Kitarat: kitarakamat ›

Kaihua: Onkos muuten tietoa mistä sais exploon pleksiä tilattua? Mustaa haaveilin tuohon, olis häijyn näkönen. Vai pitääkö alkaa ite askartelemaan?
 
Vaikkapa noista kaupoista:
http://www.wdmusic.com/pickguard_ex_20.html
http://www.guitarpartsworldwide.com … M+BLACK+PWdETzNJRE14b0RkalZIWnZKSGM
http://www.thepickguardshop.com/Exp … +%C2%AE+PU1qTndBRE14b0RkalZIWnZKSGM

Kaihua: Onkos muuten tietoa mistä sais exploon pleksiä tilattua? Mustaa haaveilin tuohon, olis häijyn näkönen. Vai pitääkö alkaa ite askartelemaan?
 
Älä nyt perhana pilaa noin komeaa kitaraa pleksillä joka ei erotu kokonaisuudesta ja latistaa visuaalisen ilmeen!

hollstro: Vaikkapa noista kaupoista:
 
http://www.wdmusic.com/pickguard_ex_20.html
http://www.guitarpartsworldwide.com M+BLACK+PWdETzNJRE14b0RkalZIWnZKSGM
http://www.thepickguardshop.com/Exp +%C2%AE+PU1qTndBRE14b0RkalZIWnZKSGM
 
Aa, näitä saa näemmä briteistäkin, hyvä juttu. Thank you!
 
Kefiiri: Älä nyt perhana pilaa noin komeaa kitaraa pleksillä joka ei erotu kokonaisuudesta ja latistaa visuaalisen ilmeen!
 
Minä kun ajattelin että se kitara sitten paremmin sointuisi sielunmaisemaani. Eihän tuolla nyt voi soittaa raskasta musiikkia ollenkaan kun on noin puhtoisen valkoinen pleksi tunnelmaa ylentämässä :)

Mites nuo paljon parjatut 2015-mallit. Onko ne oikeasti niin huonoja? Thomannilla tarjolla halvalla Deluxea ja Traditional-mallia, 1100-1300€.
 
Minua ei haittaa robovirittimet. Ne voi vaihtaa jos haluaa, enkä välttämättä halua.
 
0-nauha/säädettävä messinkisatula on vain hyvä juttu.
 
Otelaudan leveydestä en osaa sanoa, se voi olla iso miinus.
 
Deluxessa on kytkin mikkiboostia varten ja lisäksi minihumbuckerien puolitus.
 
Traditionalissa ei ole kevennyksiä, mikä ei välttämättä ole hyvä juttu.

2015 satulan leveys on 46 mm, 2016 ja 2017 43 mm. Minulle tuo 2015 leveys ei ole ongelma ja soitettavuus on kohdallaan. Mulla on Supreme vuodelta 2015.

hollstro: 2015 satulan leveys on 46 mm, 2016 ja 2017 43 mm. Minulle tuo 2015 leveys ei ole ongelma ja soitettavuus on kohdallaan. Mulla on Supreme vuodelta 2015.
 
Ok, 1,5mm per sivu tuskin vaikuttaa oleellisesti. Tuo Deluxe kiinnostaisi enemmän tuon heikkolaatuisemman ja robustin kannen vuoksi.

Tympee Huttunen: Ok, 1,5mm per sivu tuskin vaikuttaa oleellisesti. Tuo Deluxe kiinnostaisi enemmän tuon heikkolaatuisemman ja robustin kannen vuoksi.
 
Mulla oli slim taper -kaulalla 2015 LP. Siihen tottui hyvin. Se pyöreä 59 profiili noin leveenä voisi olla mun lyhyille nakeille liikaa. Riippuu toki myös soittotekniikasta. Enemmän häiritsi pienet nauhat.

Tympee Huttunen: Mites nuo paljon parjatut 2015-mallit. Onko ne oikeasti niin huonoja?
 
Ei ne mitään huonoja ole, uudet piirteet vain pelottavat ostajakuntaa.
Minulle tuli joulukuussa T-kaupasta 2015 Les Paul Less+.
Virittimet toimii oikein hyvin, ja tosiaan nuo voi vaihtaa jos ei tykkää.
Nollanauha säädöllä on hyvä.
Otelaudan leveyteen tottuu (tai sitten ei, riipuu henkilöstä)
Hankkimani malli on kevyt ja muotoiltu, eli tuntuu mukavalta.
 
Miinusta on outo haju (suklaa?) laukussa ja kitarassa ja staattisen sähkön purkausten aiheuttamat rätinät.
 
Nuo rätinät lienevät jonkin sortin tyyppi/merkkivika Gibsonilla, eivätkä rajoitu vuosimalliin 2015.
Ilmenevät esimerkiksi kättä kaulalla siirtäessä, mikäli toinen käsi ei ole samanaikaisesti kiinni kitaran metalliosissa.
Tyyppiviaksi arvelen sen perusteella, että kohtalotovereita oli helppo googlata enkä muun merkkisissä kitaroissani ole vastaavaa ilmiötä kokenut, paitsi Telen pleksirätinät jotka sai folioitua pois.

Tympee Huttunen: Ok, 1,5mm per sivu tuskin vaikuttaa oleellisesti. Tuo Deluxe kiinnostaisi enemmän tuon heikkolaatuisemman ja robustin kannen vuoksi.
 
Tuo leveämpi otelauta toimii itelleni hyvin. Aina kun tämän kitaran ottaa käteen niin tuntuuhan se leveältä. Kun alkaa soittaa niin huomaa että tällähän onkin helppo soitta. Vaikka se fiilis onkin erilainen niin soitto on helppoa ja etenkin sointujen ottaminen :)

Musta kaulat on lähinnä tottumiskysymys, vaikka omaankin pienet kädet niin en toistaiseksi ole semmosta sähkiskaulaa kolunnut jonka kanssa ei oppisi tulemaan toimeen. 100 metriä leveät klassisen kitaran kaulat on sitten eri asia.

tuskiz: Musta kaulat on lähinnä tottumiskysymys, vaikka omaankin pienet kädet niin en toistaiseksi ole semmosta sähkiskaulaa kolunnut jonka kanssa ei oppisi tulemaan toimeen. 100 metriä leveät klassisen kitaran kaulat on sitten eri asia.
 
Samaa mieltä tietyin poikkeuksin. Kaulassa pitää olla pyöreyttä, tilukeppien littanat tikkukaulat ovat jotain, mihin ei kyllä edes totu koskaan. Soittokelvottomia. Mutta noin muuten kaikenlaisiin kauloihin tottuu riittävällä tasolla.
 
Toisaalta en keksi syitä, miksi pitäisi tyytyä kauloihin, joiden kanssa tulee jotenkin toimeen, kun samalla vaivalla voi ostaa kaulan joka tuntuu omissa näpeissä hyvältä...

tuskiz: Musta kaulat on lähinnä tottumiskysymys, vaikka omaankin pienet kädet niin en toistaiseksi ole semmosta sähkiskaulaa kolunnut jonka kanssa ei oppisi tulemaan toimeen.
 
PRS Santana SE:n Wide Fat on sellainen, että sen kanssa en tullut toimeen. Kouran koosta se on aika pitkälle kiinni, mitä isompi käsi sitä helpompaa on soittaa myös vanhanaikaisilla kitaramalleilla (kuten Les Paul), joissa materiaalit ja myös valmistustekniikat rajoittivat sitä miten ohut kaula voi olla.

Tympee Huttunen: Mites nuo paljon parjatut 2015-mallit. Onko ne oikeasti niin huonoja? Thomannilla tarjolla halvalla Deluxea ja Traditional-mallia, 1100-1300€.
 
Minua ei haittaa robovirittimet. Ne voi vaihtaa jos haluaa, enkä välttämättä halua.
 
0-nauha/säädettävä messinkisatula on vain hyvä juttu.
 
Otelaudan leveydestä en osaa sanoa, se voi olla iso miinus.
 
Deluxessa on kytkin mikkiboostia varten ja lisäksi minihumbuckerien puolitus.
 
Traditionalissa ei ole kevennyksiä, mikä ei välttämättä ole hyvä juttu.
 
Itse ostin viime kesänä 2015 Traditionalin ja tiedä sitten olenko onnekas, mutta omani on erittäin hyvin viimeistelty ja yllätyksekseni kevyt. Laadunvalvonta on ainakin tämän yksilön kohdalla toiminut. Kannen loimu yllätti myös positiivisesti.
 
Nuo ovat Gibsonin sivujen mukaan keventämättömiä ja omani painaa 4,2kg. Robovirittimet vaihdoin pois ja messinkisatula vaihtui titaaniseen. Gibson toimittaa maksutta titaanisen messinkisen tilalle. Messinkinen kun ei kauaa käyttöä kestä.
 
Kaula on tosiaan leveä ja nauhat aiempaa matalammat. Itselleni tottumiskysymyksiä.
Näissä traditionaleissa on 59' tribute mikit, jotka ovat allekirjoittaneen mielestä loistavat.
 
Minä suosittelen :)

Tähän Gibson 2015 vuoden leveisiin kauloihin ja niiden soittotuntumaan vaikuttaa monikin asia.
Tietenkin jokainen soittaja on yksilö ja hänen mieltymyksensä. On myös todennäköistä, että isompi käsinen tykkää tuhdimmista kauloista jne. Ei ne jutut kuitenkaan ihan aina mene automaattisesti niin.
 
Kuitenkin myös sillä kitaran mallilla on suuresti merkitystä. Ei se pelkkä kaulan paksuus, leveys tai profiili, pelkästään vaikuta siihen soitettavuuteen. Kun esim. LP mallien istuvuus käteen on aivan erilainen vaikka verrattuna johonkin Firebird tai Stratocaster kitaraan. Varsinkin jos soitetaan istualtaan, mutta myös hihnan kanssa.
Jos soittaa paljon akustisilla kitaroilla, niin silloin voi tykätä hieman leveämmästä kaulasta jo senkin takia. Tuo 46 milliä ei ole moniin teräskielisiin satulan leveyksiin verratuna edes kovinkaan leveä. Puhumattakaan nylon kielisistä.
Hihnan kanssa on siinäkin eroja, soittaako kitara korkealla vai matalalla. Leveämpi satula on myös hyvä, jos käyttää paksumpia kieliä ja mahdollisesti matalempia ja tiputettuja vireitä.
 
Muutoin nuo 2015 vuoden robovirittimet ja nollanauha/messinkisatula voivat olla sitten soittajasta riippuen joko hyviä tai huonoja. Virittimet voi toki vaihtaa ja on itse tullut vaihdettua 2000 euron Gibsoniin tuo satula muutenkin, ettei sekään ole minusta mitenkään maailmaa kaatava juttu. Alkuperäinen satula korvattiin luisella kun originaali hajosi. Se ei kyllä ollut messinkiä, vaan ihan normaali Gibson Flying V 67 Reissuen satula.
 
Kokeilemallahan nuo selviää, ovatko itselle sopivia...Nuo mahdolliset virittimien ja satulan vaihdot ovat aika edullisia muutoksia, jos katsoo miten halvalla noita 2015 vuoden malleja muutoin saa. Toki jos ne eivät istu omiin käsiin, niin ei niitä kannata pelkästään niiden edullisuuden takia hommata. Ei kyllä mitään muutakaan kitaraa, merkistä riippumatta.

Nähdäkseni kaulaprofiileista puhuminen ei paljoa valaise. Ne vain pitää itse kouria. Tässä yhteydessä pätee se mitä olen ennenkin aiheesta lohkaissut: 'Netin välityksellä toiselle kaulaprofiilin kuvailu on hiukan kuin yrittäisi saada pornolehdestä tuntumaa tissiin'.

LaMotta: Nähdäkseni kaulaprofiileista puhuminen ei paljoa valaise. Ne vain pitää itse kouria. Tässä yhteydessä pätee se mitä olen ennenkin aiheesta lohkaissut: 'Netin välityksellä toiselle kaulaprofiilin kuvailu on hiukan kuin yrittäisi saada pornolehdestä tuntumaa tissiin'.
 
Plussapallo :-)

Minä hommasin 2015 Doublecut LP:n. Aluksi olin sitä mieltä että leveän kaulan kanssa tulee toimeen mutta sitten tartuin hiomakoneeseen.
 
Yläpuolelle jätin puolisen milliä reunalistaa, alapuolelta hioin listankin pois. Samalla putsailin vähän olkapäitä kaulasta. Maalasin kaulan keltaiseksi ja otelaudan reunan samalla värillä mitä listakin oli ollut. Otin pois P90:set ja murjasin tilalle pakista löytyneet humpparit. Lankkua en juuri rouhinut, vain mikkipoteroiden pohjia hiukan syvensin. Miikien pohjapelleistä poistin sen verran reunoja että putosivat P90:sten paikoille.
 
Otelautaelektroniikan piirilevyineen poistin myös, ja laitoin tilalle perinteiset hilut. Master volumesta ja master tonesta luovuin, ja laitoin kummallekin mikille omat volat.
 
Automaattivirittimet oli tarkoitus vaihtaa myös, mutta ne ovat kyllä sen verran hyvät että saavat jäädä.
 
Tosi hyvä laite, omakuvissa löytyy.

mvirta: Minä hommasin 2015 Doublecut LP:n. Aluksi olin sitä mieltä että leveän kaulan kanssa tulee toimeen mutta sitten tartuin hiomakoneeseen.
 
Yläpuolelle jätin puolisen milliä reunalistaa, alapuolelta hioin listankin pois. Samalla putsailin vähän olkapäitä kaulasta. Maalasin kaulan keltaiseksi ja otelaudan reunan samalla värillä mitä listakin oli ollut. Otin pois P90:set ja murjasin tilalle pakista löytyneet humpparit. Lankkua en juuri rouhinut, vain mikkipoteroiden pohjia hiukan syvensin. Miikien pohjapelleistä poistin sen verran reunoja että putosivat P90:sten paikoille.
 
Otelautaelektroniikan piirilevyineen poistin myös, ja laitoin tilalle perinteiset hilut. Master volumesta ja master tonesta luovuin, ja laitoin kummallekin mikille omat volat.
 
Automaattivirittimet oli tarkoitus vaihtaa myös, mutta ne ovat kyllä sen verran hyvät että saavat jäädä.
 
Tosi hyvä laite, omakuvissa löytyy.
 
Kuulostaa siltä, että olisit vaan voinut alunperin pärjätä vaan vaikka tommosella https://www.thomann.de/gb/ibanez_ar420vls.htm?ref=mobile
Mutta ei siinä jos tykkää väkertää.
 
Ainiin, Gibson-ketju, SG on hyvä.

Pieni kysymys lespaulisteille: kun noi lespat on yleensä niin painavia (3,8kg ylöspäin) niin miten te voitte soittaa niiltä istualtaan ilman, että kitara kokoajan tuntuu valuvan sylistä lattialle? Itse olen kokeillut vuosien varrella sylissä ehkä pariakymmentä erimerkkistä lespaa ja muistan ainoastaan yhden halpiksen joka pysyi sylissä hyvin tasapainossa. Lespojen kanssa tuntuu, että pitää keskittyä kitaran sylissäpitämiseen kun muut normaalin malliset kitarat pysyy sylissä tasapainossa ilman asian miettimistä.
 
Olenko ainoa jota tämä runkopainoisuus häiritsee? Ton vuoksi en ole vielä lespaa koskaan omistanut vaikka lyhyempi skaala ja muut ominaisuudet miellyttääkin erittäin kovasti.