Kitarat: kitarakamat ›

Semmoinen sivuhuomautus, että mallintava vahvistin ei ole transistorivahvistin. Mallintava on tietokone ja vaikka siellä yleensä on transistoripääte, niin vahvistin ei kuitenkaan ole analoginen. Transistorivahvistin on analoginen eli se tarjoaa "aidon" sähköakustisen ympäristön. Transistorivahvistimet ovat nykyään aika harvinaisia, mutta muutamia on tarjolla ja eikös legendaarinen Session tehnyt paluun? jos oikein muistan.
 
No tämä ei liity sinällään käsiteltävään aiheeseen, mutta halusinpa tuoda tämän näkökohdan esille kun tosin monet soittajatkin näyttää sekoittavan analogisen transistorivahvistimen mallintavaan tai niputtaa ne yhteen ikäänkuin kyse olisi samasta asiasta.

hallu: Semmoinen sivuhuomautus, että mallintava vahvistin ei ole transistorivahvistin. Mallintava on tietokone ja vaikka siellä yleensä on transistoripääte, niin vahvistin ei kuitenkaan ole analoginen. Transistorivahvistin on analoginen eli se tarjoaa "aidon" sähköakustisen ympäristön. Transistorivahvistimet ovat nykyään aika harvinaisia, mutta muutamia on tarjolla ja eikös legendaarinen Session tehnyt paluun? jos oikein muistan.
 
No tämä ei liity sinällään käsiteltävään aiheeseen, mutta halusinpa tuoda tämän näkökohdan esille kun tosin monet soittajatkin näyttää sekoittavan analogisen transistorivahvistimen mallintavaan tai niputtaa ne yhteen ikäänkuin kyse olisi samasta asiasta.
 
Se vähän sotkee, kun puhutaan "mallintavista vahvistimista". Eihän se vahvistin tosiaankaan mitään mallinna eikä mallintaminen vahvista.
Ehkä se on helpompi ymmärtää kun ajattelee mallinnuksen vaan efektinä jolla ääni muokataan ennen vahvistusta.

hallu: ... eikös legendaarinen Session tehnyt paluun? jos oikein muistan.
 
....
 
Tekihän se. Nyt näyttäisi olevan 45-wattinen huhtikuun ajan tarjouksessa:
http://www.award-session.com/
 
Rolandin Blues Cubeista en ole oikein saanut tolkkua, ovatko analogisia vai onko siellä digitaalivekottimia seassa.

blues guitar: Se vähän sotkee, kun puhutaan "mallintavista vahvistimista". Eihän se vahvistin tosiaankaan mitään mallinna eikä mallintaminen vahvista.
Ehkä se on helpompi ymmärtää kun ajattelee mallinnuksen vaan efektinä jolla ääni muokataan ennen vahvistusta.
 
Sotkeepa niinkin ja digitaalinen pääte eli D-luokan päätekytkentä vie koko kysymyksen uusiin sfääreihin. Mun mielestä pulman lähtökohta on vanha tapa kytkeä soundikonventio laitteen valmistustekniikkaan eli eri tekniikalla tehtyihin vahvistimiin liitetään soundikäsityksiä..... tai oikeastaan ennakkoluuloja. Luullaan että jollakin toteutustavalla olisi joku tietty soundillinen yhtymäkohta. Nykyään ei niin enää ole, ja mallintamalla voidaan siihen tuotteeseen ladata ihan minkälaisia ominaisuuksia tahansa.

perttime: Tekihän se. Nyt näyttäisi olevan 45-wattinen huhtikuun ajan tarjouksessa:
http://www.award-session.com/
 
Rolandin Blues Cubeista en ole oikein saanut tolkkua, ovatko analogisia vai onko siellä digitaalivekottimia seassa.
 
Näissä nykyvehkeissähän tuo on vähän veteen piirretty viiva, mutta käsittääkseni Bluescube pitäisi olla ihan analoginen transistorivahvistin. Bluescube toteuttaa samaa tekniikkaa kuin saman firman Waza mutta bluescubessa on vain yksi kiinteästi rakennettu soundimoduuli kun siinä kalliissa wazassa niitä on kai jotain viisi. Idis niissä lienee, että ne ovat analogisia laitteita vaikka nykyisin kai monimutkaiset kytkennät jo lähentelee digitaalista, mutta noi ei kuitenkaan kai sisällä mitään prosessoreja. Eli siis ad/da muunnosta noissa ei tehtäisi. Rolandillahan on se halpa Katana, joka on taas puhteesti digitaalinen laite mikä näkyy noiden tapauksessa hintalapussakin.
 
E: piti sanomani, että ne käyttää sitä mainosjargonia jossa puhuvat tubelogicista sun muusta höpöhöpöstä joka antaa ymmärtää että ne mallintaisi jotenkin putkia, mutta se kai on tarkoitettu putkipuristeja varten. Jos on analoginen transistori kone niin sitten se on sitä eikä se mallinna vaan on ihan oma itsensä.

blues guitar: Se vähän sotkee, kun puhutaan "mallintavista vahvistimista". Eihän se vahvistin tosiaankaan mitään mallinna eikä mallintaminen vahvista.
Ehkä se on helpompi ymmärtää kun ajattelee mallinnuksen vaan efektinä jolla ääni muokataan ennen vahvistusta.
 
Kitaravahvistin itsessään on enemmän kuin pelkkä signaalia vahvistava laite, koska se muokkaa soundia radikaalisti. Koko käsite on ehkä vähän huonosti nimetty.
 
D-luokan pääte ei ole digitaalinen.

headhead: Kitaravahvistin itsessään on enemmän kuin pelkkä signaalia vahvistava laite, koska se muokkaa soundia radikaalisti. Koko käsite on ehkä vähän huonosti nimetty.
 
Juurikin näin. Kitaravahvistin+ kaiutin on oikeastaan instrumentti.

headhead: .............................D-luokan pääte ei ole digitaalinen.
 
Juu ei ole, se digitaalisuus tässä yhteydessä on synytynyt mun omassa päässäni eli tavassa millä minä jotenkin aika kömpelösti ymmärrän, koska en ole asiantuntija. D-luokan pääte on wikipedian mukaan käytännössä kytkin jonka ymmärrän niin, että toisesta päästä menee sisään signaalia ja toisesta päästä tulee ykkösiä ja nollia ulos (tässä tapauksessa ulos tulee vähän muutakin eli varmaan ykkösiä ja nollia ja kakkosia ja kolmosia jne.). Pääpointti kuitenkin on että D-luokan vahvistimesta ei tule ulos signaalia vaan jotakin binaarimössöä eli helvetillinen ylimenosärö (joksi asiantuntijat sitä kai kutsuu) se mössö ajetaan johonkin laajakaistamodulaatiosuodattimeen jossa suodattamalla saadaan se signaali jälleen periaatteessa samanlaiseksi kuin se alkuperäinenkin signaali. Lopputuloksena saadaan ihan tolkuttoman tehokkaalla hyötysuhteella toimiva tehovahvistin, joka ei juurikaan värjää signaalia. Mutta kytentä suodatuksineen alkaa olemaan niin monimutkainen ja vallanikin kun siinä tapahtuu jo muunnosta joka etäisesti alkaa muistuttaa jotain dsp-prosessoria, niin tällaisen meikäläisen maallikon mielenmaisemassa sen analogisuus alkaa joutua kyseenalaiseksi ja modulaatiosuodatus alkaakin tuntua vain toiselta nimeltaan da-muunnoksesta. Tiedän kyllä että se ei sitä ole, ja tiedän myös että en maallikkona näitä asioita ymmärrä riittävän hyvin voidakseni niitä oikeasti tulkita. Siksi onkin kyseenalaista, että levitän foorumilla disinformaatiota tästä aiheesta.
 
Kiitos että kiinnitit siihen huomiota. Ylläoleva voi näyttää puolustuspuheelta, mutta koitan siinä vain kuvata miten asian ymmärrän. Jos joku asiaa paremmin tunteva oikoo pahimpia ajatusvirheitäni, olen siitä yksinomaan kiitollinen.

hallu: Juu ei ole, se digitaalisuus tässä yhteydessä on synytynyt mun omassa päässäni eli tavassa millä minä jotenkin aika kömpelösti ymmärrän, koska en ole asiantuntija. D-luokan pääte on wikipedian mukaan käytännössä kytkin jonka ymmärrän niin, että toisesta päästä menee sisään signaalia ja toisesta päästä tulee ykkösiä ja nollia ulos (tässä tapauksessa ulos tulee vähän muutakin eli varmaan ykkösiä ja nollia ja kakkosia ja kolmosia jne.). Pääpointti kuitenkin on että D-luokan vahvistimesta ei tule ulos signaalia vaan jotakin binaarimössöä eli helvetillinen ylimenosärö (joksi asiantuntijat sitä kai kutsuu) se mössö ajetaan johonkin laajakaistamodulaatiosuodattimeen jossa suodattamalla saadaan se signaali jälleen periaatteessa samanlaiseksi kuin se alkuperäinenkin signaali. Lopputuloksena saadaan ihan tolkuttoman tehokkaalla hyötysuhteella toimiva tehovahvistin, joka ei juurikaan värjää signaalia. Mutta kytentä suodatuksineen alkaa olemaan niin monimutkainen ja vallanikin kun siinä tapahtuu jo muunnosta joka etäisesti alkaa muistuttaa jotain dsp-prosessoria, niin tällaisen meikäläisen maallikon mielenmaisemassa sen analogisuus alkaa joutua kyseenalaiseksi ja modulaatiosuodatus alkaakin tuntua vain toiselta nimeltaan da-muunnoksesta. Tiedän kyllä että se ei sitä ole, ja tiedän myös että en maallikkona näitä asioita ymmärrä riittävän hyvin voidakseni niitä oikeasti tulkita. Siksi onkin kyseenalaista, että levitän foorumilla disinformaatiota tästä aiheesta.
 
Kiitos että kiinnitit siihen huomiota. Ylläoleva voi näyttää puolustuspuheelta, mutta koitan siinä vain kuvata miten asian ymmärrän. Jos joku asiaa paremmin tunteva oikoo pahimpia ajatusvirheitäni, olen siitä yksinomaan kiitollinen.
 
Juu, samaa mieltä, kuulisin itsekin mielelläni jonkun vahvistingurun lausunnon aiheesta.
 
Mun käsittääkseni D-luokan pääte muistuttaa a/d --> d/a -muunnosta. Sisään menee analogista signaalia ja ulos tulee alkuperäistä analogista signaalia muistuttava "porrasmaisen" näköinen signaali joka ajetaan alipäästösuotimen läpi. Eli periaatteessa signaali on välissä murskattu biteiksi? Kuitenkaan pääte ei käytännössä ole digitaalinen.
 
Äkkiseltään voisi kuvitella että digitaalinen vahvistin vahvistaa digitaalista signaalia?

headhead: Mun käsittääkseni D-luokan pääte muistuttaa a/d --> d/a -muunnosta. Sisään menee analogista signaalia ja ulos tulee alkuperäistä analogista signaalia muistuttava "porrasmaisen" näköinen signaali joka ajetaan alipäästösuotimen läpi. Eli periaatteessa signaali on välissä murskattu biteiksi? Kuitenkaan pääte ei käytännössä ole digitaalinen...
 
Inputtisignaali menee pulssinleveysmodulaattoriin (PWM). Eli siitä tulee ulos pulsseja, joiden leveys riippuu inputtisignaalin arvosta. Tämä pulssihässäkkä viedään sitten päätefeteille, jotka toimivat vain on/off -kytkiminä.
 
Tuossa jutussa:
https://www.allaboutcircuits.com/pr … to-build-a-class-d-power-amplifier/
 
on hyvä kuva, joka selittää sen pwm-systeemin.
 
Eipä ole muuten kovin hirveästi osia tuollaisessa vahvarissa.

Tuosta mallintamisesta, "mallintaako" tuo Boss Katana 50 aivan kaiken signaalin?
 
Kun luulisi että nuo kaksi asentoa, clean ja acoustic eivät vaatisi sitä että signaali pitää ensin pilkkoa biteiksi, vaan voisi kuvitella että se voitaisiin syöttää vahvistimeen analogisenakin.
 
Kun eihän käsittääkseni transistori tee eroa onko signaali bittidataa vaiko analogista.
Niin silloin puhtain signaali olisi se mitä ei pilkota biteiksi, samoin akustinen olisi akustista ilman pilkkomistakin.
 
Ajatus "mallintamisesta" vähän häiritsee, sen takia aikoinaan ostin putkivahvistimenkin, mutta kun koittaa unohtaa ne bitit ja keskittyä siihen miltä kuulostaa, niin kai se pitää vaan hyväksyä.

Mare552: Tuosta mallintamisesta, "mallintaako" tuo Boss Katana 50 aivan kaiken signaalin?
 
Kun luulisi että nuo kaksi asentoa, clean ja acoustic eivät vaatisi sitä että signaali pitää ensin pilkkoa biteiksi, vaan voisi kuvitella että se voitaisiin syöttää vahvistimeen analogisenakin.
 
Kun eihän käsittääkseni transistori tee eroa onko signaali bittidataa vaiko analogista.
Niin silloin puhtain signaali olisi se mitä ei pilkota biteiksi, samoin akustinen olisi akustista ilman pilkkomistakin.
 
Ajatus "mallintamisesta" vähän häiritsee, sen takia aikoinaan ostin putkivahvistimenkin, mutta kun koittaa unohtaa ne bitit ja keskittyä siihen miltä kuulostaa, niin kai se pitää vaan hyväksyä.
 
En asiaa ihan varmaksi tiedä, mutta olettaisin/kuvittelisin sen mallintavan myös kliinit soundit, mutta en tosiaan ole varma tekeekö se AD/DA muunnoksen kaikelle signaalille (oletan, että tekee). Silti se on aika kiitelty laite joten ei voi olla ihan huono. Sun kannattaa kysyä vaikka nimim. BugBadWolf:ilta suoraan, siitä. Sillä on vissiin semmoinen ja se on pätevä jätkä näissä hommissa ja osaa kertoa sulle olennaisen siitä.
 
Transistoripäätteelle menee kyllä aina analoginen signaali eli se DA-muunnosta tehdään ennen vahvistamista. Tuolla ylempänä kuvattu D-luokan päätekytkennän toiminta ei ole oikeasti mallintamista, vaikka asialla vähän spekuloinkin. Joten ainakaan minun heittoja digipäätteistä ei kannata kenenkään uskoa. Vedin vähän logiikan mutkia suoraksi ja kadun sitä nyt. Toivottavasti kukaan ei mun hölinöiden takia tee ostopäätöksiä.
 
Ymmärrän hyvin, että ajatus mallintamisesta häiritsee (se häiritsee itseänikin juuri AD/DA muunnoksen takia), mutta se on varmaan tulevaisuutta joten kannattaa varmaan ihan aajatuksen kanssa testata niitä kamppeita. Kyllä niitä käyttää ihan kovanluokan tekijätkin joten ei ne voi ihan huonoja olla.

Mun mielestä tärkeintä on se, että kuulostaa hyvältä. :)

Metalkallo: Mun mielestä tärkeintä on se, että kuulostaa hyvältä. :)
 
Tuo on hyvä pointti. Mulle se tuntuma on tosi tärkeä ja läsnäolon fiilis ja siksi mulla se soundi jää pikkuisen toissijaiseksi (selittää osaltaan sen että suhtaudun joihinkin kaappimalleihin vähän nuivasti). Toisaalta jos se tuntuu hyvältä, niin yleensä se myös soundaa hyvältä. Aikaisemmin mainituu S-Gearin soittotuntuma oli hyvä ja yllättävän autenttinen. S-Gearista sai kaappimallit pois päältä ja soundin sai niin "naamaan" kun halusi.

hallu: Transistoripäätteelle menee kyllä aina analoginen signaali eli se DA-muunnosta tehdään ennen vahvistamista.
 
Jep, olipas minulla ajatusvirhe, tai ennemminkin se etten ajatellut ollenkaan.
 
Siis tokihan vasta sitä analogista signaalia vahvistetaan ja se myös tulee ulos kaiuttimista. Saattaisi ne bittijonot kuulostaa aika tylsiltä kaiuttimessa, ei ainakaan musiikilta.
 
Ja onhan se turha lienee ajatella sitä digisoudia sen enempää koska eihän ihmiskorva sitä eroa oikein huomaa.
 
Käytännössähän cd- levyjen tulemisen jälkeenhän me olemmekin kuunnelleet suurimmaksi osaksi digitaalista musiikkia.
 
Vain nauhurit ja levysoittimet toistavat analogista musiikkia, niiden osuus taitaa kuitenkin olla prosentuaalisesti aika minimaalinen kaikesta mitä me kuunnellaan, niillä on vain lähinnä omat harrastajansa jotka sitä kuuntelee, me muut kuunnellaan digimusiikkia.
 
Ikävöin kuitenkin vielä joskus niitä 80- luvun "kunnon" streoita isoine kaappeineen, itselläkään ei ole enää käytössä koska kerrostalossa melutasolla on rajansa.
 
Uskon siinä yhden asiaan perehtyneen ihmisen kertomaa, että nykyään varsinkin nuorison korva on tottunut digitaaliseen mp3- pakattuun musiikkiin, heistä ne "kunnon" strereot voisivat kuulostaa oudolta.

Eli olipa se musiikki vaikka miten alkuperäisesti tehtyä, putkivahvistimilla tuotettua musiikkia tahansa, you tubesta me kuunnellaan sitä kuitenkin digitaalimusiikkina.
 
Eli kyseessä on minusta aivan sama asia, kuin se että oma kitaravahvistin pilkkoo sen signaalin digitaaliseksi ja taas takaisin analogiseksi.

Kotisoittajalle (esim. mä) toi katana on varmaan parhaita ellei paras mitä on tullut käytettyä. aikaisemmin ollut noita cubeja, jotka nekin on olleet ihan kivoja, mut toi katana on ihan omassa luokassaan.
 
Se puol wattia, jonka saa valittua kolmesta eri vaihtoehdosta (0.5w, 25w, 50w) riittää enemmän kuin tarpeeksi olohuoneeseen.
 
Käytettynä tuli vastaan jotain kuukausia sitten ja ei ole kyllä harmittanut sijoitus.
 
Toi katana tykkää kanssa pedaaleista, which is muchos buenos.
 
ainii, ja saapa sitä katanaa säädettyä ja kanavia ohjelmoitua helposti esim läppärillä usb:llä. Helppokäyttönen softa löytyy Rolandin sivuilta.
 
5/5

ville198: Kotisoittajalle (esim. mä) toi katana on varmaan parhaita ellei paras mitä on tullut käytettyä. aikaisemmin ollut noita cubeja, jotka nekin on olleet ihan kivoja, mut toi katana on ihan omassa luokassaan.
 
Se puol wattia, jonka saa valittua kolmesta eri vaihtoehdosta (0.5w, 25w, 50w) riittää enemmän kuin tarpeeksi olohuoneeseen.
 
Käytettynä tuli vastaan jotain kuukausia sitten ja ei ole kyllä harmittanut sijoitus.
 
Toi katana tykkää kanssa pedaaleista, which is muchos buenos.
 
ainii, ja saapa sitä katanaa säädettyä ja kanavia ohjelmoitua helposti esim läppärillä usb:llä. Helppokäyttönen softa löytyy Rolandin sivuilta.
 
5/5
 
Erittäin paljon kiitoksia kokemuksien jakamisesta, kun itsekin harkinnut tuota vähäsen toiseksi vahvariksi. Plussalla pamautin.

Mare552: J.................
 
Uskon siinä yhden asiaan perehtyneen ihmisen kertomaa, että nykyään varsinkin nuorison korva on tottunut digitaaliseen mp3- pakattuun musiikkiin, heistä ne "kunnon" strereot voisivat kuulostaa oudolta.
 
Kuulostaisi siis huonolta. Digitaaliseen ääneen liittyy läheisesti loudwar ilmiö eli meidän korva on tottunut voimakkaasti kompressoituun "äänekkääseen" signaaliin ja esimerkiksi vinyylilevy hyvistäkin stereoista voi kuulostaa ja kuulostaakin heiveröiseltä ja ohuelta (se jynkkä puuttuu). Mp3 taitaa vielä olla se kaikkein eniten kuunneltu tiedostomuoto tai muuten häviöllisesti pakattu.
 
Mun mielestä ääni lopulta digitoidaan joka tapuksessa eli digitaalisuus ei voi olla perustava kysymys. Itse ajattelen soittajan suhdetta omaan "ääneensä" ja ajattelen sähkökitaraa kuten akustista soitinta. Kun ääni lähtee minusta (laitteistani) niin sen jälkeen se on "herran haltuun" ei se ole enää omissa käsissä. Mutta se oma sähköakustinen ympäristö missä se oma ääni luodaan/syntyy ja sen sähköakustisen ympäristön "eheys" on asia mihin pitää suhtautua jotenkin ollakseen läsnä tekemisessään.
 
Siinä miten asiaan tulisi suhtautua, minulla ei ole kenellekään mitään järkevää sanottavaa. Se on mielestäni henkilökohtainen asia ja minulla on täysi työ suhtautua omalta kohdaltani itse omaan ääneeni joten jokainen tulkoot tahoillaan onnelliseksi :-).