämissä. Kitaramikissä se vasta sai taianomaisia ominaisuuksia.
 
No mun ideologia on, etten automaattisesti vahaa, vaan kokeilen ensin kovalla volumillä kiertääkö. Jos ei, niin annan olla ilman vahaa. Ajattelen,että vaha on ikäänkuin ylimääräinen mikissä. Mulla on sen verran vähän kokemusta asiasta, etten ole eroja huomannut. Tuntuu kyllä taas asialta, jossa on pikkuriikkisen todellisuuspohjaa, ja loput uskon asioita.
 
MPU: Mittasitko mikin vahauksen jälkeen kuinka pian? Lämpötila vaikuttaa tunnetusti resistanssiin.