Rock, pop, alternative ›

Kemisti: Jaahas..hyvää päivää. Elikkäs kirjotuksen syy on se että haluan nähdä et muut suomalaisetki kuuntelee tätä. Ja nyt tarkotan ihan koko "scenea". Bändejä kuten Descendents, Offspring, blink-182, Green Day, Brand New, Knuckle Puck, Modern baseball jne. Kuunteletteko ja mielipiteitä saa tietenkin kertoo
 
Green Day ja Offspring ovat jees. Kumpaakin tulee kuunneltua harvakseltaan.
 
Blink 182 oli ja on edelleen täyttä paskaa. Täysi-ikäiset raavaat miehet tekivät laskelmoitua huttua alaikäisille teineille. Sairasta, häpeäisivät. Laulutyylikin yhtä ja samaa sietämätöntä ininää. Bändin nimeä ei pitäisi edes mainita samassa lauseessa vaikkapa jonkun Green Dayn kanssa.
 
Noista muista en ole koskaan kuullutkaan enkä jaksa nyt rueta kuuntelemaankaan.

barclay: Täysi-ikäiset raavaat miehet tekivät laskelmoitua huttua alaikäisille teineille. Sairasta, häpeäisivät.
 
Tämä eroaa nykypäivän listamusiikista miten?

Ehkä jaksan jossain vaiheessa vastata jotain kunnolla, mutta tässä vaiheessa totean, että Green Day ei ole tehnyt juuri mitään hyvää Insomniacin jälkeen eikä Offspring oikeastaan yhtään mitään hyvää Smashin jälkeen.
 
Ja se on myös todettava, että Blink ei oo koskaan hirveästi sytyttänyt, mutta sen leimaaminen vanhojen setien erityisen laskelmoiduksi täsmätuotteeksi osoittaa kyllä lähinnä leimaajalta heikkoa perehtymistä aiheeseen. Varsinkin, jos ihan pokalla vielä ilmaisee ettei oli kuullut Descendentsistä.

jannu: Offspring oikeastaan yhtään mitään hyvää Smashin jälkeen.
 
Valitettava tosiasia. Tosin Ixnay vielä kolahti 17 vuotiaaseen amisviikseen (ei ne oikeesti edes kasvanut) vielä aika helvetin kovaa mutta sen jälkeen meni vähän persiilleen se meininki. Smash ja Ixnay kolisee edelleen.

jannu: eikä Offspring oikeastaan yhtään mitään hyvää Ignitionin jälkeen.
 
Smash alkoi vituttamaan jo kunnolla.

Green Day ja Offspring menee kyllä mun kirjoissa enemmän punk rockin puolelle, eikä niillä ole enää mitään tekemistä pop punkin kanssa. Blink-182 sen sijaan on enemmänkin koko genren perustaja, josta suurin osa tämän päivän bändeistä on hakenut vaikutteensa.
 
Jos eri pop punk bändiestä haluaa nopeasti jonkun kuvan, suosittelisin kattomaan seuraavat levyt:
 
All Time Low - Nothing Personal
Forever The Sickest Kids - Forever The Sickest Kids
State Champs - Around The World And Back
Chunk! No Captain, Chunk! - Pardon My French (vaikka onkin enemmän easycorea)
 
Lähinnä jenkeistähän tota pop punkkia tulee. Poikkeuksina ehkä ranskalainen CNCC ja walesiläinen Neck Deep. Suomalaisista vilkasisin MadCraftin ja Faceliftin.

Green Dayn American Idiot on hyvä levy.

barclay: Blink 182 oli ja on edelleen täyttä paskaa. Täysi-ikäiset raavaat miehet tekivät laskelmoitua huttua alaikäisille teineille. Sairasta, häpeäisivät. Laulutyylikin yhtä ja samaa sietämätöntä ininää. Bändin nimeä ei pitäisi edes mainita samassa lauseessa vaikkapa jonkun Green Dayn kanssa.
 
Vaikka tässä on toki hitunen totuutta mukana, niin veikkaan, että tuo kommentti perustuu aika lailla joihinkin 90-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa julkaistuihin sinkkuihin ja etenkin niiden musavideoihin.
 
Varsinkin jos bändin myöhempiä vaiheita alkaa tarkastelemaan, esim. Self-titled ja Neighborhoods, niin materiaali on huomattavasti "kokeilevampaa" siis noin niin kuin genre huomioonottaen ja esim. self-titledillä mukaan tulleiden Cure-vaikutteiden lisäksi myös itse Roberth Smith vierailee levyllä.
 
Esim. https://www.youtube.com/watch?v=b6g90MfoaNc
 
Ja mikä bändin on erottanut monesta muista aikalais-poppunkkareista, on ollut varsin kovat soittajat. Varsinkin Travis Barker, jota aikoinaan Slayeriinkin kosiskeltiin, on kyllä kovimpia ja luovimpia lajissaan. Samoin nyt entisen kitaristi-laulaja Tom DeLongen kitarointi oli parhaimmillaan varsin omaäänistä ja loppujen lopuksi mies osoittautui aika hyväksi säveltäjäksikin. Tosin tuo kuuluu parhaiten uuden bändinsä Angels & Airwavesin biiseissä.
 
Mutta nyt tuoreella kokoonpanolla, eli uudella kitaristi-laulajalla bändi on ottanut kyllä monta askelta taas taaksepäin. Viime vuonna julkaistu levy jäänee kertakuunteluun, todella geneeristä ja nimenomaan juuri sitä laskelmoitua huttua. Kaikki omaperäisyys tuntui kadonneen DeLongen lähdön myötä.
 
Mitä tulee muihin genrensä edustajiin, niin The Offspring oli kyllä aikoinaan se ehdottomasti rakkain. Ensimmäiset levyt Americanaan asti rokkaavat yllättävän hyvin vieläkin, silloin harvoin kun tulee vielä kuunneltua. Conspiracysta lähtien taas kuulee selkeästi laiskistumisen ja ideoiden hupenemisen ja siitä lähtien kunnon onnistumiset ovat jääneet pariin yksittäiseen biisiin. Tulisi silti toki vielä tsekattua uusi albumi, jos ikinä saisivat sen valmiiksi :)

Mä lasken suuren osan leimallisen melodisesta punkista, skeittipunkista, punkrockista jne ihan samaan karsinaan pop-punkin kanssa. Koska popmusaahan ne ovat kautta linjan, eri bändisukupolvien kerrokset nivoutuvat vaikutteiden kautta toisiinsa erittäin monimuotoisesti ja loppu onkin sitten ihan puhtaasti kuulijan subjektiivisen kokemisen varassa. Itse en jaksa punkin lokeroimista yhtään. Punk, rock, pop, aivan se ja sama.
 
Omalla kohdalla kovimmat jutut ovat tähän hätään mietittynä Bad Religion, NOFX, Descendents, Lagwagon, Osker, Propagandhi, A Wilhelm Scream, Snuff ja The Lawrence Arms.

Juicy: Tämä eroaa nykypäivän listamusiikista miten?
 
Väittäisin ettei mitenkään. Toki poikkeuksiakin varmasti löytyy.

jannu: Mä lasken suuren osan leimallisen melodisesta punkista, skeittipunkista, punkrockista jne ihan samaan karsinaan pop-punkin kanssa. Koska popmusaahan ne ovat kautta linjan, eri bändisukupolvien kerrokset nivoutuvat vaikutteiden kautta toisiinsa erittäin monimuotoisesti ja loppu onkin sitten ihan puhtaasti kuulijan subjektiivisen kokemisen varassa. Itse en jaksa punkin lokeroimista yhtään. Punk, rock, pop, aivan se ja sama.
 
Juuri näin. Pätee kyllä mihin tahansa genreen. Ihmisillä on vaan aina hillitön tarve ahtaasti suojella juuri sitä omaa rakasta genresiivuaan ja jos joku bändi josta he eivät pidä, liitetään siihen heidän pitämäänsä genreen, niin älähdetään aivan kuin joku tauti olisi tarttumassa siihen omaan genresiivuun. Ahdasta ja rasisitista ajattelua, joka tappaa keskustelun nopeasti.
 
Ensiksi täytyy nostaa esiin huoli koko skeittipunkin sukupuuttoon kuolemisesta; esimerkiksi RYM tunnistaa koko 2010-luvulta koko maailmasta vain 45 skeittipunk-levyä! Sopii etsiä mikä muu tahansa rockin alue, jolla päästään edes lähelle noin alhaisia lukemia.
 
Jos otetaan kantaa case-Blink 182:een, niin kyllä itsekin tietysti tunnistan bändin tietynlaisen geneerisyyden, mutta jos sanoisin ettei California ollut koko viime kesän kuunnelluin levyni, niin valehtelisin :) Alkaline Trion Matt Skiban liityttyä bändiin Blinkhän on jo jonkinlainen pop punkin superkokoonpano. Ja ne keille Alkaline Trio ei ole tuttu, niin kehotan tutustumaan. Ja tietysti se vaatii vähän itsetuntoa seurassa kuin seurassa myöntää, mutta kyllä Paramorekin tällä saralla varsin kovia levyjä on tehnyt.
 
Mutta itse tosiaan pidän tällaisesta reilun melodisesta ja isosta pop punkista ja siksi omiin suosikkeihin ei kuulu muuten kovasti arvostetut, tällaiset DIY-college punk tyyppiset kuten edellä mainittu Modern Baseball tai vaikkapa The Hotelier. Oikeastaan ainoa tältä alueelta joka meikäläiselle uppoaa on Joyce Manor.
 
Sitten tulee mieleen kuukausi sitten Suomessa vieraillut SUM 41. Itsekin havahduin vasta pari vuotta sitten, että bändiltähän on vuosituhannen alunkin jälkeen tasaisen pitkin väliajoin levyjä ja ovat kaikki loistavia. Hassuttelut ovat jääneet taakse ja ehkä levyt kallistuvat jo enemmän alternative rockiksi, mutta koko 2010-luvun parhaimpia levyä anyway.
 
Tuoreemmista tapauksista suosikkeja ovat vaikkapa The Murderburgers, Chumped ja Creeper.
 
Kunniamaininta on pakko antaa jo sitten kai edesmenneen suomalaisen The Odorantsin levyille. Ovat tässä pop punkin saralla aivan käsittämättömän timanttisia tapauksia ihan maailman mittakaavassa. Mutta pop punk on hiton vaikea genre murtautua edes keskisuureksi bändiksi, koska pop punkia on aina niin helppoa pilkata ja pitää pelkkänä hassutteluna. Metallin eri genret esimerkksi ovat erityisesti Suomessa aina jotenkin hyväksyttävämpiä ja "vakavammin otettavia".

Bändit kuten Offspring ja Green day ei sitte millään uppoa mulle, mutta esim. Buzzcocks ja Undertones ovat aivan parasta. Jostakin lisää semmosta, kiitos.