Aihe: Nauhattoman basson otelaudan käsittely 1 2 | |
|---|---|
 73nd3r26.07.2017 10:11:04 | |
En usko että muutama passon otelauta merkittävästi vaikuttaa, mutta pilkkuja pitää aina viilailla... ituvirtanen: Ei ole CITES:n rajoitusten alainen puu. Ei rajoitettu (vielä..?), mutta 'Borderline IUCN Species' ryhmään tuo pinus radiata kuuluu. ituvirtanen: Blackwood on kauppanimi, lienee mäntylajike. Hyvin kova, musta ja soitinpuusepän mukaan hiontapöly värjää jotakuinkin kaiken kohtaamansa. Sun linkissä olevan linkin http://corporate.madinter.com/blackwood-tek/ sivulle en pääse, joten luulenluulenmutumutu: Madinterin kertomien ominaisuuksien (kovuus, kosteusvakiintuminen) perusteella lämpökäsittely on ilmeinen osa prosessia, lisäksi tod.näk. värjätty. https://www.youtube.com/user/madint … s?shelf_id=1&view=0&sort=dd | |
 ituvirtanen26.07.2017 10:41:44 | |
73nd3r: Ei rajoitettu (vielä..?), mutta 'Borderline IUCN Species' ryhmään tuo pinus radiata kuuluu. Juu, tässä kyseessä onkin viljelty puu, jota saa käyttää. Joillain alueilla tuo laji kyllä kuuluu mainitulle rajalle. Niin, ja yksi puu tuottaa järjettömän kasan otelautoja. Soittimia on oikeastaan turha syyttää puuongelmista. Esimerkiksi huonekaluteollisuus on huomattavasti isompi syypää jalopuitten radikaaliin vähenemiseen, puhumattakaan muista. Madinterin kertomien ominaisuuksien (kovuus, kosteusvakiintuminen) perusteella lämpökäsittely on ilmeinen osa prosessia, lisäksi tod.näk. värjätty. On värjätty, mahdollisesti myös lämpökäsitelty. Hyvin syvä musta ja toimii kuin kello. Ei värjää (ainakaan minun kuivia) sormia. Roundwoundit tekevät toki pientä jälkeä mutta on silti kova sellaisenaan, ilman lakkaa. | |
 Azolith29.07.2017 14:49:59 | |
Jos nyt joku tosissaan aikoo epoksoida otelaudan, niin kyllä SP-106:kin kovaksi muuttuu. Venepuolelta on paljon kokemusta kyseisestä, vaatii olosuhteista riippuen aika pitkän ajan kovettuakseen ihan lopulliseen lujuuteensa, tyyliin viikon (hitaalla kovettajalla, riippuen paljon lämpötilasta). SP-320 sopii tarkoitukseen paremmin, koska on tarkoitettu liimauksen lisäksi myös päälystämiseen. Kovetteita on molempiin sekä hidas että nopea. Yleiset ongelmat pehmeäksi jäämisessä on olleet väärä seossuhde kovettajaan ja ettei ole riittävän huolellisesti sekoitettu, tai liemet on vanhentuneet. Myös sekoitusastian on syytä olla mallia laakea. Jos sotkee liikaa liian korkeassa purkissa, niin SP:n epoksit kuumenee prosessissaan ja käyttöaika lyhenee jyrkästi. Sitten pieni varoituksen sana, jos onnistuu roiskauttamaan tipan silmäänsä, niin tulee kiire silmähuuhteluun. Kokemusta on, mulla ei koskaan vasemman näkö palautunut ihan normaaliksi kyseisen jäljiltä. Suojalasien tarve aina epoksihommissa tuli siis opittua. . | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 2 | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)