Rummut: rumpukamat ›

Miksi sitten kinastella
 
Nii'in..=I
 
Selkeä tosiasiahan on se, että jos rumpuja meinaa soittaa ammatikseen, tai ylipäätään siksi, että siitä jotain muutakin leivänpäälle, kuin ylähuulen, niin yhdellä tyylin osaamisella ei pärjää.. ainakaan suomessa.. Tai jos suomessa meinaa pärjätä, niin se vaatii aivan käsittämätöntä tuuria.. Onhan täällä ollut näitä yhden (tai jopa kahden) hittipiisin bändejä, jotka on ollut vähän aikaa ns. pinnalla.. Mutta sitten taas ne, jotka siellä vieläkin on sen parin biisin jälkeen, niin on semmosia bändejä, joiden rumpalitkin osaa soittaa..
 
Se että osaa soittaa, ei tarkota että soittaa jotain, vaan sitä että osaa soittaa omaperäisesti, ja omalla tyylillä, ja musiikkiin sopivalla tavalla, ja osaa tuoda siihen jotain merkittävää ja tunnistettavaa myös rumpujen kannalta.. Ja se tulee vaan siitä, että on kuunnellut ja soittanut muitakin tyylejä ja kuunnellut erityylisiä rumpaleita. Ja sitä kautta ammentanut itselleen ja ottanut sieltä vaikutteita..
 
Ja se on tosiasia että kaveri joka soittaa hyvin ja monipuolisesti (tyylin mukaisesti), pyydetään soittamaan uudelleenkin, ja se vie sen kaverin keikat, joka ei pärjää tyylillisesti, vaikka tekniikassa voisi voittaakkin..=I
 
Itse en voisi kuvitella soittavani yhtä tyyliä, tai että kuuntelisin vaan yhtä tyyliä.. Toki jos jossain projektissa soitan, niin kuuntelen enemmän sen tyylistä, ja otan sieltä vaikutteita, jotta olisin mahdollisimman "sinut" sen tyylin kanssa..
 
Eli siis pointti oli se, että ei "staraksi staran paikalle" ei pääse vain yhtä tyyliä omaamalla, kuuntelemalla, soittamalla ja opettelemalla.. Vaikka tekniikka ja motoriikka antaisikin perusteet hypätä rockista jatsin pariin, niin entä se tyyli..??