Bassot ›

Tulipa tässä mieleen, että jos rakkaasta komerostani vahingoittuu kaiutin, niin mikä lienee yhden kaiuttimen ohmimäärä? 6 ohmiahan inputissa lukee.
 
EDIT: Ja saako ko. kaiuttimia ylipäätänsä kovin helposti?

Kysy elementit maahantuojalta tai myyjältä.
 
Kaapissa on luultavasti neliohmiset elementit: kolme elementtiä on kytketty sarjaan (12 ohmia) ja kaksi tällaista ketjua rinnan (6 ohmia). Jos yksi elementti rikkoutuu, toinen ketju katkeaa ja impedanssi näkyy kahtenatoista.
 
Putkivahvistimelle turmiollista olisi - epätodennäköinen - tilanne, jossa kahdesta ketjusta menisi elementti kerralla. Silloin kuorma katoaisi ja päätemuuntaja sulisi. Mutta siis epätodennäköistä.

ituvirtanen: Kysy elementit maahantuojalta tai myyjältä.
 
Kaapissa on luultavasti neliohmiset elementit: kolme elementtiä on kytketty sarjaan (12 ohmia) ja kaksi tällaista ketjua rinnan (6 ohmia). Jos yksi elementti rikkoutuu, toinen ketju katkeaa ja impedanssi näkyy kahtenatoista.
 
Putkivahvistimelle turmiollista olisi - epätodennäköinen - tilanne, jossa kahdesta ketjusta menisi elementti kerralla. Silloin kuorma katoaisi ja päätemuuntaja sulisi. Mutta siis epätodennäköistä.
 
Hartke TX600 on nuppi, josta muuten en juuri pidä, mutta se on toinen juttu.
 
Mutta, siis maahantuoja tahi myyjä on ainoa vaihtoehto? Itse ajattelin, että tähän olisi jotakin harakiri-vaihtoehtoa, jota ei ole saatavilla?
 
EDIT: Jotakin selkeyttävää.

Onhan tuossa vaihtoehtoja... Otat komeron auki ja katsot minkälaiset ja ohmiset kaiuttimet se on syönyt. Sitten ostat vastaavan tyyppisen sinne sisään.
 
Sitten kun tiedät mitä kaappi sisältää, voit myös kytkeä sen toimimaan esimerkiksi vain neljällä kaiuttimella, jos rahat eivät riitä korjaamiseen.

Aika harvinaistahan se on että elementti hajoaa. Jos mätsäävän keltaisella kartiolla tahtoo niin vaihtoehtoja ei juuri ole, mutta muuten aika lailla mikä tahansa 4 ohmin 10" ämyri ajanee asiansa. En hirveästi stressaisi kuitenkaan asialla etukäteen.

Basismi: Aika harvinaistahan se on että elementti hajoaa. Jos mätsäävän keltaisella kartiolla tahtoo niin vaihtoehtoja ei juuri ole, mutta muuten aika lailla mikä tahansa 4 ohmin 10" ämyri ajanee asiansa. En hirveästi stressaisi kuitenkaan asialla etukäteen.
 
Totta... elementithän hajoavat useimmiten ylikuormitustilanteessa, ja kuka tuollaisella komerolla pystyy ihan täysillä soittamaan?

Kefiiri: Totta... elementithän hajoavat useimmiten ylikuormitustilanteessa, ja kuka tuollaisella komerolla pystyy ihan täysillä soittamaan?
 
Kun ajat pienitehoista vahvistinta täysillä. Silloin elementit saapi haepakkata.
 
Suuritehoisella vahvistimella et saa elementtiä niin helposti rikki kuin pienellä. Sähköstä/akustiikasta enempi älyävät voisivat tulla kommentoimaan kanttiaalloista yms.

Antti K.: Kun ajat pienitehoista vahvistinta täysillä. Silloin elementit saapi haepakkata.
 
Suuritehoisella vahvistimella et saa elementtiä niin helposti rikki kuin pienellä. Sähköstä/akustiikasta enempi älyävät voisivat tulla kommentoimaan kanttiaalloista yms.
 
Toki, jos ajaa äänen niin ruvelle että pääte alkaa tuottaa kanttiaaltoa, voivat käämit alkaa käryämään. Mutta tämä lienee käytännössä enemmän diskanttielementtien pulma. Äänenpaine on jo kohtuuton tuollaisen kaapin kanssa, kun elementtien tehonkeston yläraja tulee vastaan.

Moi.
 
Antti K.: Kun ajat pienitehoista vahvistinta täysillä. Silloin elementit saapi haepakkata.
 
Juu, ei.
Ainakaan yhtään sen enempää haipakkaa kuin ~2*pienitehoisen vahvistimen tehonantokyvyllä varustetulla vahvistimella.
 

 
Kefiiri: Mutta tämä lienee käytännössä enemmän diskanttielementtien pulma.
 
^Tämä
 
Vaikka tuo JBL:n tavallaan alullepanema, tornihuhun piirteet vahvasti omaava väärinymmärrys on jo vuosikymmenet sitten kumottu -eikä sen puoleen ammattipiireissä koskaan ole edes väärin ymmärrettykään- kovin sitkeästi se vaan on ja pysyy ja aina tasaisin väliajoin päätään nostaa :D.
 
Alkuperäinen JBL:n bulletin/technical note josta myytti on peräisin koski VAIN ja AINOASTAAN vaatimattoman tehonkeston/jäähdytyksen omaavia diskanttidrivereitä.
 
Lyhennelmä kaiketi, muistaakseni olen noin kymmensivuisen JBL-läpyskänkin aiheesta lukenut:
http://www.cieri.net/Documenti/JBL/ … ote%20-%20Danger,%20Low%20Power.pdf
 

 
Antti K.: Suuritehoisella vahvistimella et saa elementtiä niin helposti rikki kuin pienellä.
 
Aina kun kaiutinelementin -riippumatta toistettavasta taajuuskaistasta- joko terminen tai dynaaminen tehonkesto ylitetään, paskaksi pärähtää viimeistään, ennen kuin kerkeää kissaa sanomaan.
 
Samoin käy kun mennään alle refleksikaapin viritystaajuuden, tehonkesto kun tuossa tapauksessa putoaa nopeasti murto-osaan viritystaajuuden yläpuolisesta.
 
Eli taasen elementti rikotaan yliteholla.
 
Jos kaiuttimen todellinen tehonkesto on yhtäsuuri tai yli 2*vahvistimen todellinen puhdas tehontuotto, normaalilla taajuusjakaumalla saa tehdä tosissaan töitä että saa asiallisesti suunnitellun elementin hajoamaan.
Plussana voidaan tuossa lähestymistavassa pitää sitä tosiseikkaa että pitänee olla kuuro tai verraten kieroutuneella soundimaulla varustettu ellei huomaa jo hyvissä ajoin että kuulostaapi kokolailla kököltä.
 
T:Samuli

https://www.ebay.com/p/Eminence-Leg … Speaker/1700693298?iid=391788632285
 
Eikös siihen kävisi tuollainen, jos kerran 32 ohmia pitää olla?

Moi.
 
Anomalia: https://www.ebay.com/p/Eminence-Leg … Speaker/1700693298?iid=391788632285
 
Eikös siihen kävisi tuollainen, jos kerran 32 ohmia pitää olla?
 
Dynaamisia ja sähköisiä parametrejä vertailemalla selviää kuinka hyvin käy tilalle, paremmin joka tapauksessa kuin mikään poikkeavalla impedanssilla varustettu.
 
Plussaa tietty jos reikäjako ja muut mitatkin ovat samat.
 

 
Kuten tuossa aiemminkin aihetta sivusin, suljettu kotelorakenne helpottaa korvaavan elementin etsimistä huomattavasti.
Kunhan tehonkesto ja maksimi liikepoikkeama on sama tai suurempi, muiden parametrien muutaman kymmenen prosentin poikkeamatkaan tuskin bändikäytössä häiritsevästi korvaan ottavat, ja kestää luultavimmin sen minkä alkuperäisetkin.
 
Kotelorakenne ratkaisee myös melkoisesti, onko 610, 2*310, 3*210 vai 6*110.
Kunhan impedanssit ja tehonkestot ovat likipitäen kohdallaan, saman kammion elementit vaihtamalla voi valita vieläkin vapaammin.
 
Tuosta ylläolevasta voi myös päätellä että jos ei ole kaapin alkuperäinen omistajaja ja/tai tiedä että elementit ovat alkuperäiset, ensimmäiseksi kannattaa tietysti tutkia josko joku onkin jo elementtijumppaa vuosien varrella suorittanut.
 
T:Samuli

"
Dynaamisia ja sähköisiä parametrejä vertailemalla selviää kuinka hyvin käy tilalle, paremmin joka tapauksessa kuin mikään poikkeavalla impedanssilla varustettu."
 
Mä en edes ymmärrä mitä toi tarkoittaa. Mut siis jos jos watit ja ohmit matsaa, niin eikös silloin olla jo ns. voittajien puolella?

Moi.
 
Anomalia: Mä en edes ymmärrä mitä toi tarkoittaa.
 
Kaiutinsuunnittelun lopputuloksen ennustettavuutta on aikojen saatossa pyritty saamaan matemaattiseen muotoon vaihtelevin tuloksin.
Herrat Thiele ja Small aikaansaivat aikoinaan pitkäjänteisellä tutkimustyöllään melkoisen parannuksen jo olemassaolevaan tilanteeseen.
Siksi edelleenkin puhutaan Thiele/Small parametreistä:
 
https://fi.wikipedia.org/wiki/Thiele/Small
 
https://www.eminence.com/support/understanding-loudspeaker-data/
 
vaikka osa parametreistä onkin joidenkin muiden kuin ko. ukkojen luomia.
 
Päätarkoitus on tietysti mallintaa tiettyä elementtiä ja koteloa, mutta aika usein parametrejä käytetään myös korvaavan elementin haarukoimiseen.
 

 
Anomalia: Mut siis jos jos watit ja ohmit matsaa, niin eikös silloin olla jo ns. voittajien puolella?
 
Ei välttämättä ihan vielä voittajien puolella, vaikka välitön totaaliepäonnistuminen jonka vaikkapa nimellisimpedanssin arvaaminen väärin olisi aiheuttanut, onkin pitkälti vältetty.
 

 
Kun oletettua B&C 8Ohmisen datalehteä:
 
http://www.bcspeakers.com/products/lf-driver/10-0/8/10cl51-8
 
ja ehdottamaasi Eminence datalehteä:
 
http://www.eminence.com/pdf/Legend_B810.pdf
 
vertailee, huomaa että elementit ovat pohjimmiltaan melko erilaiset vaikka yhtäläisyyksiäkin on.
 
Jo herkkyys ja ekvivalenttitilavuuskin eroavat melkoisesti toisistaan, ja näinollen myös muutkin parametrit.
Parametrit kun ruukaavat kulkemaan tietyllä tapaa käsi kädessä.
 

 
Soundillisesti noilla esimerkkielementeillä ei varmasti korvinkuultavaa eroa livetilanteessa ole jos alle puolet vaihtaa, kuten ei instrumenttielementeillä yleensäkään.
Mutta jotta älämölö kumpuaisi kaapista pitkään ja hartaasti ihmisten iloksi, vs. lyhyesti ja ytimekkäästi paskaksi korahtaen, kannattaa perehtyä hivenen vaihtoehtoihin ennen lopullisen päätöksen tekemistä.
 

 
Jos/kun kaikki elementit ovat tällä hetkellä ehjiä, ja korvaavan pohdinta hypoteettista, ainakin itse pyrkisin varmistamaan kaikin tavoin että elementit myös pysyvät ehjinä, eikä tarvitse turvautua korvaavaan eikä etenkään valmistajan kalliiseen OEM vaihtoehtoon.
Paapoa ei varmaankaan tarvitse, käytettäväksihän kaapit on tehty, mutta ei roudatessa paisko ylenmäärin eikä luukuta ruvelle korvatulpat päässä.
 
T:Samuli

basisti1971: Moi.
ei roudatessa paisko ylenmäärin eikä luukuta ruvelle korvatulpat päässä.

 
Tuon talkbass-jutun perusteella ei tosiaan kannata roudaillessa paiskoa.

Moi.
 
Basismi: Tuon talkbass-jutun perusteella ei tosiaan kannata roudaillessa paiskoa.
 
Juu, ei kannata ei.
 
En kyllä ymmärrä kuinka huonosti kaiutinelementti on voitu tehdä kun keraamisetkaan magneetit jotka kuitenkin painavat 2-4 kertaa enemmän kuin neodyymit eivät alvariinsa irtoile.
18" peltirunkoisissa keraamisella magneetilla varustetuissa kyllä toki kovissa iskuissa runko nurjahtaa melko herkästi ellei kuljeteta naamallaan, mutta varsin harvoin irtiasti nitkahtaa.
 
Vai onko tuossa TB-linkin tapauksessa kyseessä joku pieleen mennyt yksittäinen valmistuserä, B&C kun ei valmistusmaasta huolimatta ole ollenkaan sieltä paskimmasta päästä elementtivalmistajia, päinvastoin.
MarkBassilla kun muistaakseni oli melkoisia toimitusvaikeuksia aikoinaan kun valmistuskapasiteetti ja kysyntä eivät kohdanneet sinnepäinkään kun kuherrus(kuu)kausi oli kuumimmillaan, olisikohan komponenttitoimittajillakin tullut himpun kiirus?
 
T:Samuli

basisti1971:
 
En kyllä ymmärrä kuinka huonosti kaiutinelementti on voitu tehdä kun keraamisetkaan magneetit jotka kuitenkin painavat 2-4 kertaa enemmän kuin neodyymit eivät alvariinsa irtoile.
18" peltirunkoisissa keraamisella magneetilla varustetuissa kyllä toki kovissa iskuissa runko nurjahtaa melko herkästi ellei kuljeteta naamallaan, mutta varsin harvoin irtiasti nitkahtaa.
 
Jos magneetti irtoaa niin periaatteessa sen voisi vaan liimata takaisin. Mutta tuossa oli tainnut runkokin vääntyä kun kertoi rahinasta. Joko on tosi heppoista tekoa kun kevyt ND magneetti saa vääntymään, tai isku on ollut kokolailla kova.

Alan käytäntöjähän liikkuu myös kitarakaappien kuljetuksesta. Osa vannoo, ettei kaappeja saisi kuljettaa kartiot alaspäin, joku ei kenties halua kuljettaa kartiot alaspäin. En ole asialle keksinyt mitään muuta selitystä kuin pelkoa, että magneetin massa rikkoo ripustukset.
 
Itse kuljetan niin, ettei päälle lastatut romut mene kankaasta läpi. Eli käytännössä kangas alaspäin. Ei ole tähän päivään asti menneet elementit solmuun.
 
Mutta aiempi kanttiaalto-juttu, itse ymmärsin että treblet palaa kotiaudiopuolella, koska muut on suojattu lo-pass-filttereillä. Onhan noita bassokaappejakin mistä nimenomaan on tweetterit menneet, kun on luukuteltu liian pienellä trankkunupilla. Ja kajarin hajoaminen johtuu juuri siitä, kun käämi kuumenee koska sille saapuu kanttiaalto, joka ei salli edes hetkellistä jäähdytystä. Tiedä sitten. Mulla on nyrkkisääntönä nykyään, että pienet putkivehkeet, isot trankkuvehkeet.

Moi.
 
Basismi: Jos magneetti irtoaa niin periaatteessa sen voisi vaan liimata takaisin.
 
Periaatteessa joo, mutta perinteisen kartiokaiuttimen rakenne on sellainen että magneetin, keskikohtion tai reunuksen pienikin liikkuminen tuhoaa puhekelan samoin tein.
 
Eli käytännössä kun magneetti tai jokin muu moottorin staattisista palikoista irtoaa edes vähän, pitäisi vaihtaa puhekela ja puhekelan runkokin, ja koska noita ei yleensä erikseen saa, joutuu ostamaan kartion ja ripustuksetkin.
 
Ja koska uudelleenkalvotus ei oikein ole kannattavaa/mahdollista ehjäänkään instrumenttikajarin runkoon, ei se ole sitä rikkinäiseenkään.
 

 
Tympee Huttunen: Alan käytäntöjähän liikkuu myös kitarakaappien kuljetuksesta. Osa vannoo, ettei kaappeja saisi kuljettaa kartiot alaspäin, joku ei kenties halua kuljettaa kartiot alaspäin. En ole asialle keksinyt mitään muuta selitystä kuin pelkoa, että magneetin massa rikkoo ripustukset.
 
Ainoastaan halpis MDF- ja lastulevykitarakaapeissa joissa elementit ovat ruuvattu suoraan etulevyyn kiinni ilman vastamuttereita tuolla on mun kokemuksen perusteella käytännössä merkitystä.
"Väärin" kuljetettaessa niin että elementti roikkuu ruuvien varassa ja tulipalokiireellä kuoppaista hiekkatietä perämetsäkylän lavalle koipi oikosena kaahatessa tai olan takaa paiskoessa, irtoaa koko elementti etulevystä.
Magneetti on mitä todennäköisimmin instrumenttielementissä silti vielä tiukasti kiinni. Vaikka terminaali ja tinselit eivät enää olisikaan :(.
 
Itse en muista koskaan näiden muutaman vuosikymmene aikana kun olen musaromujen kanssa puuhastellut, nähneeni instrumenttielementtiä josta olisi magneetti irronnut. PA -etenkin koaksiaali- elementtejä kylläkin.
Kuten myös (halpis) kaapistaan iskun voimasta erkautuneita elementtejä.
 

 
Tympee Huttunen: Mutta aiempi kanttiaalto-juttu, itse ymmärsin että treblet palaa kotiaudiopuolella, koska muut on suojattu lo-pass-filttereillä.
 
Vaikka vahvasti säröytyneen pääteasteen taajuusjakauma liukuu jo fysikaalisistakin syistä korkeampia taajuuksia kohti, suhteessa pitkälti samansuuruinen teho rasittaa myös basso- ja mahdollista keskiäänielementtiä.
Noiden tehonkesto kun on yleensä moninkertainen diskanttielementtiin nähden, tulee diskanttielementistä savut pihalle vaan ennemmin.
Jos diskantin rikkouduttua jatketaan väärinkäyttöä, mitä luultavimmin seuraavaksi antautuu mahdollinen keskiääninen ja lopuksi basso.
Ja sitten on voittajafiilis...
 

 
Tympee Huttunen: Onhan noita bassokaappejakin mistä nimenomaan on tweetterit menneet, kun on luukuteltu liian pienellä trankkunupilla.
 
Valtaosassa bassokaappeja nuo tweeterit ovat piezoja jotka ovat muutenkin hivenen hankalia saada kestämään ilman kunnollista suojausta ja/tai jakosuodinta.
Ja moisiahan ei ole varaa noihin laittaa kun kukaan ei suostu maksamaan.
Korkeintaan sopivanhalpa hehkulamppu tai halogeeni rajoittamaan tehoa.
 
Pro-puolella on/oli käytössä myös perinteisten PA-yläpäiden drivereitä torvineen, ja nuo kestävät sopivin jakosuotimin saman minkä PA-käytössäkin.
Tietysti.
 

 
Tympee Huttunen: Ja kajarin hajoaminen johtuu juuri siitä, kun käämi kuumenee koska sille saapuu kanttiaalto, joka ei salli edes hetkellistä jäähdytystä.
 
No ei.
 
Mikäli maksimi liikepoikkeamaa ei ylitetä ja puhekela ohittaa ilmaraon, ihan sama jäähdytysvaikutus on käytettävissä kuin normaalilla äänisignaalillakin.
 
Hukattavaa tehoa on tietysti tuplat normaaliin vahvistimesta saatavaan maksimiin verrattuna, joten jossain vaiheessa jokin paikka antautuu jos elementin maksimi tehonkesto on pienempi ja jos tilannetta ei huomata ajoissa.
 
Vasta kun vahvistimen rikkoutuessa kunnolla pääsee moduloimaton tasajännite puhekelalle asti, ei jäähdytys enää toimi koska liike lakkaa.
 
T:Samuli

^Eikö kanttiaalto ole kuin dc-jännite?