Onko kukaan mahdollisesti perehtynyt ko. herran soittotyyliin/soundiin ja vieläpä halukas kertomaan siitä muille. Mua ainakin kiehtoo Nilsin tapa soinnuttaa ja värittää soittoansa: ei mitään tykitystä vaan hienoja, melodisia sooloja ryyditettynä miedoilla mutta erikoisilla efekteillä ja hienolla ajoituksella. Nilsin omat kappaleet eivät niinkään ole kolahtaneet, eivät ainakaan levyt, toki hyviä biisejä on, mutta epätasaisuus ja 'väkisinyritys' niitä usein leimaa. Todellista herkkua löytyy sitten erityisesti Youngin kanssa tehdyistä sessioista esim. Tonigt's the nightilta ja joiltakin Crazy Horsen levyiltä. Mutta mikä lienee ukon soundien salaisuus - se jännä 'särmä'. Liekö käyttää jotain flangeria tms. vai mistä pirusta se 'roplotus' tulee (esim Beggars dayssa). Huiluääniä ja voluuminappulalla pelleilyä se ainakin harrastaa kovasti. Tunteeko kukaan miestä tarkemmin? |
Muuta ei tule nyt äkkisältään mieleen, mutta herra
suosii todella paljon "peukkuplekua" eli sellaista,
jonka saa peukaloon kiinni. Jättää muut sormet
vapaaksi näppäilyä varten. Jonnin verran on tullut
tuota itsekin kokeiltua, mutta ei sovi meikäläiselle
kun tuntuu jotenkin "luonnottomalta"... ;-) |
Muuta ei tule nyt äkkisältään mieleen, mutta herra
suosii todella paljon "peukkuplekua" eli sellaista,
jonka saa peukaloon kiinni. Jättää muut sormet
vapaaksi näppäilyä varten. Jonnin verran on tullut
tuota itsekin kokeiltua, mutta ei sovi meikäläiselle
kun tuntuu jotenkin "luonnottomalta"... ;-)
Kyllä Nisse nyhtää aika lailla kieliä ja taitaapa sillä joku matolaatikko olla useinkin välissä. Puhumattakaan trampoliinista, jossa hyppelee soolojen välissä. Suosittelen livetupla Night After Nightiä, josta miehen parhaat biisitkin löytyvät.
Ja sen tutkimisen jälkeen voikin edetä Robbie Robertsonin pariin... Less is more. |
Shakey
Juutas
Feggy
