Bänditoiminta ›

Täällä satakunnan alueella kun ei ole kauhean aktiivista tuo musatoiminta. Olen kyllä erilaisilla tavoilla yrittänyt lähestyä mm. Wanted-palstalla. Täytyy jatkaa etsimistä :D
 
Dirtyh: Mun mielestä sun ongelma ei ole tämä bändi vaan se ettei sulla ole muita bändejä siinä kyljessä. Jos kerran tuossakin bändissä osa tulee kauempaa niin mikä estää sua liittymästä johonkin toiseen bändiin johon itse kuljet sitten vähän kaumpaa? Lisäksi jos tuossa olet liiderinä niin voisi tehdä ihan hyvää olla hetki liidattavana jossain toisessa bändissä.

Tuosta Marraksesta tuli mieleen et olis hauska jekku pänditoiminnssa tuo nimim. Korpisuon harrastama että just ennen keikkaa taju pois viinan ja pilleireiden voimin. HEH HEH
 
Tai minä en niin noista pillereistä perusta mutta muuten...

Bänditoiminta tuntuu olevan mahdotonta. Yleensä kitaristi löytyy helpoiten, mutta ellet halua laulaa rokkia tai heviä tai punkkia niin on turha haaveilla basistista ja rumpalista. :(

Ku en kenenkään mieliksi rupee musatyylii vaihtaa tai keikkoi järkkäämään ni kätevänpi tehä soolona biisei ja täts it.

Onks täällä tapauksia missä bänditoimintaa on vaikeuttanut riidat " tekijänoikeuksista"?. plus olis kiva kuulla esimerkkejä kokemuksista?.

locoloco: Onks täällä tapauksia missä bänditoimintaa on vaikeuttanut riidat " tekijänoikeuksista"?. plus olis kiva kuulla esimerkkejä kokemuksista?.
 
Joo, oltiin tekemässä cd:tä ja rumpali halusi, että tekijänoikeudet jaetaan tasan minun biiseistä. Lisäksi se halusi julkaisuoikeudet omalle firmalleen. Otin kyllä aika pahasti nokkiini.

locoloco: Onks täällä tapauksia missä bänditoimintaa on vaikeuttanut riidat " tekijänoikeuksista"?. plus olis kiva kuulla esimerkkejä kokemuksista?.
 
Tässä kohtaa ollaan kyllä varmaan jo vähän pidemmällä olevan busnikseen piirissä? Ymmärrän toki jos julkaisuihin halutaan merkata krediitit niin kuin ne oikeastikkin ovat menneet, niinhän itsekkin teen, mutta aika pitkällä pitää olla että niillä on rahallisesti mitään väliä.
 
No jos jossain bändeissä alettaisiin sanomaan että biisit merkkaillaan sitten tasan vaikka olisin itse kirjoittanut vaikkapa kaikki sanat niin kyllähän siinä varmaan jäisi seuraavat tekstit kirjoittamatta.

Olipa taas vaikeaa ennen kuin kerkesi alkaakaan. Sosiaalipornoannos...
 
Vuoden verran olen soitellut bassoa ja tykästynyt siihen sen verran että kysäisin rumpalikaverilta jos mentäisiin vähän soittelemaan. Kotona nauhoitellut omiin biiseihin lähinnä ja hiljalleen opetellut myös sormilla pömpöttelemään. Kitarataustaa 25 vuotta, niin perusjutut luonnistuu.
 
Noh, kaveri sitten tokaisi että tule hänen bändiin koittamaan. Soittavat hardrockia. Minäpä innostuin että perkule, mikäs siinä. Toiselta tutulta ostin edukkaasti pois bassovahvarinkin kun intoa olin täynnä.
 
Lyötiin sitten lukkoon treenipäivä. Peruuntui kuitenkin toisten toimesta tuntia aiemmin. Koitettiin toista päivää. Sinä päivänä duunista päästyä olin ihan zombi kun lapsikin kipeänä oli valvottanut yöllä. Vähän emmin että riittääkö paukut sinä päivänä lähtemään. Laitoin kyllä viestiä, että juu mennään vaan. Tulikin samantien viesti että ei ollakaan menossa. Jee.
 
No, koitettiin uutta päivää. Kun päivä koitti, pistin viestiä että "onko kukaan kerennyt perua vielä?". Sitten tuli vastaus, että "joo sori unohdettiin että me oltiinkin sovittu aiemmin yhden toisen basistin kanssa että se tulis."
 
Pari viikkoa meni ja sitten huomasin että ne hakevat bändiinsä basistia. Laitoin viestiä, että eikös heillä ollutkaan basistia. Oli ilmoittanut ettei ole kiinnostunut.
 
Enempi häiritsi se että olis nyt voinut vaikka kysyä että haluanko vielä mukaan. Ois ollut kiva ele. Sanoi vielä että haluavat semmoisen joka pystyy sitoutumaan ja tulemaan treenaamaan koska vain ja niin usein kuin he haluavat. Siinä vaiheessa itsellä alkoi vitutuskäyrä nousemaan. Jos oisin mennyt heidän kimppaan, niin olisin ollut ainoa perheellinen ja vähemmistössä työssäkäyvänä. Ja treeniaikojen ja päivien muuttumiset antoi hyvää osviittaa miten hommat menee.

Kyllä se voi olla.
 
Vaikka miten oman bändin porukasta tykkää ja uskoo ja rakastaa ja mitä kaikkea niin välillä taiteellinen mielipide-ero voi olla niin järkyttävän kaukana toisesta että siitä meinaa syntyä riitaa.
 
Itellä toki ärsyttää enemmän kaikenlainen tekemättä jättäminen kuin se että tehdään jotain asioita mun mielestä väärin. Oon tässä koittanut opetella ajatusmallia nimeltä "voisiko vika olla minussa?".

Misiu: Itellä toki ärsyttää enemmän kaikenlainen tekemättä jättäminen kuin se että tehdään jotain asioita mun mielestä väärin. Oon tässä koittanut opetella ajatusmallia nimeltä "voisiko vika olla minussa?".
 
Joo on se hyvä opetella antamaan välillä periksi. Joskus kavereiden visioiden paremmuus valkenee vasta viiveellä. Aina ne eivät olekaan sen parempia, mutta ainakin asiat etenevät kun ei jää vänkäämään.

Misiu: Oon tässä koittanut opetella ajatusmallia nimeltä "voisiko vika olla minussa?".
 
Usein se on juurikin näin ja varmasti muidenkin mielestä vika on juuri sinussa :-p

V.M.V: Olipa taas vaikeaa ennen kuin kerkesi alkaakaan. Sosiaalipornoannos...
 
Vuoden verran olen soitellut bassoa ja tykästynyt siihen sen verran että kysäisin rumpalikaverilta jos mentäisiin vähän soittelemaan. Kotona nauhoitellut omiin biiseihin lähinnä ja hiljalleen opetellut myös sormilla pömpöttelemään. Kitarataustaa 25 vuotta, niin perusjutut luonnistuu.
 
Noh, kaveri sitten tokaisi että tule hänen bändiin koittamaan. Soittavat hardrockia. Minäpä innostuin että perkule, mikäs siinä. Toiselta tutulta ostin edukkaasti pois bassovahvarinkin kun intoa olin täynnä.
 
Lyötiin sitten lukkoon treenipäivä. Peruuntui kuitenkin toisten toimesta tuntia aiemmin. Koitettiin toista päivää. Sinä päivänä duunista päästyä olin ihan zombi kun lapsikin kipeänä oli valvottanut yöllä. Vähän emmin että riittääkö paukut sinä päivänä lähtemään. Laitoin kyllä viestiä, että juu mennään vaan. Tulikin samantien viesti että ei ollakaan menossa. Jee.
 
No, koitettiin uutta päivää. Kun päivä koitti, pistin viestiä että "onko kukaan kerennyt perua vielä?". Sitten tuli vastaus, että "joo sori unohdettiin että me oltiinkin sovittu aiemmin yhden toisen basistin kanssa että se tulis."
 
Pari viikkoa meni ja sitten huomasin että ne hakevat bändiinsä basistia. Laitoin viestiä, että eikös heillä ollutkaan basistia. Oli ilmoittanut ettei ole kiinnostunut.
 
Enempi häiritsi se että olis nyt voinut vaikka kysyä että haluanko vielä mukaan. Ois ollut kiva ele. Sanoi vielä että haluavat semmoisen joka pystyy sitoutumaan ja tulemaan treenaamaan koska vain ja niin usein kuin he haluavat. Siinä vaiheessa itsellä alkoi vitutuskäyrä nousemaan. Jos oisin mennyt heidän kimppaan, niin olisin ollut ainoa perheellinen ja vähemmistössä työssäkäyvänä. Ja treeniaikojen ja päivien muuttumiset antoi hyvää osviittaa miten hommat menee.
 
Toi on kyl. Eisss...
 
Kyllä siinä vaiheessa kun löytyy se porukka missä henkilökemiat toimii oikeesti hyvin, niin kannatta pitää siitä kiinni. Itsellä nyt ollut prokkis 3-4 vuotta ja toimii perhanan hyvin. Toki välillä on vaikeuksia löytää se kaikille sopiva ajankohta. Myös reenejä peruuntuu, mutta kaikki arvostaa kavereita sen verran, että perumiset hoidetaan hyvissä ajoin.

Bänditoiminta on todellakin aika vaikeaa. Ennen kaikkea se että bändi saataisiin keikalle tasaisin väliajoin tuntuu olevan työn tuskan takana. Kuten varmasti moni teistäkin tietää niin keikkapaikkoja ei vaan niin löydykkään pikkubändeille. Kovinhan sitä koittaa verkostoitua mutta kun niihin neljään paikkaan on 500 hakijaa niin aika lottoa on.
 
Onko kenelläkään kokemusta aukeaako tämä ongelma rahalla? Pääsiskö suomessakin ison maailman tyyliin lämppäämään jotain oikeaa nimeä jos lyö seteliä tiskiin?

Dirtyh: Onko kenelläkään kokemusta aukeaako tämä ongelma rahalla? Pääsiskö suomessakin ison maailman tyyliin lämppäämään jotain oikeaa nimeä jos lyö seteliä tiskiin?
 
Tottakai, tämähän on ihan yleinen käytäntö.

Pitää katsoa itseään todella usein peiliin , mutta kaikkea ei tarvitse sietää . :-)

MannihilatoR: Voi olla. Etenkin soittajien (oman ikäisten suunnilleen) löytäminen on lähes mahdotonta. Siksi lopetin. Ja toinen syy oli se, että jokaisella oli niin erilaiset tavoitteet.
 
Kun ikää karttuu tuon samanikäisyyden merkitys kyllä vähenee. Sen sijaan nuo suunnilleen yhtenevät tavoitteet ja toiveet bänditoiminnan suhteen ovat aina tärkeitä.

Jari 1976: Menin bändiin ,joka alkoi jo alkumetreillä tuntua väärältä valinnalta . 6 treenit ennen ekaa keikkaa ja noihin treeneihin ei kaikki edes jokakerta päässeet. Bändin " johtaja " on todellinen taitelijasielu , ajatusten ja päätösten vuoristorata ja usein päätökset tehtiin muilta kysymättä . Esimerkiksi , sopi keikan, jonka kesto on 2 * 45 minuuttia ja biisejä meillä oli kasassa noin 12 ja yhteistä soittohistoriaa reilu 2kk ja keikka olisi ollut kuukauden päästä , ja hyvin todennäköistä vähillä treeneillä . Eikä edes kysynyt ennakkoon käykö tämä kaikille. Bändissä oli myös kitaristi joka soitti enemmän suutaan kuin kitaraansa , juuri ennen keikkaa kunnon vittuilua . Ei ole helppoa bändihommat . Syytän usein itseäni ja mietin olenko niin kehno soittaja , että ihan kaikkea päätöntä voi ehdottaa ja joku siinä samalla vittuileekin. Vielä löytyy hyvä porukka , se on tavoite Kesäterkut treenikseltä T. Rumpali :-)
 
Oletko kenties niitä soittajia, jotka aina sattuvat bändeihin, joissa on hankalia tyyppejä? Jos näin on, niin ongelma löytyy todennäköisimmin peiliin katsomalla.

Bänditoiminnassa on erilaisia vaikeuden tasoja. Cover-bändien osalla on mielestäni helpointa havaita noita haasteellisia tasoja.
 
Nollatasolla eli kaikki hyvin ollaan silloin kun kaikki soittajat ovat:
- innostuneita samasta asiasta
- kiinnostuneet samasta musalajista
- innostuvat samoista valituista biiseistä
- saavat treenit sovittua ja ne ovat harrastuksissa ekalla sijalla
- saapuvat treeneihin eikä peru niitä
- treenaavat kotona yksin ennalta sovitut biisit
- ovat treeneissä ja keikalla selvinpäin
 
Mitä enemmän tuosta ilmenee poikkemaa niin sitä enemmän miinukselle bändi menee soiton kokonaisuuden kannalta ja loppu alkaa häämöttää.
 
Oman musan tekemisessä voi olla toisinkin. Yleensä joku sitä musaa tekee ja liidaa ja voihan olla, että tuuraajia löytyy muista tuttavista tarpeen mukaan kun yksi on estynyt. Toisaalta omaa musaa tekeviin bändeihinkin sopii tuo yllä oleva lista jossain määrin, koska bändeissä yleisesti tapahtuu miehistövaihdoksia eri syiden takia.

Kyl sit niinku muutaman bissen voi ottaa ennen keikkaa kuhan ei aivan sekoiluksi mene sitte.