Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Moro,
 
Tilasin palan bubingaa kun tarvitsen soiron Ibanez tyyppiseen tai inspiroimaan kaulaan. Sitä bubingaa tuli sitten vähintään 40 cm hyötyleveyttä. Uskomattoman hyvän näköistä, ei siinä mitään vikaa. Pakko saada johonkin käytettyä ja sattuisi olemaan työn alla saarni tele. Aluksi ajattelin siitä ihan perus teleä, mutta jos laittaisi siihen kannen tästä bubingasta. Netissä näyttäisi olevan muutamia vastaavia kombinaatioita. Mutta kuinka paksulti sitä bubingaa kannattaisi laittaa? Olisiko jotain 5 mm. Onko tuolla muuta vaikutusta kuin esteettinen. Ja yleensä näissä kansijutuissa kannattaako se yhteispaksuus pitää siinä 45 mm (telen tapaus)?
 
.mika

msalmela: Onko tuolla muuta vaikutusta kuin esteettinen.
 
No painoa tulee ainakin kosolti lisää.

kojones: No painoa tulee ainakin kosolti lisää.
 
Kun ei se saarnikaan kovin kevyttä ole. Nythän sinne saisi kevennysporauksia.
 
.mika

Jeszse: Ja telen "normaali" paksuushan on 42mm. :)
Hymiöstä päättelen tuon pieneksi trolliksi, mutta tartun kummiskin.
Telebodyn nimellispaksuus on 1 3/4" eli 44,45 mm.
Vaihtelua on kuitenkin paljon, esim. T.Downsin piirroksissa (CBS 1980 kuvasta tehtyjä) on lisätty että 'The drawing is for reference only and does not guarantee any dimension to match any existing model with accuracy'. Jo pelkästään thin skin nitro ja paksu poly tekee eroa.
 
Mutta 42-44(,45) mm on kaikki ihan OK. Kaulataskun muoto ja mitat (syvyys...) kannattaa taiteilla kohdalleen niin mahdolliset kaulavaihdotkin onnistuu paremmin. Ja kaulakulmahan on "periaatteessa" nolla tehdasasetuksissa.

Kuulostaa thinline-teleltä.

Mikäli kansi on noin paksu, tuo thinline-idea on ainakin minusta kiehtova.
 
Kovan kannen merkitys ääneen on pieni mutta ainakin bassopuolella akustiseen ääneen tulee alkuun pieni ja terävä "snap" tai "zing", joka puuttuu esimerkiksi täysin vaahtera- tai leppärunkoisista instrumenteista.

kojones: No painoa tulee ainakin kosolti lisää.
 
Eipä taida tulla kovinkaan paljoa: puolen sentin siivu telen runkoa painaa yhdeksäsosan rungon painosta. Jos kansimateriaalin vaihtaa tuplasti painavampaan, rungon paino kasvaisi 11 prosenttia. 1,8 kilon rungossa siis 200 grammaa. (Ei kai täällä ehdotettu rungon paksuntamista puolella sentillä?)
 
Kauloineen-kilkkeineen kyse olisi silloin viiden prosentin luokkaa olevasta lisäyksestä. Todennäköisesti bubinga ei edes ole kahta kertaa muuta runkoa painavampaa materiaalia.
 
Toki erillinen kansi mahdollistaa onkalot, eli jos haluaa tehdä todella kevyen siihen on hyvät mahdollisuudet.

Internet tutkimus antaisi viitteitä että onkaloitettu saarni runko kuulostaisi hyvältä, jos nyt luottaa siihen mitä muut kirjoittavat. Mutta alan kallistua siihen suuntaan että porailen reikiä. Tosin siihenhän voi vielä jyrsiä vatsakolon. Juu, telessä ei ole vatsalle kuoppaa.
 
.mika

Niille joita asia kiinnostaa niin tuli otettua vähän mittauksia kevennyksestä. Eli kyseessä saarnirunko, alkutilanne 3085 g. Tästä höyläsin pois n. 6 milliä, jolloin paino tippui 2737 grammaan. Tähän porailin reikiä niin että se näytti tältä
 
http://bit.ly/2oS67I0
 
Paino oli tässä tilanteessa 2262 g. Enemmänkin olisi voinut porailla, vielä oli tilaa. Se on tätä kun on puutyökurssilla ja aina kiire. Mutta tähän sitten bubinga päälle ja paino nousi 2615 grammaan. Ja näyttää nyt tältä
 
http://bit.ly/2qdAgT4
 
Ero saarnin ja bubingan osuuksilla ei nyt hirveä ole, vähennys höyläyksellä 348 g ja kannen lisäys 353 g. Vahvuuksissa saattaa olla millin kymmenyksien eroa, joka on jo prosentteina aika paljon. Eroa myös että nyt kannessa ei ole reikää kontrolleille, vaan ne tulee takaa. Samoin etumikki takaa suoraan bubingaan kiinni. Aukko vielä jyrsimättä.
 
Painavaksi se vielä jäi. Mahakolo vielä mahdollinen. Ehkä joudun vielä laittamaan reunalistan. Bubinga veti hiukan kaarelle ja jos sen oikaisee, niin siitähän tulee erivahvuinen ja se pitäisi peittää. Toiseksi luulen että näyttää paremmalta.
 
Ääninäytteet kahden vuoden päästä.
 
.mika