Kitarat: kitarakamat ›

Puuhis1: Suurimmassa osassa musapuolen putkivahvistimista Stand by kytkin on 100% turha (jos alan ammattilaisilta kysytään).
 
Totta. Käytännössä se on usein pelkkä vahvistimen mykistys -kytkin, mutta jostain syystä jengi odottaa siltä perusteettomasti joitain täysin yliluonnollisia ominaisuuksia.
 
Ei. Putkien käyttöikä ei pitene:
 
Ne putket mitä tungetaan kitaravahvistimiin toimivat joillain muutamien satojen volttien jännitteellä. Noin alhaisilla jännitteillä katodissa ei tapahdu mitään "eroosioita" kylmäkäynnistettäessä. Se ongelma koskee lähinnä vain kilovolttien käyttöjännitteillä toimivia putkia, joita et perus kitaravahvistimesta tule koskaan löytämäänkään.
 
Sen sijaan, jos anodijännite kytketään pitkäksi aikaa pois päältä (siis se "yleisin" standby-kytkin järjestely) niin sen putken katodi "myrkyttyy". Eli tuhoat hiljalleen putkia standby-tilassa. Oikeasti mitkään näistä ongelmista eivät ole -NIIN- isoja; katodi esimerkiksi rapautuu ihan tärinästä ollessaan lämmin: Eli putket tuhoutuvat hiljalleen myös käytössä kun soittelet sitä vahvistinta kovilla äänenvoimakkuuksilla, tai vaan roudaat sen soittopaikalle. Ihan perusjuttua tyhjiöputkien kanssa: Ne on "kulutusosia".
 
Sen standby-kytkimen ongelma onkin oikeastaan se kytkin itse: Jos B+ piiristä tehdään avoin täytyy kytkimen käsitellä useita satoja voltteja tasajännitettä verrattain korkeilla virroilla. niin, ja se suunnittelija-apina on kuitenkin änkenyt sinne jonkin rimpulan kytkimen, joka on lähinnä mitoitettu parille sadalle voltille vaihtojännitettä jotain dekadia pienenemmillä virroilla. Tarkistapa vaikka.
 
Eli se kytkin menee aika usein paskaksi. Siitä sitten aiheutuu kaikkia ihmeellisä ongelmia niinkuin kosketushäiriöitä, napsunaa, yms. Välillä sen virtälähteen komponentit eivät kestä sitä virtapiikkiä ja hajoavat (esim. Vox AC30:n uusintapainokset). Käytännössä se kytkin tuo vain ongelmia, ei pidennä putkien käyttöikää laisinkaan (päin vastoin), ja on siis oikeasti lähinnä vain mykistys nappi.
 
Jos siitä on jotain hyötyä niin silloin kun laitteen pääsuodatuskondensaattoreiden jännitteenkesto on liian tiukalle mitoitettu.
Vahvistimen DC jännitteet on melkoisesti yläkantissa ennen kuin putket lämmettyään rupeavat johtamaan ja niiden ottama lepovirta laskee jännitteet nimellistasolle.
 
Totta. Tämä on varsinkin vanhojen putkivahvistimen ongelma, siis niiden joiden suunnittelusta ja toimintavarmuudesta löytyy muitakin vähemmän kehuttavia yksityiskohtia.
 
Nykykonkat kestävät kuitenkin verrattain hyvin -lyhytaikaista- kuormitusta myös isommalla jännitteellä (eli ongelma on nykypäivänä verrattain olematon) ja käytännössä on jopa todella huonoa suunnittelua laittaa mitään jännitteenrajoitusta ihan pelkän manuaalisesti-ohjattavan kytkimen varaan. Jos konkkien (tai minkään muunkan komponentin) ylikuormitus on ongelma, on siihen järkevämpiäkin ja toimintavarmempiakin ratkaisuja kuin standby-kytkimen lisäys. Ei. Ei. Ja ei.
 
Putkivahvistimista osa ei tykkää siitä että sammutat lämpimästä laitteesta virrat mutta muutatkin heti mielesi ja napsautat heti takaisin päälle.
 
siitä ei kyllä pahemmin mikään laite tykkää. Ne ovat suurimmalla kuorimituksella kun virrat kytketään päälle. Standby-kytkin ei varsinaisesti asiaa mitenkään muuta: Se on vaan yksi kytkin lisää muiden joukkoon
 
Näitä standby-ratkaisujahan on toki muitakin kuin van B+ jännitteen katkaiseminen pois. Monet (ei Fender kopio) vahvistimet yksinkertaisesti mykistävät signaalitien, usein vaan oikosulkemalla signaalitien maihin tai vaikkapa kytkemällä vaiheenkääntäjän lähdöt ristiin. Nämä ratkaisut eivät toiminnallisesti tee yhtään mitään muuta. Eivät yhtään mitään muuta.
 
Pari hieman järkevämpääkin ratkaisua on: Pentodiputkista voidaan esimerkiksi kytkeä screen -hilan jännite pois, jolloin putki mykistyy. Kytkin joutuu toki käsittelemään yhä useita satoja votteja tasajännitettä, mutta ainakin se virtapiikki pienenee hieman. Siis edes hieman luotettavampi ratkaisu kuin katkaista B+. Putkien käyttöikähän ei luonnollisesti siitä sen kummemmin kasva. Mutta niin kuin sanoin, idea onkin vaan mykistää se vahvistin, ei sen enempää.
 
Toinen vaihtoehto on avata katodipiiri. Ratkaisuna se on kyllä lähes yhtä huono kuin B+ katkominen (johtaa katodin myrkyttymiseen) mutta jännitteet ja virrat ovat rutkasti pienempiä ja kytkimen kuormitus lähes olematon verrattuna B+ jännitteen ohjaamiseen. Jos katodilla pidetään pientä virtaa (esim. korvaat oikosuljetun katodin 100K vastuksella) niin putki myös kestää pidempään. Täyden mykistyksen takaamiseksi tosin tulee silloin mykistää myös signaalitie.
 
Jossain nykyaikaisessa vahvistimessa voi olla MOSFET puolijohdekytkin katodeilla. Sitä pystyy ohjaamaan jollain muutaman voltin jännitteellä ja lähes olemattomalla virralla eli MOSFET:tia ohjataan kytkimellä, ja kytkimeksi kelpaa nyt mikä tahansa halpisrimpula. Jos tohon setuppiin yhdistetään vielä piiri joka vaikka tarkkailee putkien virtoja voidaan putket vaikka pakko-ohjata sammuksiin jos virta kasvaa liian suureksi (esim. hajonnut putki). TÄLLAISILLA standby-järjestelyillä voidaan jo oikeasti saada jotain aikaseksikin vahvistimen luotettavuuden ja käyttöiän parantamiseksi.
 
Ovat vaan aika harvinaisia. Koska puolijohde. Koska verrattain monimutkaisuutta, ja apinat ei tajuu tai osaa matkia muuta kuin yksinkertaisimpia asioita.
 
Miksi sellainen sitten yleensä on? Luulisi, että valmistajatkin säästäisivät kustannuksissa kun ei tarvitsisi laittaa sitä vahvistimeen.
 
Ihmiset kun luulevat sen olevan oikeasti tosi, tosi oleellinen ominaisuus. Vahvistimenhan on siis pakko olla jotenkin "halppis", jos moinen ominaisuus jätetään pois. Helpompaa lisätä halpa turhake tuotteeseen, kuin menettää kaupat koska turhaketta ei ole.
 
Fiksumpi voisi ihmetellä miksi esmes AC30:n "tarvittiin" kyseinen ominaisuus vasta muutamien vuoisikymmenien jälkeen, ja mitä järkeä oli, kun vahvistimesta tuli sen myötä epäluotettava ja altis hajoamiselle.
 
----
 
Bassolla voi tosiaan herkemmin rikkoa kitaran taajuusalueelle suunnitellun kaiuttimen jos basisti on yrittänyt repiä laitteesta isosti irti niitä samoja matalia bassotaajuuksia mitä bassokaiuttimista saadaan mm. kotelosuunnittelun avulla ulos.
 
Jep. Sen kaiuttimen kartion täytyy liikkua suurempi matka mitä matalampaa taajuutta toistetaan. Siksi sen kaiuttimen suorituskyky ja etenkin "tehon kesto" on ihan eri matalilla kuin korkeilla taajuuksilla.