Media ja viihde ›

Olen tästä avautunut ennenkin ja avaudun taas. Dopingongelma tuntuu mediaa seuratessa olevan ainoastaan yksilölajien ongelma.
 
Esimerkiksi globaalin median pyhä lehmä jalkapallo ja kotimaisen median pyhä lehmä jääkiekko ovat kaiken dopingkeskustelun yläpuolella. Kun Suomen ykköspelaaja kärähti kokaiinista (no okei, aine ei hyödyttänyt pelaamista), niin mediassa harmiteltiin vain, että nyt tulee komeaan uraan ikävä katkos. Yksikään media ei ole julkaissut Eremenkolta minkäänlaista kommenttia asiaan. Jos kyseessä olisi ollut esimerkiksi hiihtäjä, niin siellä olisi ollut toimittajien armeija 24/7 kotitalon edustalla päivystämässä kommenttia ja media olisi jahdannut miestä/naista hautaan asti.
 
Meikäläisen on erittäin vaikea uskoa, että maailman kilpailluimmat ja rahakkaimmat lajit (jalkapallo, koripallo jne) eivät houkuttelisi vilpin tekemiseen. Että sen sijaan ongelma olisi pahin jossakin moukarinheitossa, jossa maailman ykkönen saa 40 000 vuodessa ja tuulipuvun sponsorilta.
 
Kannattaa muistaa, että joukkuelajien dopingtapausten vähyys ei välttämättä johdu dopingin käytön vähyydestä vaan erilaisista säännöistä. Esimerkiksi NHL vastaa itse testauksestaan ja samalla tietenkin myös itse määrittelee sen, mitkä aineet ovat kiellettyjä. Esimerkiksi kasvuhormoni (testosteroni) EI ole NHL:ssä kiellettyjen aineiden listalla. Eli, kun seuraavan kerran näet puolen metrin leukaperät kolmessa kuukaudessa kasvattaneen änäripelaajan vannovan, että ei ole ottanut kiellettyjä aineita, niin voit uskoa, että hän puhuu totta. Kielletyt aineet vain tarkoittavat NHL-pelaajalle eri asiaa kuin moukarinheittäjälle.
 
Media ei lähde penkomaan esimerkiksi jalkapallon dopingin käyttöä, koska nekin elävät jalkapallosta. Eivät ne lähde lypsylehmäänsä tappamaan ikävillä paljastuksilla.

Hargon: Meikäläisen on erittäin vaikea uskoa, että maailman kilpailluimmat ja rahakkaimmat lajit (jalkapallo, koripallo jne) eivät houkuttelisi vilpin tekemiseen. Että sen sijaan ongelma olisi pahin jossakin moukarinheitossa
 
Hyöty on aika tavalla erilainen lajista riippuen. Voimaa vaativissa lajeissa doupista on hyötyä enemmän ja yksilölajit korostavat sitä, koska kilpailijan oma suoritus on luonnollisesti pääroolissa. Joukkuelajeissa ratkaisee muutkin seikat.

Krice: Hyöty on aika tavalla erilainen lajista riippuen. Voimaa vaativissa lajeissa doupista on hyötyä enemmän ja yksilölajit korostavat sitä, koska kilpailijan oma suoritus on luonnollisesti pääroolissa. Joukkuelajeissa ratkaisee muutkin seikat.
 
Tämä "pelisilmä ratkaisee pallopeleissä" -väite esitetään usein. Jokaisessa lajissa on tietenkin osa-alueita, joita dopingilla ei saa kuntoon. Ei peruskuntoilijasta tule 80 metrin moukarinheittäjääkään pelkillä hormoneilla. Tarvitaan lisäksi taito/tekniikka, genetiikka ja kisatilanteessa pääkopan kestäminen. En siis väitä, että jostakusta tulisi huippupalloilijaakaan pelkästään dopingilla. Tuskin sinäkään väität, että jalkapallossa ei olisi ETUA voimasta, nopeudesta ja kestävyydestä? Ja jos huippu-urheilussa jostakin asiasta on pienikin etu, niin se käytetään hyväksi.
 
Jos joukkueessa A on 20 pelisilmän omaavaa puhdasta pelaajaa ja joukkueessa B on 20 pelisilmän omaavaa doupattua pelaajaa, niin kummallakko arvioit olevan edun, kun pitkän ja raskaan kauden jälkeen pelataan pudotuspelejä?

Hargon: Media ei lähde penkomaan esimerkiksi jalkapallon dopingin käyttöä, koska nekin elävät jalkapallosta. Eivät ne lähde lypsylehmäänsä tappamaan ikävillä paljastuksilla.
 
Osittain näinkin, mutta en usko että heillä on sen kummempaa intressiä suojella jalkapalloa kuin yksilölajejakaan. Kun käryjä ei ole, niin on varmaan hankalampi lähteä syyttelemään tai penkomaan.
 
Esimerkiksi globaalin median pyhä lehmä jalkapallo ja kotimaisen median pyhä lehmä jääkiekko ovat kaiken dopingkeskustelun yläpuolella. Kun Suomen ykköspelaaja kärähti kokaiinista (no okei, aine ei hyödyttänyt pelaamista), niin mediassa harmiteltiin vain, että nyt tulee komeaan uraan ikävä katkos. Yksikään media ei ole julkaissut Eremenkolta minkäänlaista kommenttia asiaan. Jos kyseessä olisi ollut esimerkiksi hiihtäjä, niin siellä olisi ollut toimittajien armeija 24/7 kotitalon edustalla päivystämässä kommenttia ja media olisi jahdannut miestä/naista hautaan asti.
 
Eremenkoa olisi varmaankin ahdisteltu enemmän, jos hän asuisi Suomessa, mutta eiköhän tuo käry tulla ikuisesti muistamaan. On niitä epäilyttäviä juttuja silloin tällöin kuitenkin medioissa ollut.
 
http://www.iltasanomat.fi/urheilu/art-2000000066280.html
 
http://yle.fi/urheilu/3-5744009

Hargon:
Jos joukkueessa A on 20 pelisilmän omaavaa puhdasta pelaajaa ja joukkueessa B on 20 pelisilmän omaavaa doupattua pelaajaa, niin kummallakko arvioit olevan edun, kun pitkän ja raskaan kauden jälkeen pelataan pudotuspelejä?
 
Mutta oleellista tossa on se että joukkue A ei koskaan kohtaa joukkuetta B.
 
NHL:n systeemi on kaikkien tiedossa. Siellä on tavallaan hyvin selvä balanssi asian suhteen kokonaisuudessaan ja homma pysyy hyvin kasassa. Dopingia käytetetään kyllä, mutta sen käyttötarkoitus on erilainen; sillä ei varsinaisesti haeta eikä saada etua suhteessa vastustajaan, vaan tarkoitusperät ovat erilaiset. Hintelä tulokas saa lääkärin määräämän kontrolloidun määrän kasvuhormonia voimaharjoituskaudellaan, kun tarvittavat muskelit on saatu, lisää ei tarvita sillä se olisi haitaksi. Tiukassa ja tiiviissä otteluohjelmassa ja pudotuspeleissä pelaaja voi ottaa piristäviä aineita että jaksaa vetää illan pelin, jos tuntuu että tarvetta on. Aineet ovat tuttuja ja turvallisia ja määrät tarkkaan harkittuja, suurempia haittavaikutuksia ei ole. Uusia ja tuntemattomia aineita ei käytetä. Kaikki toimii samalla tavalla. Homma toimii.
 
Jos tälläinen systeemi olisi mahdollista kaikessa urheilussa, ei olisi syytä kieltää dopingia.
 
Näin näkisin tämän asian.

Hargon: Ei peruskuntoilijasta tule 80 metrin moukarinheittäjääkään pelkillä hormoneilla. Tarvitaan lisäksi taito/tekniikka, genetiikka ja kisatilanteessa pääkopan kestäminen.
 
Ajattelet tuota väärinpäin. Ensin otetaan porukka taitavia urheilijoita, jotka on harjoitelleet kauan tekniikkaa jne. Se pieni ero tulee sitten doupista, jolla saa hieman lisää voimaa. Jalkapallossa sillä ei oikeasti ole merkitystä nostatko penkistä 100 kiloa vai 120.

Krice: Jalkapallossa sillä ei oikeasti ole merkitystä nostatko penkistä 100 kiloa vai 120.
 
Mutta sillä voi olla ratkaiseva ero, että onko joukkueen keskiarvo ponnistusvoimassa 68cm vai 81cm.

Hargon: Tämä "pelisilmä ratkaisee pallopeleissä" -väite esitetään usein. Jokaisessa lajissa on tietenkin osa-alueita, joita dopingilla ei saa kuntoon. Ei peruskuntoilijasta tule 80 metrin moukarinheittäjääkään pelkillä hormoneilla. Tarvitaan lisäksi taito/tekniikka, genetiikka ja kisatilanteessa pääkopan kestäminen. En siis väitä, että jostakusta tulisi huippupalloilijaakaan pelkästään dopingilla. Tuskin sinäkään väität, että jalkapallossa ei olisi ETUA voimasta, nopeudesta ja kestävyydestä? Ja jos huippu-urheilussa jostakin asiasta on pienikin etu, niin se käytetään hyväksi.
 
Jos joukkueessa A on 20 pelisilmän omaavaa puhdasta pelaajaa ja joukkueessa B on 20 pelisilmän omaavaa doupattua pelaajaa, niin kummallakko arvioit olevan edun, kun pitkän ja raskaan kauden jälkeen pelataan pudotuspelejä?
 
Hyvää ja asiallista tekstiä asiasta.

ukko idänmies: Hyvää ja asiallista tekstiä asiasta.
 
Koska testosteroni nopeuttaa palautumista ja pitää yllä parempaa vireystasoa. MOT.

LaMotta: Koska testosteroni nopeuttaa palautumista ja pitää yllä parempaa vireystasoa. MOT.
 
Ja ylläpitää lihasmassaa ja auttaa sitä kasvamaan.

Kasvuhormoni testosteronia, täältäkö luin?

Kaikki hormononit ovat keskenään tasa arvoisia eikä syrjimistä sallita.
 
- Feministit.

Pylkkänen: Kasvuhormoni testosteronia, täältäkö luin?
 
Kissatkoiria.jpg

Hargon: Tämä "pelisilmä ratkaisee pallopeleissä" -väite esitetään usein. Jokaisessa lajissa on tietenkin osa-alueita, joita dopingilla ei saa kuntoon. Ei peruskuntoilijasta tule 80 metrin moukarinheittäjääkään pelkillä hormoneilla. Tarvitaan lisäksi taito/tekniikka, genetiikka ja kisatilanteessa pääkopan kestäminen. En siis väitä, että jostakusta tulisi huippupalloilijaakaan pelkästään dopingilla. Tuskin sinäkään väität, että jalkapallossa ei olisi ETUA voimasta, nopeudesta ja kestävyydestä? Ja jos huippu-urheilussa jostakin asiasta on pienikin etu, niin se käytetään hyväksi.
 
Jos joukkueessa A on 20 pelisilmän omaavaa puhdasta pelaajaa ja joukkueessa B on 20 pelisilmän omaavaa doupattua pelaajaa, niin kummallakko arvioit olevan edun, kun pitkän ja raskaan kauden jälkeen pelataan pudotuspelejä?
 
Monessa debatissa on painotettu sitä että doping antaa sen 120 rosentia lisää efforttia treenata asioita!!. Mieleen tulee joku debatti sarjassa(futisforum) Messistä kun hänen kohdalla on spekuloitu sitä että hyötyikö kirppu paljon hormonihoidoista, kun hänellä oli menneisyydessä kasvuhäiriö episodi!!. läpimurto tosi nuorena/nopeus/kestävyys barcassa ja etc etc....
 
Myös Punakoneen pelaajien kohdalla on spekuloitu että oliko siellä jotain!!. Jossain Igor larionov oli maininnut että moskovan mm-1986 kisoissa tihonov ja kumppanit tarjosivat jotain mutta tiedä häntä ja eikä kukaan koskaan kärähtänyt!!. Sen allekirjoitan että ei pelisilmää millään aineilla saa mutta aineet antaa auttavasti antaa lisää potkua reenata asioita!!

http://www.bbc.com/sport/football/38744912
 
http://www.bbc.com/sport/football/38928615

Jos kaikki vois vapaasti doupata, niin kaikki sitä tekisi ja näin ollen kaikki olisi samalla viivalla. Problem solved!

Eli ne jotka eivät halua riskeerata terveyttään käyttämällä kaikkia mahdollisia aineita, ei tulisi haaveilla urheilijan urasta? Se joka on valmis käyttämään eniten kamaa ja riskeeraamaan oman terveytensä ties millä aineilla olisi suurimmat todennäköisyydet pärjätä? Ja mikä sitten olisi sallittua dopingia? Amfetamiinin kaltaiset piristeet myös? Ja jos rajavetoja ei ole niin saisiko siis naisetkin hankkia itselleen miehisen olemuksen käyttämällä runsain määrin steroideja?
 
Tosi pintapuolisesti täällä käsitelty asiaa.
 
Ja joo kohta joku tulee huutelemaan että "kyllä nykyäänkin käytetään". No tottakai käytetään, mutta eri mittakaavassa kun että jos siihen ei olisi mitään rajoitteita.

pehko: Jos kaikki vois vapaasti doupata, niin kaikki sitä tekisi ja näin ollen kaikki olisi samalla viivalla. Problem solved!
 
Niin siis ne jotka ovat tarpeeksi typeriä käyttääkseen kamaa ja tuhotakseen terveytensä olisivat samalla viivalla. Entä jos kaikki urheilijat eivät halua riskeerata terveyttään käyttämällä kaikkea mahdollista? Niiden ei pitäisi kilpailla?

LaMotta: Urheilun ammattimaistuminen on eräs dopingin syy. On niitä syitä tietysti muitakin. Kuten se, että natutreeni on vaatimatonta puuhastelua roinaamiseen verrattuna.
 
Suorituskykyä parantavia aineita on käytetty tasan yhtä kauan, kun on ollut kilpailujakin. Oli palkinto rahaa, mainetta tai jotakin muuta.
 
Taitaa pikemminkin olla niin, että rangaistusten jakaminen kiinnijäämisestä on vähentänyt käyttöä. Jo ekoissa (nykyaikaisissa) olympialaisissa juostiin strykiinin voimalla, eikä vastustajien sabotointi kemiallisilla yhdisteillä ollut suinkaan tuntematonta. Antiikin kisoissa vasta kusetettiinkin, minkä kerettiin. Ihmekös tuo, kun olympialaisvoitolla sai saakelinmoiset palkinnot kotikaupungilta.
 
Että sinänsä toi amatööriurheilu oli pitkälti 1800-luvun kotkotuksia, jota jostakin syystä jatkettiin vielä 1900-luvulla. Nimellisesti pitkälti, ammattiurheilijoita pitkälti olympialaisurheilijatkin jo silloin oli. Neuvostoliitossa esmes kaikki olivat armeijan leivissä jne.