Kitarat: kitarakamat ›

hallu: No ymmärrän..... tai siis en tietenkään ymmärrä, koska en noista mitään tajua itse. Lähinnä sitä asiakasnäkökulmaa koitin tuoda esille, että kun välineitään hankkii, niin huoltonäkökulman huomioiminen tuo hommaan pitkäjännitteisyyttä. Usein kun vahvistinta valitaan, niin puhutaan vaan soundista ja roudattavuudesta etc. mutta harva varmaan ennen ostopäätöstä selvittää miten ja missä ja millä hinnalla huollot hoituu. Transistorivahvistinten suhteen huolto saattaa olla jopa ongelma ja vaikka itse mielelläni trankkukoneita liputankin, niin huoltonäkökohta on syytä huomioida kun käytettynä semmoista ostaa.
 
Itselläni on neljä vahvistinta tällä hetekellä, joista yksi on transistorikombo ja kaksi on putkikomboja ja yksi on putkinuppi+kaappi. Yksi on MesaBoogie ja yksi Koch ja Yksi Fender seitkytluvun alkupuolelta ja yksi Session sessionette 80 luvun puolesta välistä. Mesaa en ole vielä ehtinyt huollattaa, mutta muita olen huollattanut ja olen huollattanut myös aikaisempia vahvistimiani niin olen tullut sen vuoksi olleeni tekemisissä huoltoporukoiden kanssa. Ja olen myös joutunut ajattelemaan että ei se huollon saatavuus aina ole mikään itsestään selvyys.
 
Olen samaa mieltä, että huoltoa todellakin kannattaa miettiä etukäteen. Aina voi hajota, vaikka olisi kuinka laadukas tahansa. Ja huoltoa tulee 100% varmasti kaikkiin vahvareihin ajan kanssa.
 
Itselle tuo Mesojen huolto olisi kyllä jonkinlainen miinus. Varmaan valtuutettu henkilö ne korjaa, kun on tarvittavat tiedot käytössä ja ehkä jotain virallista oppiakin saanut, mutta onhan se parempi, mitä enemmän on vaihtoehtoja tarjolla. Muistelisin, että kun Bugerasta aikanaan soittelin muutamaan paikkaan, niin eipä missään varsinaisesti innostuttu siitäkään.
 
Ja aina voi käydä kuten itselle, että putki hajoaa ja rikkoo jotain muutakin mennessään. Pakko vähän hehkuttaa taas Bluetonen huoltoa. Vaikken ymmärrä vahvareista mitään, niin korjasin sen itse - Harryn ohjeilla ja luvalla. Helppoa kuin mikä ja taas soitto soi ilman odotteluja. Siksi omasta mielestäni eyelet levy on kaikkein järkevin ratkaisu. En olisi aitoa ptp-vahvaria uskaltanut alkaa tinaamaan...
 
Ei vanhempien trankkuvehkeiden korjaus kai vaikeaa ole. Itse korjautin 90-luvun isomman kotistereovahvarin raumalaisella elektroniikkapajalla, eikä maksanut montaa kymppiä. Siellä on tilaa ja komponentit aseteltu siististi ja väljästi kunnon laadukkaalle piirilevylle. Eipä tuo paljon turret/eyelet-rakenteelle häviä. Uudet pintaliitoshimmelit tietty eri juttu...