Etno, proge, latin ›

Oli kyllä. Välissä vaan hiukan kuolleita kohtia. Toisaalta The Great Escape on sellainen mestariteos, että sillä pelastaa melko monta kuollutta kohtaa. Rotheryn taito tehdä ja soittaa hienoja melodisia sooloja tuli kyllä muissakin biiseissä todettua useasti viikonlopun aikana.

Tuosta akustisesta osiosta tuli vaan mieleen että nuokin em. biisit olisi voitu vetää sähköisestikin (kun ne kerran on sellaisiksi tarkoitettukin) jos Marillion olisi halunnut... Vähän latistaa tunnelmaa kun kesken keikan otetaankin akkkarit kehiin ja vedetäänkin akustinen versio joka ei välttämättä enää puhuttele (no kuulijasta riippuen myönnettäköön) yleisöä samalla lailla kuin sähköisenä. Tämä pätee niin monen muunkin bändin kohdalla. Joskus itsellekin tullut sama juttu mieleen jollain vastaavalla keikalla.
 
edit:Mun olisi jotenkin vaikea kuunnella esim. Hard As Lovea akustisesti kun alkuperäinen versio kuulostaa yksinkertaisesti paremmalta. Se vaan vaatii "rankempaa" kitarasoundia toimiakseen...

Less is More on mun mielestä tosiaankin less. En tykänny yhtään.

No Less Is More olikin tarkoitettu kokonaan akustiseksi (otaksun että ko. kiertuetta mainostettiinkin jo etukäteen akustiseksi). Eli silloin yleisö tiesi mitä odottaa. Yleensä meikäläistä ei haittaa 1-2 biisin akustisuus mutta jos tulee useampiakin (ja nimenomaan sellaisia biisejä jotka ovat alunperin tehty sähköiseksi) niin vähän väkisinkin tulee pieni myötähäpeä ja/tai pettymys mieleen...

Regalis Apertura: No Less Is More olikin tarkoitettu kokonaan akustiseksi (otaksun että ko. kiertuetta mainostettiinkin jo etukäteen akustiseksi). Eli silloin yleisö tiesi mitä odottaa. Yleensä meikäläistä ei haittaa 1-2 biisin akustisuus mutta jos tulee useampiakin (ja nimenomaan sellaisia biisejä jotka ovat alunperin tehty sähköiseksi) niin vähän väkisinkin tulee pieni myötähäpeä ja/tai pettymys mieleen...
 
Sepä se. Ei toimineet akustisena biisit yhtä hyvin kuin sähköisenä. Siksi en tykännyt.

Joo en mäkään välttämättä niitä olis halunnut settiin mut lähinnä tarkoitin sitä että kun noissa faniviikonlopuissa aina soitellaan back-katalogia läpi ni Less is morekin tuli nyt tavallaan läpikäytyä osittain uudelleen...

Artturi: Joo en mäkään välttämättä niitä olis halunnut settiin mut lähinnä tarkoitin sitä että kun noissa faniviikonlopuissa aina soitellaan back-katalogia läpi ni Less is morekin tuli nyt tavallaan läpikäytyä osittain uudelleen...
 
Ei ne niin huonoja ollu että olisin edes ajatellut kusitauolle menoa tms paikalta poistumista. Kontrasti huippuhetkiin oli siltikin melkoinen.

Ekat 8 levyä saavat uuden turkin päälleen! MC ja Brave Steven W:n 5.1 täräytyksellä ja loputkin ilmeisesti jonkun muun toimesta. Aloittavat yllättäen MC:stä..
 
http://www.marillion.com/shop/albums/misplaced-deluxeCD.htm

Hmm siis onko ne "loputkin" sitten Hogarth-eran levyt?

Lucy kirjoitti että Wilsonilla ei ole aikaa muihin kun Braveen ja Childhoodiin. Käsittääkseni kaikki levyt Sunlightiin asti tullaan julkaisemaan samanlaisina setteinä ja joku muu kun SW tekee ne muiden 5.1 versiot.. Tilasin Marillion.comista ja kuulemma 1000 ekaa on nimmaroituina (ei h ). Saas nähdä ehdinkö.. Fishin sivuilta jos tilaa on niissä fishin nimmari. Ihme juttu etteivät tehneet jotain yhteistä sopimusta että olis saanut yhteen versioon kaikkien nimmarit!!

Okei. Muuten tuo Afraid Of Sunlight on mielestäni bändin heikoimpia levyjä. Jokin siinä tökkii... Nimibiisissä on vähän yritystä mutta lopuista ei jäänyt oikein mitään mieleen.
 
edit:voisihan sitä tyypätä näin vuosien jälkeen uudelleenkin;) En edes muista milloin kuuntelin tuota edellisen kerran.

Ja mun mielestäni se on yks parhaista, mut hei musa on just siistiä silloin, kun se herättää päinvastaisia mielipiteitä :-)
 
Leicesterissä oli fanit järkänneet mukavan yllätyksen bändille. Sanoisin, että toimii!!!
 
https://www.youtube.com/watch?v=JrkuqXo-tns

Kun kaikki Hesarit tuli juuri nettiin luettavaksi, niin sattumanvaraisesti selaillessa törmäsin tähän vuodelta 1988:
http://aijaa.com/L0U8s6

Muistan nähneeni tuon keikan telkusta silloin aikanaan. En tosin ollut mikään Marillion-diggari vielä silloin mutta Fishin naamamaalaukset jäi mieleen;)...

Mutta eihän Fishillä itse asiassa ollut naamamaalauksia tuolla Loreleyn keikalla (v. 1987). Eipä tuossa vaiheessa bändillä ollut muutenkaan juurikaan enää Genesis-meininkiä... huvittavaa lukea Hesarin toimittajan itkua "apinoinnista". Loistava keikka.

Ookkei. Sitten muistelinkin väärää keikkaa:P Joku Marillionin keikka kuitenkin tuli telkusta noihin aikoihin...

Tämä oli mun eka kerta M:n kanssa. Uusi vuosi v85/86, YLE! https://www.youtube.com/watch?v=hlruA2ave8U

nirzin: Kun kaikki Hesarit tuli juuri nettiin luettavaksi, niin sattumanvaraisesti selaillessa törmäsin tähän vuodelta 1988:
http://aijaa.com/L0U8s6
 
Johan on ollu täysin kuutamolla tuo toimittaja.

MPU: Johan on ollu täysin kuutamolla tuo toimittaja.
 
No ei nyt ehkä niinkään. Ehkä vähän terävähkösti ilmaistu, mutta pystyykö joku oikeasti kirkkain silmin väittämään, ettei ne Genesis-vaikutteet ainakin 80-luvun alussa olisi olleet vähintäänkin ilmeiset?