Aihe: konservatiivi ja avantgardisti
1 2
megatherium
07.04.2017 21:26:08
PVC: Entä jos Mozart teki itsarin syömällä tahallaan trikiinimatoja kihiseviä lihakääryleitä?
 
Niin sen täytyi olla. Mikä tapa lähteä.

 
Yleiskunnon vahingoksi koitunut, hetkellisesti oloa helpottanut, liiallinen verenlasku ja tajuttomuuden aiheuttanut kylmien kääreiden pistäminen hehkuvan otsan päälle saattoivat jouduttaa prosessia, on arveltu. Ei mukava aihe. Mieluummin puhuisin musiikista.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
PVC
07.04.2017 21:40:01
Eikös Mozart ollut aivan innoissaan saadessaan käsiinsä Bachin motettien nuotit? Siinä oli sopiva aasinsilta siirtyä Bachiin. Toisaalta Einsteinin mukaan Bachia pitää tutkia, ihailla, soittaa mutta siitä pitää vaieta. Joten:
 
https://www.youtube.com/watch?v=nwb0H3TEHAc
megatherium
09.04.2017 03:26:14 (muokattu 13.04.2017 16:33:04)
misericordias dominicantabo in aeternum kv kaksisataaviisia=kaksisataakaksikymmentäkaksi vuodelta tuhatseitsemänsataaseitsemänkymmentäviisi kontrapunktinen offertorium de tempore d-molli, jonka mozart jätti augburgiin pyhän ristin kirkkoon kiitokseksi F duuri messunsa ohella jonka credo osassa on jo tuo neljän kokonuotin sävelaihe, creedoo creedoo, joka seurasi kahdeksan vuotiaana sävelletystä esikoissinfoniasta jupitersinfonian finaaliin yleisteeman muodossa jonkinlaisena musiikillisena puumerkkinä mozartin tuotannossa.
 
Misericordias offertoriumissa jonka mozart lähetti padre martinille ja muncheniin hoviin maximilliian III:lle kontrapunktisena opinnäytetyönään kapellimestarin virkaa hakiessaan sisältää profeetallisesti viulujen huokailevissa säestyskuvioissa hämmästyttävänä yhteensattumana beethovenin yhdeksännen sinfonian finaalin oodin an die freude melodian alluusion tai muunnoksen josta voimme vain arvailla tunsiko ihmisyyden säveltäjä mozartin teoksen ja sai siitä kenties idean ja inspiraation teemaansa joka oli hänelläkin kokenut useita muodonmuutoksia ennen lopullista muotoaan mm. Fantasiassa kuorolle ja orkesterille.
 
Myös offertorium venite populi on hieno teos vaikkei teksti olekaan liturginen . Johannes brahms ihastui aikanaan siihen niin paljon että järjesti sitä varten esityksen wienissä tuhatkahdeksansataaseitsemänkymmentäkaksi.
 
Vesperae solennes de dominican säveltämisen aikoihin synteessä tämän lajityypin kolmannessa sävellyksessään antifonissa regina coeli kv kaksiseitsemänkuusi= kolmekaksiyksi b, on alleluja kohdassa yhytymäkohtia händelin messias oratorion hallelujakuoroon vai onko kyseessä vain merkillinen sattuma sillä tutkijat eivät ole löytäneet mitään selitystä sille kuinka mozart olisi voinut tuntea messiaan jo kahdenkymmenenkolmen ikäisenä salzburgissa.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
musamies
14.04.2017 20:58:57
Mitä Megis sanoo Cameron Carpenterin tulkinnasta Turkish Marchista?
 
https://youtu.be/Yn5lD0RO20I
 
https://youtu.be/R7KsFkjAEiw
megatherium
06.06.2017 02:15:09 (muokattu 14.06.2017 20:31:18)
musamies: Mitä Megis sanoo Cameron Carpenterin tulkinnasta Turkish Marchista?
 
https://youtu.be/Yn5lD0RO20I
 
https://youtu.be/R7KsFkjAEiw

 
Mistä tulkinnasta? Kysymyksessä ei ole kuitenkaan alkuperäisen mozartin sävellyksen omintakeinen tulkinta alkuperäisellä soittimella vaan tästä sävellyksestä tai pikemminkin pianosonaatin osasta uruille sovittamalla tehty parafraasi uusia sävelaiheita lisäillen.
 
Mutta alkuperäiseen kysymykseen vastatakseni voidaan jopa nils-erik fougstedtia kutsua suomen musiikinhistoriassa jonkinlaiseksi avantgardistiksi, sillä hän siitäkin huolimatta että karsasti atonaalisuutta musiikillisena tyylikeinona, kaunotaiteiden nimeen vannoen, sävelsi angoscia nimisen orkesteriteoksen joka on ensimmäisiä suomessa sävellettyjä dodekafonisia teoksia.
 
Ehkäpä schönbergin tavoin hänenkin kohdallaan älyllinen voima oli tunkeutumassa vaistomaisiin prosesseihin mm. Sinfonia triptycassa, jossa on uskomatonta voimaa ja draivia ja on tiukka, ohjattu, klassinen ja funktionaalinen ollessaan kuitenkin vielä kait ankkuroitunut tonaalisuuteen ja jonka kuulin ällistyneenä kauan sitten ääninauhalta berglundin johtamana fougstedtin muistokonsertista tehden hyvin sähköistävän vaikutuksen ihmetellen sitä kuinka suomessakin joku kykenee tällaista luomaan
 
Siitäkään ei taida olla tehty edes kantanauhatallennetta. Täytyy myöntää että suomalaisen klassisen taidemusiikin dinosaurukset ovat tehneet vaikutuksen siinä määrin niukasti kuin niitä saakaan kuullakseen populaareimpia kestosuosikkeja lukuunottamatta jotka eivät tuttuudessaan ja helppotajuisuudessaan kiehdo samassa määrin kuin postmadetojalaiset ja orastavan modernistiset säveltäjäsuuruudet joille kansallisromanttinen tyylisuunta ei ollut enää pakkomielle taikka painolasti esikuviensa tavoin joista siba on näistä se kaikkein kliseisin ja frigidein esimerkki kitchimäisyydessään joka ei pääse luonnon ytimeen eikä tyydytä emotionaalisten kokemusten tarvetta kuten kaikki ylevä ja jalo taide tekijästä riippumatta.
 
Klassinen taidemusiikki ja varsinkin mozart parhaimmillaan kykenee muuttamaan vastaanottajan tajunnantilan kokonaan toiseen korkeammanasteiseen psykofyysiseen reseptiiviseen tilaan tunkemalla tahtomisen ulos tajunnasta jossa tavanomainen maailma mielteenä ja tahtona tiedoitsevan subjektin puhtaasti objektiivisessa älyssä ja oma minuus katoavat tajunnasta eivätkä enää eksistoi ollessaan korkeamman voiman valtoihinsa ottama ikään kuin ulkoa-tai sisältäpäin tulevan geniuksen alkaessa toimia tahdosta riippumatta oman energisyytensä painolla omaehtoisesti tiedoitsevan ollessa mitä syvimmin vaikutettu musiikillisten efektien ja visioiden viedessä kokonaan toiseen maailmaan kuin mihin olemme tottuneet omaksuen olioiden objektiivisen olemuksen universumia syleilevissä monumentaalisissa sinfonisissa visioissaan jotka jokin kolossaalinen ja sinfoniselta muotoarkkitehtuuriltaan grandioosi genreen teos on apokalyptisissä visioissaan hänen tajuntaansa eskaloinut.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
megatherium
12.06.2017 00:50:24 (muokattu 14.06.2017 20:34:25)
absoluuttiseen kokemustilaan pääseminen edellyttää mitä suurinta kontemplaatiota ja koko muun maailman unohtamista ja keskittymistä vain mielen sisäisiin prosesseihin suurimpien sävelnerojen metafyysisiin syvyyksiin uppoutuen jolloin tahto ja minuus katoavat tajunnasta ja tiedoitsevasta tulee tiedoitsemisen puhdas subjekti.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
‹ edellinen sivu | seuraava sivu ›
1 2
Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)