Kitarat: kitarakamat ›

Haeroe: Näin se olis mullakin, uskoisin. Aktiivisesti keikkaileva vakiorkka on kamarunkkauksen surma. Sitä herkkua vaan ei oo ollut tarjolla vuosikausiin. Käytetään ylijäävä aika kamarunkkaukseen.
 
Tullaanko tässä jälleen siihen johtopäätökseen, että shoppailu on sijaistoimintaa?

Haeroe: Näin se olis mullakin, uskoisin. Aktiivisesti keikkaileva vakiorkka on kamarunkkauksen surma. Sitä herkkua vaan ei oo ollut tarjolla vuosikausiin. Käytetään ylijäävä aika kamarunkkaukseen.
 
No tämäpä se! Nyt ku alkaa taas bändi touhut ni hyvä syy vaihtaa koko kattaus "tulevia" keikkoja silmällä pitäen :)

Laulava Kylätohtori: Onneksi ei kamarunkkaus kiinnosta enää pätkääkään. Uusi bändi, joka treenaa ja keikkaileekin seals the deal ja toritouhut jäävät muiden hoidettavaksi. :)
 
Ihan hyvään aikaan, kun tuntuu, ettei itseä kiinnostavat kamat tee juurikaan kauppaansa. Eipä tuota toria silti tule enää juurikaan seurattua.
 
Tohtori seilaa nyt vaarallisilla vesillä puheineen, sitä on eräällekin kaverille pukannut kaapit ja sängynaluset täyteen kampetta, juuri moisten puheiden jälkeen. Tässä resepti varalle:Kaupasta jääpalapusseja riittävästi, pakastin täysille, iso hattu hankintaan(stetson/sombrero) isot kuminauhalahkeiset kalsarit. Jääpalapussien tultua jäiseen täyttymykseensä, puristellaan hattu täyteen niitä ja päähän. Jos sekavat ajatukset vielä vaivaavat, aletaan kylmähoito alapäähän, kalsarit täyteen siis, veli hyvä. Tämän jälkeen pitäisi sitkeätkin harhat laantua, jos ei, siirrytään kohtaan 3. Raappahousut kaapista, hätätilassa passaa välikalsarit, ne jalkaan, kaapin perukoilta vielä Nokian Kontiot, ettei pikku jääpalaset pääse karkuteille ja eikun raappahousun kuminauhaa raottamaan, jääpalaset sisään nilkkoja myöten, täytetään lantion kuminauhaan asti.
Tällä reseptillä pitäisi harhojen kaikota. Kamarunkkaus on salakavala tauti, joka iskee silloin kun sitä kaikista vähiten odottaa, sarvipää päivystää yöt tyynyn reunalla kun sä nukut ja höpöttää, saaden sut uskomaan olevasi vahvoilla, täysin kyllästynyt kitarakamoihin. Se hetki odottaa ehkä vain tulemistaan ja homma saattaa irrota lapasesta, kenties vaan yhden plektran ostoreissun myötäilemänä, vielä vuosienkin kuluttua, kun samalla reissulla näet soitiputiikissa jotain kiinnostavaa.....Pakkohymiö;-D

hallu: Tullaanko tässä jälleen siihen johtopäätökseen, että shoppailu on sijaistoimintaa?
 
Kyllä se näin on. Bändisoitto on sitten kuitenkin hauskempaa mutta yksinään oman instrumentin reenaaminen ei. Tämä on totta silläkin huomiolla, että reenaamisella on usein enemmän positiivista vaikutusta toneen kuin kamarunkkauksella.

Haeroe: Kyllä se näin on. Bändisoitto on sitten kuitenkin hauskempaa mutta yksinään oman instrumentin reenaaminen ei. Tämä on totta silläkin huomiolla, että reenaamisella on usein enemmän positiivista vaikutusta toneen kuin kamarunkkauksella.
 
Aika hyvin ja lyhyesti tässä kiteytettynä. Jos band-hommelit on aktiivisia, ei kamahommille jää aikaa/mielenkiintoa. Toi yksinään reenaaminen on itsellä lähinnä sellaista "kuritonta rämpyttelyä".

Jukka Häikiö: Aika hyvin ja lyhyesti tässä kiteytettynä. Jos band-hommelit on aktiivisia, ei kamahommille jää aikaa/mielenkiintoa. Toi yksinään reenaaminen on itsellä lähinnä sellaista "kuritonta rämpyttelyä".
 
Kuriton rämpyttely tai kuten isot pojat sanovat "mindless noodling" kuvaa kyllä hyvin useimpien meistä reenaamista. Jossain säikeessä soittopuolella kritisoitiin oikeaa harjoittelua siitä, että se saa homman kuulostamaan urheilulta. Kritiikki tietysti osaa oikeaan, mutta siitäkin huolimatta oikeanlainen harjoittelu kehittää juuri niitä asioita, joita pitää kehittää.
 
Oli mulla ihan aiheeseenkin liittyvää. Nyt on pajatso tyhjä. Kaikki myytävä on löytänyt uuden omistajan. Kama siis menee kaupaksi joko ajan kanssa tai halvalla. Vaihtojakin piti vähän hyödyntää.

Jukka Häikiö: Aika hyvin ja lyhyesti tässä kiteytettynä. Jos band-hommelit on aktiivisia, ei kamahommille jää aikaa/mielenkiintoa. Toi yksinään reenaaminen on itsellä lähinnä sellaista "kuritonta rämpyttelyä".
 
Mulla on aina ollu soitto "kuritonta rämpyttelyä". Mä en ole ikinä jaksanut vetää oikeaa treeni treeniä. Ehkä olisi kannattanut, ties vaikka osaisi nyt soittaa, jos olisi jaksanut.

Haeroe: Kuriton rämpyttely tai kuten isot pojat sanovat "mindless noodling" kuvaa kyllä hyvin useimpien meistä reenaamista. Jossain säikeessä soittopuolella kritisoitiin oikeaa harjoittelua siitä, että se saa homman kuulostamaan urheilulta. Kritiikki tietysti osaa oikeaan, mutta siitäkin huolimatta oikeanlainen harjoittelu kehittää juuri niitä asioita, joita pitää kehittää.
 
Oli mulla ihan aiheeseenkin liittyvää. Nyt on pajatso tyhjä. Kaikki myytävä on löytänyt uuden omistajan. Kama siis menee kaupaksi joko ajan kanssa tai halvalla. Vaihtojakin piti vähän hyödyntää.
 
Mun mielestä urheilua ei pidä väheksyä, kulttuuria sekin on ja sangen hyödyllistä jopa. Urheilussakin on kuntourheilijat, joilla on huomio ihan eri asioissa kuin kilpaurheilijoilla. Kuntourheiluun liittyy ehkä enemmän kurittomuus ja ilo. Kilpaurheilu näyttäytyy kurinalaisena puurtamisena, mutta itse en osaa tai halua nähdä kumpaakaan toistaan arvokkaampana ruumiinkulttuurin muotona.
 
Musiikissa päämäärätietoinen ja kurinalainen treenaaminen on mielestäni hyödyllistä siksi, että se parantaa muusikon valmiuksia ja pitää hommaa mukavasti ryhdissä. Mutta se kuriton rämpyttely on tärkeää myös, koska se antaa tarkoituksen sille treenaamiselle. Mulle kuriton rämpyttely on kuin metsässä samoilemista ja ympärilleen katselemista ja uuden löytämistä, asioiden ja ilmiöiden tutkimista vailla osaamisen taakkaa. Taitavan soittajan taakaksi helposti muodostuu maneerit (seurasta uskomattomasta määrästä toistoja ja pyrkimyskestä tehdä tarkasti "oikein"). Taitamattoman samoilijan taakkana on taitamattomuus ja tekninen yksipuolisuus. Itse pyrin löytämään balanssin noiden eri puolien kanssa.
 
En ole virtuoosimaisen taitava soittaja, mutta pyrin aina treenaamalla ylittämään eteeni tulevat esteet joita kurittomasti samoillessa eteeni tulee. Nuorena miehenä treenasin systemaattisemmin, mutta nykyisin aika sykleittäin ja projektiluontoisesti. Kun tarvitsen jotain osaamista jossakin hankkeessa, niin treenaan itselleni semmoisen. Tietenkin perustat pitää olla kunnossa.
 
Niin ja itse aiheeseen sen verran, että omat kamani menivät kaupaksi ja sain ostettua niiden tilalle torilta uutta. Nyt tilanne on aika hyvä ja ajattelin hiukan lepäillä tästä kauppameiningistä jonkin aikaa.

TTV: Älä hullua yllytä...
 
Osta multa Japanin E-II ST2
 
Voin myydä myös Gibsonin LP Std 2012
 
Osta osta ja katso nuo kauniit kitarat profiilistani --> osta osta
 
En minä mitenkään yllytä ;D
 
EDIT: Minunkin pitäisi vähentää noita kitaroita ja keskittyä jäljelle jäävillä sitten soittamiseen :D

pappasfin: Osta multa Japanin E-II ST2
 
Voin myydä myös Gibsonin LP Std 2012
 
Osta osta ja katso nuo kauniit kitarat profiilistani --> osta osta
 
En minä mitenkään yllytä ;D
 
EDIT: Minunkin pitäisi vähentää noita kitaroita ja keskittyä jäljelle jäävillä sitten soittamiseen :D
 
Harventaminen helpottaa hetkeksi, kunnes huomaa kitaratelineen oleva liian tyhjä... Sun Gibson LP on kyllä nätti ...

Mulla on tilanne päinvastainen: kun bänditoiminta vähenee, kamaa menee torille. Tällä kertaa tavallista enemmän.

Ihan riippuu tuotteesta mikä menee kaupaksi ja mikä ei. Kiipparit sain myytyä ihan ok aikataululla, mutta torilla roikkuva Voxin wahi ei mene millään. Liekkö sitten pohjoinen sijainti ja postikauppa, mikä ihmisillä tökkii.

Icy-Sun: Ihan riippuu tuotteesta mikä menee kaupaksi ja mikä ei. Kiipparit sain myytyä ihan ok aikataululla, mutta torilla roikkuva Voxin wahi ei mene millään. Liekkö sitten pohjoinen sijainti ja postikauppa, mikä ihmisillä tökkii.
 
Käyks tuomassa Tornioon, ostan heti :)

Perza: Käyks tuomassa Tornioon, ostan heti :)
 
150km on vähän kohtuuton pyyntö tuoda tuohon rahaan, mutta katso viestit.

Tori kun tori.. Kovin on kuollutta joka puolella.

1. Myyntikanavia on paljon, verkosta ostaminen helppoa. Uuden ostamisessa on aina oma juttunsa, ja vaikka se on kallista, on ihmisiä jotka haluavat ostokselleen esimerkiksi takuun. Tai tykkäävät muuten vain uudesta.
 
2. Kitaroita on markkinoilla enemmän kuin koskaan. Ne ovat parempia ja kestävämpiä kuin koskaan, ja ne ovat halvempia kuin koskaan. Hyvän kitaran, oikein pidettynä, voi helpostikin kuvitella säilyvän jopa kolme sukupolvea. Kun markkinat ovat ns. "täynnä", ei tavara enää liiku niin ripeästi kuin ennen. Ostajan markkinat ovat vallanneet muitakin aloja kuin soitinkaupan, mutta toki se täälläkin näkyy.
 
3. Viimeiset vuodet ovat olleet Suomessa lisääntyvän työttömyyden aikaa, joka vaikuttaa soittimien kysyntään negatiivisesti.
 
4. Tori ei ole kuollut, eikä siinä ole kauppapaikkana mitään vikaa. Puitteita viilaamalla kaupankäynnin aktiivisuus ei vain lisäänny yhtään, koska kyse on markkinoihin liittyvistä syistä eikä kauppapaikasta itsestään.
 
5. Huijareita on ollut aina. Nyt niistä on helpompi pitää porua ja varoittaa, koska internet. Jos ihminen haluaa kitaran, se ostaa kitaran. Absoluuttinen transaktioiden määrä ei siis vähene.
 
Tässä on tie, totuus ja kaikki. Olen puhunut, topikin voi laittaa lukkoon.

Jaa, saas nähdä miten menee kaupaksi mun allaolevat sähkikset, ei pitäis olla ihan hirveästsi hinnalla pilattuja mitä vertailin myynnissa oleviin.
 
https://muusikoiden.net/tori/ilmoitus/1280487
https://muusikoiden.net/tori/ilmoitus/1280491
 
Ps. toki tämä on oman mainostamista muttei liene ihan hirveä synti tämä multa ;D

Hynkel: 1. Myyntikanavia on paljon, verkosta ostaminen helppoa. Uuden ostamisessa on aina oma juttunsa, ja vaikka se on kallista, on ihmisiä jotka haluavat ostokselleen esimerkiksi takuun. Tai tykkäävät muuten vain uudesta.
 
2. Kitaroita on markkinoilla enemmän kuin koskaan. Ne ovat parempia ja kestävämpiä kuin koskaan, ja ne ovat halvempia kuin koskaan. Hyvän kitaran, oikein pidettynä, voi helpostikin kuvitella säilyvän jopa kolme sukupolvea. Kun markkinat ovat ns. "täynnä", ei tavara enää liiku niin ripeästi kuin ennen. Ostajan markkinat ovat vallanneet muitakin aloja kuin soitinkaupan, mutta toki se täälläkin näkyy.
 
3. Viimeiset vuodet ovat olleet Suomessa lisääntyvän työttömyyden aikaa, joka vaikuttaa soittimien kysyntään negatiivisesti.
 
4. Tori ei ole kuollut, eikä siinä ole kauppapaikkana mitään vikaa. Puitteita viilaamalla kaupankäynnin aktiivisuus ei vain lisäänny yhtään, koska kyse on markkinoihin liittyvistä syistä eikä kauppapaikasta itsestään.
 
5. Huijareita on ollut aina. Nyt niistä on helpompi pitää porua ja varoittaa, koska internet. Jos ihminen haluaa kitaran, se ostaa kitaran. Absoluuttinen transaktioiden määrä ei siis vähene.
 
Tässä on tie, totuus ja kaikki. Olen puhunut, topikin voi laittaa lukkoon.
 
Pari pientä korjausta. Työllisyys on nyt nousussa ja usko talouteen palautumassa. Muusikkopuolella se ei näy, mutta kun tuonne työntää tikka kiväärin tai Sastan mettäpuvun uuden hinnalla, niin se menee heti. Nimimerkillä latausprässi vanheni netissä 20min ja kolme ostajaa löytyi.
 
Melkein tori kun tori on kuollut. On se muusi.netin tai Facebookissa Auran kirppiksen. Tavarat ei liiku vasta, kun ilmatteeksi antaa. Toisaalta enpä itekkään maksaisi tyhjästä Piltti mangosose purkista 3€. Kierrepakasta kyllä sen 7€. Taas esim paketissa oleva setti skeidan jarrulevyjä ja paloja ei saanut huomiota edes niiden palojen hinnalla (~20€). Mitä tuohon autopuoleen tulee, niin myynti-ilmoitukset ei kiinnosta. Myyjän pitäisi soitella kaikki ostoilmot läpi vaikka ne olisi listassa päällekkäin.
 
Hauska seurata käytetyn tavaran kauppaa. Varsinkin nuo naamakirjatorit on parhaita ikinä. Jollet osaa laittaa kommenttiin salaisia kirjainyhdisteitä oikeassa järjestyksessä, niin Minkamaaria ei saakkaan sitä sukkulamadon näköistä lasivaasia vaan sen vie Leena-Matias.

JaaGeRMaisTeR: Pari pientä korjausta. Työllisyys on nyt nousussa ja
 
Oikeastaan ainoa tapa jolla työllisyys kasvaa nykyisin on se kun joku vanhempi jäärä jää eläkkeelle ja siitä vapautuu paikka. Uusia työpaikkoja tulee aika nihkeästi. Sen vuoksi työttömiä on niin paljon ja tilastojen siivoaminen kurssien avulla ei sitä muuta mihinkään. Jos joku kuvittelee, että Suomen talous on hyvässä tilanteessa niin kannattaa ehkä elää sellaisessa utopiassa, onhan se mukavampaakin kuin todellisuuden hyväksyminen.