Media ja viihde ›

Rojekti: Untouchables
 
5/5
 
Helevetin hyvä, 30min vielä katsomatta kun meni niin myöhäiseksi, mutta ei se tuosta voi huonoksi mennä. Selkävamman kautta invalidoisutunut varakas mies puolivahingossa ja puoliläpällä palkkaa tummaihoisen vähävaraisen sossupummin avustajakseen ja tuostahan tulee tosi elämänmakuinen ja kaunis pätkä. Tekninen toteutus aivan käsittämättömän upeaa.
 
Mikä on tämä kuuluisa "tekninen toteutus", josta nyt aina leffojen yhteydessä puhutaan ja oikein nostetaan esille omana kokonaisuutenaan/ominaisuutenaan?

Bonham: Mikä on tämä kuuluisa "tekninen toteutus", josta nyt aina leffojen yhteydessä puhutaan ja oikein nostetaan esille omana kokonaisuutenaan/ominaisuutenaan?
 
Elokuvan tarina kulkee sulavasti, elokuvan maailma on "todentuntuinen" eikä ole kömpelö. Tässä esimerkki, kun minusta tämä tekninen toteutus ei toimi. https://www.youtube.com/watch?v=u2ukRYsYPmo
 
edit: Niin ja tämä siis minun näkemys aiheesta.

santakasa: Elokuvan tarina kulkee sulavasti, elokuvan maailma on "todentuntuinen" eikä ole kömpelö. Tässä esimerkki, kun minusta tämä tekninen toteutus ei toimi. https://www.youtube.com/watch?v=u2ukRYsYPmo
 
edit: Niin ja tämä siis minun näkemys aiheesta.
 
No jaa. Sehän on ihan kontekstista kiinni. Kyllä Plan 9:n tekninen toteutus toimi siinä täydellisesti. Ei siitä muuten olisi tullut kulttielokuvaa.

Henri Henri Olavi: No jaa. Sehän on ihan kontekstista kiinni. Kyllä Plan 9:n tekninen toteutus toimi siinä täydellisesti. Ei siitä muuten olisi tullut kulttielokuvaa.
 
Tämäkin ihan totta. Kubrickin Dr. Strangelovessa lentokoneen kulkukin on hauskan kömpelösti tehty ja Kubrickin perfektionismin tietäen, tehty varmaan tarkoituksellakin. Noh, niin ja näin, "tekninen toteutus" on ilmeisesti yhtä laveasti sanottu kuin esimerkiksi "markkinavoimat sitä ja tätä".

Tuli katsottua kaksi aivan erityyppistä elokuvaa, Neon Demon ja Independence Day: Resurgence. Molempia elokuvia yhdistää se piirre että molemmat ovat kasa höyryävää ripulia, ja siitä että ylipäätään jaksoin katsoa molemmat loppuun annan yhteensä 0.5/5 pistettä.

The Great Wall
 
Matt Damonin tähdittämä fantasiarymistely Kiinan muurilta. Ihan jees aivojentuuletusleffa joka ei tosin useampia katselukertoja kestä, kertakäyttöviihteenä toimi. Henkilöhahmot melko tyhjänpäiväisiksi kirjoitettu. Plussaa tyhjäkäynnin uupumisesta, toiminta laitettiin rivakasti käyntiin ja kierroksia nostettiin kiitettävästi. Lauantai-illan viihteenä hyvässä seurassa 3/5, leffana noin yleisesti 2/5.
 
Bone Tomahawk
 
Western kauhumausteilla. Kurt Russell sheriffinä johtaa pientä miesjoukkoa pelastamaan kannibaaliheimon sieppaamia kaupunkilaisia. Matkan aikana henkilöhahmot syvenevät mukavasti ja kohtuullisen rauhallisesti etenevän peruswesternmäisen matkan jälkeen lopun brutaalius onnistuu vähän säväyttämään. Hyvä tunnelma läpi leffan. Muutama hölmö käännöstumpelointi oli lipsahtanut bluraylle. Eiköhän tämä eksy soittimeen toistekin. Vahva 3,5/5.

Bonham: Mikä on tämä kuuluisa "tekninen toteutus", josta nyt aina leffojen yhteydessä puhutaan ja oikein nostetaan esille omana kokonaisuutenaan/ominaisuutenaan?
 
santakasa ihan hyvin jo avasikin asiaa. Sulava stoori ja hyvin yhteen pelaavat kamerakulmat, leikkaukset, kulissit, efektit, ja koko hela hoito. Koskemattomien tapauksessa kuva oli kaunista ja tarinaan sopivaa, kohteet hyvin aidon tuntuisia, näytteleminen hyvin aidon tuntuista, huumori oli aina kohdillaan, yms. Juoni kulki hyvin, tunnetilat osuivat ainakin meikäläiseen, jne. Tarina ja näytteleminenhän eivät varmaankaan ole teknisiä seikkoja, mutta pitäähän nyt toki kaiken pelata hyvin yhteen että voi sanoa jotain niinkin kuvaavaa kuin että "Hyvä tekninen toteutus".

Katsastus 2/5
 
Areenasta tuli tämäkin kulttiklassikko pitkästä aikaa katseltua, ja täytyy sanoa, että oli nyt kyllä pienoinen pettymys. Luultavasti tullut nuoruudessa itsekin hoettua "halipatsuippaa" sun muita tästä leffasta opittuja lentäviä lausahduksia niin paljon, että todellakin ymmärtää mistä se sana "kultti" tähänkin tulee. Mutta eihän se nyt ihan aikuisten oikeasti aivan NIIN hauska leffa kuitenkaan ollut, enkä tiedä onko se edes ollut tekijöiden (ainakaan pääasiallisena) tarkoituksenakaan. Vastentahtoisen poikaporukan aikuistumiskuvauksena tosin "ihan jees", mutta komediana kuitenkin melko "meh". Kenties tällä kirjoituksella saan "tosifanien" vihat niskaani, mutta näin sen nyt kuitenkin koin.

NHR: Katsastus 2/5
 
Areenasta tuli tämäkin kulttiklassikko pitkästä aikaa katseltua, ja täytyy sanoa, että oli nyt kyllä pienoinen pettymys. Luultavasti tullut nuoruudessa itsekin hoettua "halipatsuippaa" sun muita tästä leffasta opittuja lentäviä lausahduksia niin paljon, että todellakin ymmärtää mistä se sana "kultti" tähänkin tulee. Mutta eihän se nyt ihan aikuisten oikeasti aivan NIIN hauska leffa kuitenkaan ollut, enkä tiedä onko se edes ollut tekijöiden (ainakaan pääasiallisena) tarkoituksenakaan. Vastentahtoisen poikaporukan aikuistumiskuvauksena tosin "ihan jees", mutta komediana kuitenkin melko "meh". Kenties tällä kirjoituksella saan "tosifanien" vihat niskaani, mutta näin sen nyt kuitenkin koin.
 
Nää on näitä. Tämä oli niin perkeleellisen hauska joskus ysärillä pienissä paukuissa, mutta vanhempana ei naurattanut juuri yhtään. Ei lopen huonokaan ja loppuun saakka pystyy jotenkin katsomaan. Nämä pitäisi jättää sen kauniin muiston kanssa yhteen katselukertaan ja muistella vain niitä omia fiiliksiä joita leffa herätti.
 
Sit ne hokemiset.
Kaikki hokemiset leffoissa tai sarjoissa ovat aina olleet niin jumalattoman vaivaannuttavia, että punastelin niitä jo ala-asteella, kun kaverit heitti jotain Hymyhuulet-läppää. Ei toimi yhtään sellainen.

La La Land 5/5
 
Varsin koskettava ja hyvin kasattu rakkaus- ja elämädraama musikaalimaustein. Itseäni en kovin musikaali-ihmisinä pitänyt, mutta tämä kyllä osui ja upposi. Vaihtelun vuoksi menin katsomaan kun kehuivat niin paljon. Tähän on kyllä saatu erittäin..... puhtaat tunnelataukset, oli se sitten iloa, surua, turhautuneisuutta tahi muuta vastaavaa. Ja tuo loppuratkaisu oli odottamaton ja kaunis sekin tavallaan.

Rojekti: La La Land 5/5
 
Varsin koskettava ja hyvin kasattu rakkaus- ja elämädraama musikaalimaustein. Itseäni en kovin musikaali-ihmisinä pitänyt, mutta tämä kyllä osui ja upposi. Vaihtelun vuoksi menin katsomaan kun kehuivat niin paljon. Tähän on kyllä saatu erittäin..... puhtaat tunnelataukset, oli se sitten iloa, surua, turhautuneisuutta tahi muuta vastaavaa. Ja tuo loppuratkaisu oli odottamaton ja kaunis sekin tavallaan.
 
Munkin pitäisi tuo mennä katsomaan. Puistattaa ajatus musikaalista. Kerran jo kieltäytynyt, mutta puoliso nosti panoksia. Kai se on mentävä. Ja toivottavasti yllätyttävä ja liikututtava!

Rojekti: La La Land 5/5
 
Varsin koskettava ja hyvin kasattu rakkaus- ja elämädraama musikaalimaustein. Itseäni en kovin musikaali-ihmisinä pitänyt, mutta tämä kyllä osui ja upposi. Vaihtelun vuoksi menin katsomaan kun kehuivat niin paljon. Tähän on kyllä saatu erittäin..... puhtaat tunnelataukset, oli se sitten iloa, surua, turhautuneisuutta tahi muuta vastaavaa. Ja tuo loppuratkaisu oli odottamaton ja kaunis sekin tavallaan.
 
Minäkin annan 5/5, mutta jos puolisoni kysyy niin olipa ankeaa musikaalipaskaa!

Itekin tykkäsin La La Landistä, vaikka ennakkoon vähän jännitin kuinka uppoaa jos suurin osa leffasta on sitä lallattelua. No paskat, hyvin toimi ja oli paljon monipuolisempi musiikillisesti kuin mitä ennakko-odotukset oli. Hieno leffa ja rispektit Goslingille kun oli reenaillut pianoa melko antaumuksella.

Ehdottomasti menkää katsomaan, kyllä oli oikein liikuttava ja kyyneleenkin menin tirauttaa lorauttamaan. Ja hyvin tehty, myös hyvää huumoria. Lallattelu ei häröttänyt yhtään. Jossain Simpsoneissa ja Leijonakuninkaassa laulukohtaukset vituttavat antaumuksella ja ne kelataan yli, mutta ei kyllä tässä, ohhoh.

Kävin katsomassa xXx - Return of Xander Cagen.

Eka xXx oli vitummoisen kova, toinen oli vitummoinen kasa höyryävää ripulia. Tämä kolmas... sanotaan näin että tämä oli vitummoinen kasa höyryävää ripulia mutta silti vitun awesome. Eiss kun oli oikeasti käppä elokuva mutta silti viihdyin ihan hyvin tuota katsellessa. Juontahan tässä ei ollut nimeksikään, näyttelijäsuoritukset vähän mitä sattuu jne. mutta ainakin parissa tappelussa koreografiat oli ihan kunnossa. Ja tietenkin se että leffassa oli Vin Diesel pullistelemassa ja ampumassa ihmisiä naamaan.

CGI oli hyvin pitkälti paskaa ja erikoistehosteet aika kuppaisia, ja Vin Diesel sai elokuvassa suunnilleen kaikki naiset sormia napsauttamalla. Tai oikeastaan sen ei tarvinnut edes napsauttaa sormiaan, kun eukkoja oikein tuputettiin bantavaksi. Loppu oli ehkä hieman ennalta-arvattava mutta väliäkö hällä. Hörähdin myös ankeasti tehdylle Terminator -ripoffille loppuvaiheessa.

Samuel L. Jackson sen sijaan ei tainnut kertaakaan sanoa motherfuckeria koko elokuvan aikana. Ja karjahdin alussa kun Samppa yritti värvätä Neymaria agentiksi, hoho. Ja lisäksi tuossa oli muutama ihan ookoo näköinen eukko tuossa leffassa.

Aika käppä elokuva. Mutta fuck the laws of physics (niin elokuvakin tekee), annan silti 8/10.

IMDB:ssä aika ristiriitaisia arvosteluja. Pikaisella vilkaisulla suunnilleen yhtä paljon yhden tähden antaneita kuin kymmenen tähteä antaneitakin.

Kävin Köpiksessä katsomassa MachoMandag-teemalla ennakkoon esitetyn John Wick-jatko-osan. 5/5 öheiss

Hannu ja Kerru: Noitajahti
 
Vitun vitun vittu ja Pihla Viilatan tissit. Olipa kerrassaan paska leffa, jossa periaatteessa oli ihan lupaava juoni, mutta sitten tuli bam bam, tissit ja wham bam thank you ma'am, lisää bam bam, öh-öhö-öö ja meiäm Pihla kuol'. Tuli Wachowskin veljeksiä ikävä.
 
0,1 tähteä tisseistä

bedlam: The Stepford Wives (1975)
 
Täähän oli yllättävän hyvä. Vaikkakin elokuvan feministisyys oli niin liioiteltua, että en ihmettele vaikka tämä on feministejä itse asiassa vituttanutkin. Ja jotkut yksinkertaiset olivat pitäneet leffaa sovinistisena.
 
Enivei, elokuvahan kääntyi loppupuolella melkein kauhuksi. Ja viimeinen kuva sai miettimään, että menikökään se niin kuin luulin. Uusintaversio on kuulemma paska, joten sitä tuskin tulee tsekattua.
 

 
Uusintaversio on komediaversio, joskin sama novelli perustana. Loppu on tyystin erilainen, ihan kreisikomediaa ja tähtikaarti Kidman, Close, Walken, Roderick, Midler mukana. Hulvaton ja hauska. Itse katsoin ensin uuden version ja katsoin kirjaston originaalin vasta sen jälkeen ja originaali on oikeasti kauhua ilman vitsin häivääkään, mikä oli itselle yllätys kun odotti muuta. Kyllä kai sellainen kauhistuttaa ihan ketä tahansa, että osalta ihmisiä poistettaisiin oma tahto/aivoista osa, ja tehdään sillä tavoin tahdottomia orjia.
 
Vituttaisi se varmaan ketä tahansa miestäkin, jos tehtäisiin moinen lobotomia? :D Ihan humanismin ja ihmisoikeuksien nimissä?

Kävin katomassa eilen Tom of Finlandin.
 
Pitkästä aikaa elokuva, joka herätti tunteita ja ajatuksia pitkään katsomisen jälkeenkin.
 
Elokuvassa tuotiin ihan silmin näkyville se, mikä on "homofiiliasta" käräytetyn kohtalo Suomessakin ollut aika vähän aikaa sitten. Poliisi jahtaa, pahoinpitelee, vie vankilaan ja pakkohoitoon normaalijärkisiä, luovia, kunniallisia kansalaisia, virkamiehiä ja Suomen itsenäisyyttä puolustaneita sotasankareita.
 
Moni arvosteluissa kertoi, että alku on elokuvassa tahmea kunnes päästään Touko Laaksosen tarinassa Jenkkeihin saakka. Minusta tuntui samoin, mutta se olikin ehkä tekijöiden tarkoituksellinen tehokeino: Laaksosen elämä olikin synkkää, tummaa ja hankalaa Suomessa ja sitten päästään toiseen vaiheeseen: kaikki ikään kuin kirkastui, aurinko alkoi paistamaan ja elämä vapautui, kun hän pääsi Jenkkeihin ja sai heti faneja ja tukijoita siellä. Poliisikin jahtasi, mutta ihan eri tyyppejä. :) Sitten Suomi-osuuskin näyttäytyi kirkkaana ja valoisana, kun päästiin nykypäivään. Elokuva ei ollut onneksi pelkkää synkistelyä vaan porukat räjähti nauramaan parissa kohtaa, hauskoja oivalluksia, vitsikkyyttä ja keveyttäkin riitti.
 
Edit: En ihan ymmärtänyt roolivalintaa Kaijan rooliin. Artikulaatio ja muu näytteleminen on salkkarimaisen kankeaa.
 
Suosittelen ***** viisi tähteä.