Rock, pop, alternative ›

juici: Varhaisimmilla levyillä Sundqvist itse soitti suurimmalta osin kosketinsoitinosuudet. Levyille on varmaankin käytetty aina niitä koskettimia mitä studiosta on sattunut löytymään ja siinä tapauksessa studion äänittäjä on toiminut apukätenä.
 
Jossain ohjelmassa hyvin kauan sitten Ikaroksen Reijo Karvonen näytti, kuinka biisi Rin Tin Tin kasattiin raita kerrallaan syntetisoijalla Roland D-20.

Zed: Huomenna olisi tällainen ohjelma luvassa: https://areena.yle.fi/1-4151579 . Tuosta saa käsityksen että ohjelma kestäisi n. tunnin, mutta Yle Suomessa puhuttiin aamulla kolmesta tunnista.
 
On kolme tuntia. Tasatunnein tulevat uutislähetykset pätkivät ohjelman kolmeen eri osaan.

Aina vaan kiehtoo Rin tin tinin kertsi. Tulkinnanvaraisuutta. Joko hännän heiluttaminen on vertauskuva tai sitten kertoja vaihtuu puolivälissä, vaikka säkeistö pysyy koko ajan yksikön 1. persoonassa.

SossunRahoil: Aina vaan kiehtoo Rin tin tinin kertsi. Tulkinnanvaraisuutta. Joko hännän heiluttaminen on vertauskuva tai sitten kertoja vaihtuu puolivälissä, vaikka säkeistö pysyy koko ajan yksikön 1. persoonassa.
 
Tietysti se on vertauskuva ja sehän sanotaankin siinä: "typerä piski joka murisi mulle... hölmöksi tunsin minä itsenikin..."

SossunRahoil: Aina vaan kiehtoo Rin tin tinin kertsi. Tulkinnanvaraisuutta. Joko hännän heiluttaminen on vertauskuva tai sitten kertoja vaihtuu puolivälissä, vaikka säkeistö pysyy koko ajan yksikön 1. persoonassa.
 
Eipä siinä hirveästi ole tulkinnanvaraa; ensin kertoja muistelee typerää murisevaa piskiä, sitten rinnastaa itsensä viettejään seuraavaan nisäkkääseen, koska keskittyi seurustellessaan panemiseen keskustelun sijasta.

No kuka on lukenut liki kuukausi sitten julkistetun Gösta Sundqvist - Leevi and the Leavingsin dynamo, Helsinki: Into, 2017 (ISBN 978-952-264-796-2):n? Rakenteeltaan hiukan hajanaisehko, mutta jokseenkin paikkansa täyttävä tietopaketti. Itselleni aihe on niin tuttu kuin se vain vuosien saatossa julkistetun materiaalin pohjalta voi olla, joten mitään mullistavaa ja uutta elämäkerta ei tarjonnut. Jotakin pientä nippelitietoa radio-ohjelmiin, Tenkas-levytyksiin ja jalkapalloon liittyen sentään irtosi.

eikös Gösta itse ollut taitava Huilisti?. kertokaa samalla että missä biisissä on huilua leevingsin tuotannossa?.

locoloco: eikös Gösta itse ollut taitava Huilisti?. kertokaa samalla että missä biisissä on huilua leevingsin tuotannossa?.
 
Kyllä Gösta osasi huilua soittaa, ja suurena idolina hänellä oli ainakin Jethro Tull yhtyeen johtohahmo Ian Anderson.
 
Ehkä suurin kunnianosoitus Jethro Tullille on Leevien biisi Viisas talonmies, jossa huilu on isossa roolissa. https://www.youtube.com/watch?v=za_Pbg-wH4c
 
Muuten tulee äkkiseltään mieleen esim. Surumetsien talvimorsian ja instrumentaalibiisi Muurahaisen munat.
 
https://www.youtube.com/watch?v=UhQLee9qwFo
 
https://www.youtube.com/watch?v=g0UDN8HyldA

locoloco: eikös Gösta itse ollut taitava Huilisti?. kertokaa samalla että missä biisissä on huilua leevingsin tuotannossa?.
 
Huilua on muutamassa biisissä, mutta käsittääkseni Gösta ei soita itse huilua yhdelläkään kappaleella.

Zed: No kuka on lukenut liki kuukausi sitten julkistetun Gösta Sundqvist - Leevi and the Leavingsin dynamo, Helsinki: Into, 2017 (ISBN 978-952-264-796-2):n?
 
Sain viime viikolla luettua. Mielestäni todella huono tekele. Kuiva kuin mikä ja virkamiesmäinen. Aivan kuin kirjoittajalla ei olisi mitään paloa ja tunnetta aihetta kohtaan. Olin pettynyt. Kyllä Leevistä ja Göstasta pitäisi hienompi opus saada aikaiseksi.

Henri Henri Olavi: Sain viime viikolla luettua. Mielestäni todella huono tekele. Kuiva kuin mikä ja virkamiesmäinen. Aivan kuin kirjoittajalla ei olisi mitään paloa ja tunnetta aihetta kohtaan. Olin pettynyt. Kyllä Leevistä ja Göstasta pitäisi hienompi opus saada aikaiseksi.
 
Cyrano ja hullu koira oli minun mielestäni hyvä. https://kirja.elisa.fi/ekirja/cyrano-ja-hullu-koira

ukko idänmies: Cyrano ja hullu koira oli minun mielestäni hyvä. https://kirja.elisa.fi/ekirja/cyrano-ja-hullu-koira
 
Tämä on ihan asiallinen, mutta ei tokikaan sovellu kokonaisvaltaiseksi Gösta- tai Leavings-historiikiksi jutun ytimen keskittyessä vahvasti 70-lukuun. Kyseessä on oikeastaan enemmänkin kirjoittajan oma nuoruusmuistelma, jossa nuoresta Gösta Sundqvistista luodaan henkilökuva siinä sivussa. Ihan hyvän käsityksen hänen tuolloisesta persoonastaan kyllä kirjan perusteella saa.

ukko idänmies: Cyrano ja hullu koira oli minun mielestäni hyvä. https://kirja.elisa.fi/ekirja/cyrano-ja-hullu-koira
 
AI niin tämä! Täytyypä käydä lainaamassa. Kiitos muistutuksesta!

Zed: No kuka on lukenut liki kuukausi sitten julkistetun Gösta Sundqvist - Leevi and the Leavingsin dynamo, Helsinki: Into, 2017 (ISBN 978-952-264-796-2):n? Rakenteeltaan hiukan hajanaisehko, mutta jokseenkin paikkansa täyttävä tietopaketti. Itselleni aihe on niin tuttu kuin se vain vuosien saatossa julkistetun materiaalin pohjalta voi olla, joten mitään mullistavaa ja uutta elämäkerta ei tarjonnut. Jotakin pientä nippelitietoa radio-ohjelmiin, Tenkas-levytyksiin ja jalkapalloon liittyen sentään irtosi.
 
Hyvä tiivistelmä. Jännää, joskin ehkä ei yllättävää - mutta pieni pettymys, että lähipiiri pysyy edelleen vaiti, siis vaimo ja lapset ja jopa sisarukset, ja viimemainitut jopa ovat olleet jonkin verran julkisuudessa muuten.

AP: Hyvä tiivistelmä. Jännää, joskin ehkä ei yllättävää - mutta pieni pettymys, että lähipiiri pysyy edelleen vaiti, siis vaimo ja lapset ja jopa sisarukset, ja viimemainitut jopa ovat olleet jonkin verran julkisuudessa muuten.
 
Mulla on juuri nyt opus luettavana. Samaa olen ihmetellyt, esim. levyillä laulanut ja radiohupailuissa pyörinyt pikkusisko Harriet "Haije" Sundqvist ei liene ollut mukana kirjaan haastatelluissa.

Presidentti: Mulla on juuri nyt opus luettavana. Samaa olen ihmetellyt, esim. levyillä laulanut ja radiohupailuissa pyörinyt pikkusisko Harriet "Haije" Sundqvist ei liene ollut mukana kirjaan haastatelluissa.
 
Eipä ole hänkään mukana, mikä toki on pettymys. Enpä silti odottanutkaan lähipiirin osallistuvan kirjaprojektiin millään tavalla. Ehkäpä heillä on keskinäisenä periaatteena pitää tiukasti kiinni siitä mitä Gösta itse toivoi; hänkään ei olisi koskaan avautunut millään tavalla, vaikka eläessään olisi elämäkerta kirjoitettukin. Toisaalta hän kertoi luultavasti paljonkin asioita itsestään etenkin radio-ohjelmissaan, tosin väritettyinä ja muunneltuina, mutta edes jonkin verran taustoista perillä oleva voi bongailla niistä monenlaisia kiinnostavia yhteyksiä.
 
Onneksi kirjassa on oikaistu se yleinen luulo, että Haije esittäisi Koe-eläinpuistossa Tarja Loposta, vaikka vanhempi sisarhan se oli.

Henri Henri Olavi: Sain viime viikolla luettua. Mielestäni todella huono tekele. Kuiva kuin mikä ja virkamiesmäinen. Aivan kuin kirjoittajalla ei olisi mitään paloa ja tunnetta aihetta kohtaan. Olin pettynyt. Kyllä Leevistä ja Göstasta pitäisi hienompi opus saada aikaiseksi.
 
Parhaillaan luvun alla tuo kirja. Vaikuttaa siltä, että kirjailija ei juurikaan arvosta moniakaan niistä melodisista biiseistä, joista itse suuresti pidän. Studiosta olisi saanut olla kunnolla kuvia. Ja muutakin kritisoitavaa on.

Prophet: Parhaillaan luvun alla tuo kirja. Vaikuttaa siltä, että kirjailija ei juurikaan arvosta moniakaan niistä melodisista biiseistä, joista itse suuresti pidän. Studiosta olisi saanut olla kunnolla kuvia. Ja muutakin kritisoitavaa on.
 
Itselläni jäi fiilis, ettei kirjoittaja edes pidä koko bändistä, eikä ole syvemmin tutustunut koko tuotantoon. Niinhän asia ei ole, mutta sen kuvan siitä saan. Omatkaan lempibiisini eivät saaneet minkäänlaista käsittelyä, vaan ainoastaan ilmeisimmät hittibiisit. Ehkä kirja on tarkoitettu bändistä tietämättömille ihmisille, jota voi kivasti lukea samalla kun soittaa kolmea hittiä Spotifystä.

E: Ei tämä oikeastaan ollutkaan tähdellinen lisäys edellisiin.