Kitarat: kitarakamat ›

J.Hollström: Voihan se olla sellainenkin jos soi hyvin. Paras mitä omin käsin olen päässyt soittamaan tosin ei ollut kevennetty malli. Se oli '57 vuoden Les Paul.
 
No oliks siitä edes satula vaihdettu? ja pysyikö G-vireessä?

hallu: No oliks siitä edes satula vaihdettu? ja pysyikö G-vireessä?
 
Onko tämä satula nyt teille se kitaran hyväksi tekevä komponentti?
 
Kaikkiin kitaroihin voi vaihtaa satulan mut ei se tarkoita sitä että siitä tulee automaattisesti hyvä kitara.
 
En tiedä oliko tohon ko. kitaraan vaihdettu satulaa, ilmeisesti ei. Sen mitä sillä ehdin soittamaan G-kieli pysyi vireessä.
 
http://kitarakuu.fi/index.php?PAGE=1705&NODE_ID=1705&LANG=1

Minkämoinen satula Les Pauliin kannattaa vaihtaa/vaihdattaa mikäli G-kielen vireyden kanssa on ongelmia?

J.Hollström: Onko tämä satula nyt teille se kitaran hyväksi tekevä komponentti?
 
Kaikkiin kitaroihin voi vaihtaa satulan mut ei se tarkoita sitä että siitä tulee automaattisesti hyvä kitara.
 
En tiedä oliko tohon ko. kitaraan vaihdettu satulaa, ilmeisesti ei. Sen mitä sillä ehdin soittamaan G-kieli pysyi vireessä.
 
http://kitarakuu.fi/index.php?PAGE=1705&NODE_ID=1705&LANG=1
 
Toi on ollu sellasella jäbällä joka pitää kitarat kunnossa ja toimivina. :)

Mulla on nyt ollut Gibson jo pari kuukautta ja kaikki on hyvin. Edellinen Gibson (L6S) mulla oli joskus kasarin lopulla.
 
Nyt siis Les Paul. Tommonen: https://www.youtube.com/watch?v=9EY2hAQSnyQ
 
Satulan vaihdatin luiseen, ja vire on pitänyt se jälkeen ihan hyvin. G ja D-kielten kulma lienee tuossa se vireen pitämiseen vaikuttava tekijä. Kieli jää helposti kinnaamaan satulaa vasten. Hyvin tehty luusatula auttaa tähän. Graptech tai Tusc olisi varmaan myös toimivia ratkaisuja.
 
Kyllä näille on paikkansa siinä kuin Fendereillekin.

ha55i: Mulla on nyt ollut Gibson jo pari kuukautta ja kaikki on hyvin. Edellinen Gibson (L6S) mulla oli joskus kasarin lopulla.
 
Nyt siis Les Paul. Tommonen: https://www.youtube.com/watch?v=9EY2hAQSnyQ
 
Satulan vaihdatin luiseen, ja vire on pitänyt se jälkeen ihan hyvin. G ja D-kielten kulma lienee tuossa se vireen pitämiseen vaikuttava tekijä. Kieli jää helposti kinnaamaan satulaa vasten. Hyvin tehty luusatula auttaa tähän. Graptech tai Tusc olisi varmaan myös toimivia ratkaisuja.
 
Kyllä näille on paikkansa siinä kuin Fendereillekin.
 
Satulakstike on teflonia sisältävä satularasva, joka auttaa Gibsonin vireongelmiin siinä missä stratonkin. Minä en ainakaan keksi yhtään syytä miksi nimenomaan G-kieli ei menisi vireeseen jos kerran kaikki muutkin kielet menee. Ainoa syy voi olla, että g-kielei onaika keskellä ja sillä tulee paljon bendailtua, niin jos satula ei luista kunnolla seuraa siitä vireongelmia. Säädöt kondikseen ja satulakastiketta nii n kyllä gibsoninkin saa vireeseen.

J.Hollström: Onko tämä satula nyt teille se kitaran hyväksi tekevä komponentti?
 
Kaikkiin kitaroihin voi vaihtaa satulan mut ei se tarkoita sitä että siitä tulee automaattisesti hyvä kitara.
 
En tiedä oliko tohon ko. kitaraan vaihdettu satulaa, ilmeisesti ei. Sen mitä sillä ehdin soittamaan G-kieli pysyi vireessä.
 
http://kitarakuu.fi/index.php?PAGE=1705&NODE_ID=1705&LANG=1
 
No se nyt oli vähän kieliposkessa heitetty kommentti kun nuo Gibsonin G-kielen vireongelmat saa vähän eeppiset mittasuhteet :-). Olen samaa mieltä ettei hyvä satula tee kitarasta automaattisesti hyvää, mutta kyllä satulalla on uskomattoman iso vaikutus koko kitaran hyvyyteen ja etenkin sen vireisyyteen (se voi tuhota tai pelastaa sen).
 
Mitä taas tulee puihin tms. juttuihin, niin olen kanssasi samaa mieltä että akustisesti soitettuna saa hyvän käsityksen miten ääni kitarassa syttyy ja miten se hiipuu (tähänkin satula vaikuttaa, mutta lähinnä vapaana soivien kielten osalta. Keskeisempi vaikutus on tallalla ja mahdollisella sustainblokilla (G-pajan Les Paulissa ei semmoista taida olla)). Se on taas vähän makuasia, että minkälaisesta tempperamentista tykkää. Gibsonin LesPauleissa en itse ole tavannut huonosti soivia kitaroita ja esimerkiksi standard sarjassa on vaikea huomata eroja, vaikka vertailisi kitaroita rinnakkain. Toisaalta olet sanonut, että sinulla ei ole mitään vaikeutta huomata eroja kitarassa joten me ollaan aika eri planeetoilla tässä asiassa. Mutta kyllä minunkin mielestäni kitaroissa eroja on, niitä ei vaan aina huomaa helposti ja joskus ei ollenkaan.

Nykyisten Gibsonien satulamateriaali, corian, on aika onnetonta tavaraa ja yleensä tehtaalta leikattu vähän miten sattuu, melkeen mikä tahansa sans halvat muovisatulat _oikein leikattuna_ on parannus, luu ja TUSQ on kivoja materiaaleja yhdistettynä kieliuraliukkarin kanssa koska ovat poroisia materiaaleja tarkoittaen sitä, että liukkari tunkeutuu satulan mikroskooppisiin aukkoihin ja jää täten paremmin matskuun kiinni, eli liukastuttaa paremmin. Suurin aiheuttaja G-kielen vireongelmiin on kuitenkin lavan rakenteessa; koska kielet ei saavu satulaan suorassa, kuten vaikka Fenderillä tai PRS:llä, ja koska G-kieli on ensimmäinen treblepuolen kieli JA nykyjään punoomaton ottaa se täten vastaan eniten jännitystä kielistä ja voi ihan levossakin vääntyä epävireeseen. Lottonen leikkas mun SG:n nylonsatulan urat vähän vinoon jollon kieliin altistuu vähemmän jännitystä niiden saapuessa satulaan, eipä mee G epävireeseen.

tuskiz: Nykyisten Gibsonien satulamateriaali, corian, on aika onnetonta tavaraa
 
Joten sitä käyttää muun muassa Martin akustisissaan. DuPontin "corian" on samaa tavaraa kuin micarta, TusQ ynnä muut, eri kauppanimella myytävä ns. "synthetic bone" tavaraa. Huomattavaa etua teollisessa kitaranrakennuksessa saavutetaan tuon kaltaisten materiaalien käyttämisellä. Jos käytettäisiin ihan oikeaa luuta, pitäisi ottaa huomioon sellaisia seikkoja kuin sen raaka-aineen tasalaatuisuus, työstettävyys ynnä muuta. Kaiken lisäksi tulee tuossa isommassa mittakaavassa käsiteltäessä huomioon ottaa nuo alati vaanivat työterveysjutut. Luu kun on ns. "biovaarallista" matskua.
Kyllähän sitä tietenkin käytetään pienimuotoisissa asennus- ja soitinrakennustouhuissa, sekä noitten tänä päivänä "mallisarjojen huippumallien" valmistuksessa, mutta niitäpä ei tehdäkään monia kymmeniä päivässä..
Nyt olis todella kiva kuulla, miten tuo Gibsonin corian on onnettomampaa tavaraa kuin esmerkiks Martinin corian, tai se tusQ ?? Tuhannen taalan paikka nyt tuskixzella koittaa pikkuisen paikata tuota "alternative truth"-tyyppistä lausuntoa. Vai onko se Gibson-kiima niin ankaraa? =)
 
Eihän edes PRS käytä noissa vakiomalleissaan mustaa kovamuovisatulaa kummempaa. Ettei sekin vaan ole mustaa coriania? Voisko olla?
 
Pistettäänpäs nyt tähänkin vielä tuollanen vanhan teknikon pettämätön vinkki niitä varten, jotka epäilevät (ehkä toivovat??) että kaikki mustat satulat ovat grafiittia. Tarvitaan yleismittari tuohon todentamiseen, asetetaan vastusmittaus alhaiselle alueelle. Niillä mittapäillä kosketaan sitä mustaa satulaa sivuista. Jos se antaa jotain lukemaa , se on ihan oikeeta grafiittia. Hyvä sitten. Jos ei vastuslukemaa, eli vastus on "ääretön" se on soittimen hinnasta riippuen mustaa coriania (micartaa, TusQia) tai sitten mustaa mitä sattuu muovia. Jos soitin on kovin halpa, niin mustaa ämpärimuovia.
 
"huonoon satulan leikkaukseen" en edes viitti kommentoida. Toki ihan muutaman Gibsoninkin satulan olen nähnyt ettei sen puoleen.
Ja kyllähän se loppupelissä niin lienee, että punottu G-kieli on huonommin "luistava" kuin plain eli siliä..
Ihan "vakio"vireessä kyllä olen ollut siinä uskossa, että muiden kuin G-kielen veto on aavistuksen kovempi. Asianhan voi toki tarkastaa vaikka tuolta:
http://daddario.com/DAstringtension … 9b6fb19-170f-466a-bc91-1d63aad3c90b
 
no mutta, siellähän näkyy kaikkien punottujen kielten vedossa korkeampia lukuja kuin G-kielellä. Mitenkä ihmeessä nyt nuin?? ;)
 
Edittiä vielä, piti tuota vastuslukemaa tarkentaa. Näistä jutuista tuntuu, että jos ei ole tarkoin selvitetty, tulee palautetta..

fox: Nyt olis todella kiva kuulla, miten tuo Gibsonin corian on onnettomampaa tavaraa kuin esmerkiks Martinin corian, tai se tusQ ??
 
Satulan lisäksi kitaran rakenne vaikuttaa asiaan. Jos kielet tekevät ison mutkan satulassa sivusuunnassa niin myös lavan pitää olla silloin isommassa kulmassa, ettei kieli pomppaa pois urasta. Tuon vuoksi sähkökitaraan kehiteltiin 6 viritintä rivissä sen sijaan, että olisi käytetty 3+3 tyyliä, mutta huonommin toimiva 3+3 tyyli on edelleen kitaroissa tyyliseikkojen vuoksi.

Krice: ..Tuon vuoksi sähkökitaraan kehiteltiin 6 viritintä rivissä sen sijaan, että olisi käytetty 3+3 tyyliä, mutta huonommin toimiva 3+3 tyyli on edelleen kitaroissa tyyliseikkojen vuoksi.
 
Kyllä se "6 rivissä" -viritinratkaisu on kehitelty verrattomasti sähkökitarain aikaa aiemmin. Katselepa kitaranrakennuksen historia-aiheisia juttuja vaikka netistä. Ja miten tää vastaus nyt millään lailla liittyy tuohon satulamateriaalijuttuun? ;)

Krice: Tuon vuoksi sähkökitaraan kehiteltiin 6 viritintä rivissä sen sijaan, että olisi käytetty 3+3 tyyliä, mutta huonommin toimiva 3+3 tyyli on edelleen kitaroissa tyyliseikkojen vuoksi.
 
On kitara jossa 3+3 toimii Gibsonia paremmin koska asiaa on mietitty. Lisäksi minun mielestäni 6inline tyyppinen ratkaisu on ahdas sumppu.

LaMotta: On kitara jossa 3+3 toimii Gibsonia paremmin koska asiaa on mietitty. Lisäksi minun mielestäni 6inline tyyppinen ratkaisu on ahdas sumppu.
 
Paul R. Smith ei ikävä kyllä tuota ihan ite keksinyt. Noita "straight pull" 3+3 lapoja kun oli olemassa jo verrattomasti aiemmin, heitetään ny vaikka tähän Deanin "Shrimp fork"-lapa. Tai japsien Vantage. Jopa tuo sua vaivaava firma teki aikoinaan ns. "Viper"-lavalla kitaroita, vaan eihän ne "epä-perinteisinä" kelvanneet. Silti, hyvin tehty satula hyvästä matskusta ei tuon satula-viritin -kielikulmasta mitenkään automaattisesti sitä vireisyyttä "turmele". Kulmat on suuria joissain "moderneissa" 6-in line lavoissakin, puhumattakaan jostain Deanin isosta haarukkalavasta. Silti niilläkin soitellaan ja niistä pidetään sekä ihaillaan. =)

fox: Kyllä se "6 rivissä" -viritinratkaisu on kehitelty verrattomasti sähkökitarain aikaa aiemmin. Katselepa kitaranrakennuksen historia-aiheisia juttuja vaikka netistä. Ja miten tää vastaus nyt millään lailla liittyy tuohon satulamateriaalijuttuun? ;)
 
Ottamatta nyt mitenkään kantaa tuohon satula asiaan ja sen materiaaliin...
 
Kyllä se perinteinen Gibson 3/3 lapa perustuu sähkökitaroita vanhempiin akustisiin kitaroihin. Näin Gibsonin kohdalla ja monella muullakin merkillä, jotka ovat aloittaneet kitaroiden tekemisen ennen sähkökitaroita.

Jos ja kun haluaa soittaa Gibson Les Paulilla joka pysyy "melko varmasti" vireessä, niin olisi ehkä viksuinta asentaa kitaraan tämä:
 
http://store.gibson.com/tp-6-stop-bar-tailpiece/
 
ja tämä:
 
http://www.floydrose.com/catalog/parts/original-series/locking-nut
 
Ulkonäkö tuon jälkeen ehkä vähän eri, mutta toiminta luultavasti paranee.

LaXu: ... Jekku onkin siinä, että molemmat ovat kuitenkin hyviä soittaa ja kopion hieman ohuempi ja ärjympi soundi on omalla tavallaan myös tosi hyvä.
 
Tahtoo sanoa, että oli se sitten Gibson tai joku muu merkki, se hyvä LP voi toteutua useamman mallin tai yksilön kohdalla. Kyse on varmaan sitten siitä, toteutuuko sun mielikuva hyvästä LP-soundista.
 
Hyvin todettu! Itselläni on siten, että LP:n (Studion) inspiroimat kitarat ovat eri soundisia kuin aito LP ja ne istuvat jotenkin hitusen paremmin bändin sointiin. Ja välillä taasen se aito LP onkin "paras" :)

fox: Joten sitä käyttää muun muassa Martin akustisissaan. DuPontin "corian" on samaa tavaraa kuin micarta, TusQ ynnä muut, eri kauppanimella myytävä ns. "synthetic bone" tavaraa. Huomattavaa etua teollisessa kitaranrakennuksessa saavutetaan tuon kaltaisten materiaalien käyttämisellä. Jos käytettäisiin ihan oikeaa luuta, pitäisi ottaa huomioon sellaisia seikkoja kuin sen raaka-aineen tasalaatuisuus, työstettävyys ynnä muuta. Kaiken lisäksi tulee tuossa isommassa mittakaavassa käsiteltäessä huomioon ottaa nuo alati vaanivat työterveysjutut. Luu kun on ns. "biovaarallista" matskua.
Kyllähän sitä tietenkin käytetään pienimuotoisissa asennus- ja soitinrakennustouhuissa, sekä noitten tänä päivänä "mallisarjojen huippumallien" valmistuksessa, mutta niitäpä ei tehdäkään monia kymmeniä päivässä..
Nyt olis todella kiva kuulla, miten tuo Gibsonin corian on onnettomampaa tavaraa kuin esmerkiks Martinin corian, tai se tusQ ?? Tuhannen taalan paikka nyt tuskixzella koittaa pikkuisen paikata tuota "alternative truth"-tyyppistä lausuntoa. Vai onko se Gibson-kiima niin ankaraa? =)
 
Eihän edes PRS käytä noissa vakiomalleissaan mustaa kovamuovisatulaa kummempaa. Ettei sekin vaan ole mustaa coriania? Voisko olla?
 
Pistettäänpäs nyt tähänkin vielä tuollanen vanhan teknikon pettämätön vinkki niitä varten, jotka epäilevät (ehkä toivovat??) että kaikki mustat satulat ovat grafiittia. Tarvitaan yleismittari tuohon todentamiseen, asetetaan vastusmittaus alhaiselle alueelle. Niillä mittapäillä kosketaan sitä mustaa satulaa sivuista. Jos se antaa jotain lukemaa , se on ihan oikeeta grafiittia. Hyvä sitten. Jos ei vastuslukemaa, eli vastus on "ääretön" se on soittimen hinnasta riippuen mustaa coriania (micartaa, TusQia) tai sitten mustaa mitä sattuu muovia. Jos soitin on kovin halpa, niin mustaa ämpärimuovia.
 
"huonoon satulan leikkaukseen" en edes viitti kommentoida. Toki ihan muutaman Gibsoninkin satulan olen nähnyt ettei sen puoleen.
Ja kyllähän se loppupelissä niin lienee, että punottu G-kieli on huonommin "luistava" kuin plain eli siliä..
Ihan "vakio"vireessä kyllä olen ollut siinä uskossa, että muiden kuin G-kielen veto on aavistuksen kovempi. Asianhan voi toki tarkastaa vaikka tuolta:
http://daddario.com/DAstringtension … 9b6fb19-170f-466a-bc91-1d63aad3c90b
 
no mutta, siellähän näkyy kaikkien punottujen kielten vedossa korkeampia lukuja kuin G-kielellä. Mitenkä ihmeessä nyt nuin?? ;)
 
Edittiä vielä, piti tuota vastuslukemaa tarkentaa. Näistä jutuista tuntuu, että jos ei ole tarkoin selvitetty, tulee palautetta..
 
Eipä mulla tohon pikkumaiseen nillitykseen muuta lisättävää ole kuin että coriania, micartaa ja yms. käytetään siksi että se on halpaa ja myös niistä syistä kuten hyvin luusta kiteytytkin, mutta enemmän em. syystä. Gibsonilla ja Martinilla on se ero, että Martin tekee ylipäätään soittimensa laadukkaammin kuin perus tehdaslinjan Gibsonit, mikä näkyy myös hinnassa. Voidaan katsoa, että satulamateriaalien tier list menee huonommasta parempaan jotakuinkin näin: ämpärimuovi aka pvc -> micarta/corian -> grafiitti -> TUSQ -> luu. Jos joku umikko nyt sattui ilman tietämystä lukemaan ton foxin jutun, niin TUSQ ja micarta/corian ei ole sama asia, tai oikeastaan moka lienee myös mun sillä kun puhun TUSQ:sta, tarkotan kamaa mitä myydään nimellä TUSQ XL nyt kun asian itsekkin tässä muistin. Luu on kivaa, muttei Gibsoneissa historiallinen matsku jonka syystä jotkin ei sitä harrasta. Lottonen ja muut viisaammat on näistä aika hyvin mua informoineet, ei tarvitse miettiä kahdesti ketä uskoa enemmän kuin nettiteknikkoja.
 
Aikasemmin linkattiin myös TP6 ylläpitämään virettä paremmin, en näe miten tuommoinen auttaa vireen pysyvyyteen kun sen tarkoitus on vain mahdollistaa kielen hienoviritys tallaista ala viuluperheen soittimet. Törkeänhintainen se myös on kuten kaikki Gibsonin varaosat.
 
Eli jos omistaa Gibsonin, tarkistuttaa sen satulan niin kaikki lienee hyvin.

Krice: Satulan lisäksi kitaran rakenne vaikuttaa asiaan. Jos kielet tekevät ison mutkan satulassa sivusuunnassa niin myös lavan pitää olla silloin isommassa kulmassa, ettei kieli pomppaa pois urasta. Tuon vuoksi sähkökitaraan kehiteltiin 6 viritintä rivissä sen sijaan, että olisi käytetty 3+3 tyyliä, mutta huonommin toimiva 3+3 tyyli on edelleen kitaroissa tyyliseikkojen vuoksi.
 
6-inline ei ole mitään muuta, kuin eri toteutustapa. Se vaatii myöskin joko lapakulmaa, porrastettuja virittimiä tai kielenohjaimia. Sinänsä miten kielet menevät sivusuunnassa ei ole merkitystä kielten urissa pysymiseen. Vireen pitävyyteen hieman, mutta sopivasti lavan puolelta avautuvat urat korjaavat ongelman.
 
Yleensäkin vireen pitävyyteen vaikuttavat mm. kaulan puun stabiilisuus, kielten jännitys (skaala ja kielten paksuus), satulan urat ja rautaosien toleranssit (esim klappia virittimissä tai tallan tolpissa jolloin ne pääsevät hieman liikkumaan).

fox: Paul R. Smith ei ikävä kyllä tuota ihan ite keksinyt. Noita "straight pull" 3+3 lapoja kun oli olemassa jo verrattomasti aiemmin, heitetään ny vaikka tähän Deanin "Shrimp fork"-lapa. Tai japsien Vantage. Jopa tuo sua vaivaava firma teki aikoinaan ns. "Viper"-lavalla kitaroita, vaan eihän ne "epä-perinteisinä" kelvanneet. Silti, hyvin tehty satula hyvästä matskusta ei tuon satula-viritin -kielikulmasta mitenkään automaattisesti sitä vireisyyttä "turmele". Kulmat on suuria joissain "moderneissa" 6-in line lavoissakin, puhumattakaan jostain Deanin isosta haarukkalavasta. Silti niilläkin soitellaan ja niistä pidetään sekä ihaillaan. =)
 
Eikös Gibsonin Flygarissa ole juurikin voimakkaasti kärkeä kohti kapeneva satula. Toinen on Ibanezin se castle-lapa, joka on esim. Artisteissa. Toinen ihmetystä herättävä juttu, että miksi Gibsonin openbookia kritisoidaankielikulmista, mutta esimerkiksi Gretschin lapa jossa kaikki kielet taittuvat satulasta voimakkaasti sivulle ja niissä on vieläpä bigsbytremolo, kelpaa ihan hyvin. Tai ehkä jossakin on ketju "Omistan Gretschin ja kaikki on hyvin" jossa katkeroituneet PRS soittajat voivat käydä ulisemassa kuinka huono lapa Gretschissä on tai ainakin niiden soittajien pitäisi ymmärtää hävetä kuinka huonoa kitaraa käyttävät :-).
 
Minä jotenkin vilpittömästi uskon, että kaikille rakenteellisille ratkaisuille kaikissa kitaroissa on syynsä. En usko, että Gibsonin tai Gretschin tai minkään muunkaan kitaran suunnittelija olisi niin "tyhmä" että ei osaisi hoitaa asioita toisella tavalla. Kitara on vaan aina jonkin sortin kompromissi ja soittajan on vaan haettava valtavasta mallikirjosta itselleen se sopiva kompromissi.
 
Jos löytää itselleen sopivan kompromissin (lue kitaran), en ymmärrä miksi pitää käydä julistamassa ympäriinsä, että muiden valinnat on ihan vääriä ja huonoja. Jos on itse tyytyväinen, niin eikö silloin voisi antaa luvan muillekin olla tyytyväisiä?