Yleistä keskustelua musiikista ›

Olen ollut muusikoiden.netin (ei siis "rusikoiden") jäsenenä jo vuosia ja myynyt ja ostanut instrumentteja ja vahvistinlaitteita Tori-palstalla. Olen pannut merkille, miten nuoremmat soittajat aliarvioivat soittimiaan ja laitteitaan myymällä niitä joskus liian halvalla. Soitin yleensä kestää kymmeniä vuosia - pianot kauemmin kuin ihmisiän, jos niitä pitää oikeassa kosteudessa. Vahvistinlaitteet ovat ns. ammattitekniikkaa, joiden kesto riippuu kohtelusta: vahvistinlaite hyvin kohdeltuna on 20-30 vuoden ikäinen, sensijaan kaiuttimien kartiopahvit murenevat ajan mittaan, jos ämyrin käyttö on ollut vilkasta. Kaiutinpahveja kuitenkin voi tärkätä ohennetulla ja kuivumisen jälkeen joustavalla liimalla. - Ongelmia kuitenkin on ollut kaukoidästä tulleissa kitaroissa ja bassoissa, joiden asteikot yleensä eivät täsmää. Muu puutyö ja elektroniikka niissä on merkkituotteen tasoa, mutta melkein kaikissa satasen..300 euron peleissä on edessä nauharemontti, jonka voi tehdä itse, jos on hyvä viritysmittari ja puutyökalut. Kansa- tai peruskoulun puusepäntaidoilla nauharemontti onnistuu. Nauhojen siirtäminen viritysmittarin osoittamaan oikeaan kohtaan vie kuitenkin aikaa ja on tarkkaa puuhaa. Jotkut saattavat hioa yläpään nauhavälit kuopille, jos asteikko ei täsmää. Sitten painetaan kieltä vasten kuoppaa venyttämisen sijasta. Kuitenkin pitäisi siirtää nauhaa, jos sen paikka ei täsmää viritysmittarin näyttämän kanssa. Nauhan siirto tapahtuu seuraavasti: 1. passataan asteikko alatallan ruuveista suunnilleen täsmäämään, 2. katsotaan viritysmittarilla väärin soivat nauhat ja merkitään oikeat paikat lyijykynällä otelaudan reunaan, 3. löysätään kielet ja siirretään ne pois otelaudan päältä (minä käytän kynää otelaudan alla pitelemään löysiä kieliä), 4. irrotetaan väärin soinut nauha esim. vanhalla Sorsakosken ruokaveitsellä, 5. täytetään kolo puulastulla ja hiotaan kohta tasaiseksi, 6. sahataan ohuella terällä uusi kolo oikeaan kohtaan otelaudassa ja 7. kiinnitetään irrotuksessa kieroontunut ja takaisin lievälle kaarelle esim tongeilla väännetty nauha oikeaan kohtaan naputtelemalla pikkuvasaralla. Siirrot ovat yleensä 1/5 mm - 3 mm luokkaa riippuen asteikon vääristymästä. - Minulla on yksi Burgebrachista ostettu rakennussarja (Gibsonin SG:n kopio) loogisesti vinoilla nauhoilla, kun en saanut asteikkoa kaulansiirrolla enkä alatallan ruuveista täsmäämään. Se on kuitenkin koko asteikon kitara tätä nykyä, kun nauhat ylä- ja alapäässä on asteittain vinoutettu. Vinoutetuista nauhoista on esimerkkejä mm. puolalaisen Mayonesin sivustossa. Toinen, Gibsonin Les Paulin kopio (alle 100 euron ostos) niinikään Burgebrachin malli nyt täsmää, kun siirsin Bossin TU-80:n avulla sen yhdeksän (9) virityspään nauhaa asteittain hieman alemmas. Les Paul -kopioni vetää nyt vertoja kalliille merkkisoittimelle (jos nekään täsmäävät). Saman remontin jouduin tekemään F-musiikista ostamalleni Squier by Fenderin Jaguar-bassolle, joka on markkinoiden parhaimmasta päästä bassokitaroita: kevyt kantaa ja helpposoittoinen lyhyen skaalansa ansiosta - Jaguar on siksikin parhaasta päästä, että siinä on Fenderin jazzbasson mikrofonilogiikka. Makuasioista eli mieltymyksistä tosin ei pidä kiistellä. Joillakin ratkaisee make upkin. - Harri Puolakangas (Borovikoff), Säynätsalo/Jyväskylä