Incarnation 10.06.2004 22:54:23 | |
---|
Käväisin kokeilemassa tuollaista 5-kielistä Warwick Corvette Standard beissiä joka oli tuota Swamp Ash eli saarni mallia. Olin ihan tyytyväinen kuulemaani, mutta rupesi mietityttämään, että minkähänlainen tuo bubinga-runko on saarniin verrattuna? Kannattaisiko hankkia sittenkin käsiinsä Bubinga-malli? Osto mielellä siis ollaan. "Oulun Riossa THX-äänet kun paukkaavat välillä niin, että munuaiset lepattaa ja perna komppaa jazz-tanssilla."
-Jaristoteles |
gallo 10.06.2004 23:11:36 | |
---|
Bubingamalli on ainakin painava, soundi "bassovoittonen", ts. esim. E-kieli kumisee mukavasti, mutta muut kielet jäävät vähän pimentoon |
mr.bungle 11.06.2004 12:23:25 | |
---|
Bubingamalli on ainakin painava, soundi "bassovoittonen", ts. esim. E-kieli kumisee mukavasti, mutta muut kielet jäävät vähän pimentoon Eipä ne muut kielet erityisemmin pimentoon jää. Mikkejähän saa kallistettua. Saundi on tosiaan erittelevämpi ja syvempi kuin saarnirunkoisessa 'Vetessä. Minun makuuni parempi, jonkun muun ei. |
Incarnation 11.06.2004 14:29:41 | |
---|
No jos tuo saarni-runkoinen on erittelevämpi niin olisiko se ehkä bubingaa sopivampi kovaan alaviremättöön. Ajattelin, että meneekö kovin mössöksi jos on bubingaa? "Oulun Riossa THX-äänet kun paukkaavat välillä niin, että munuaiset lepattaa ja perna komppaa jazz-tanssilla."
-Jaristoteles |
mr.bungle 11.06.2004 15:25:49 | |
---|
No jos tuo saarni-runkoinen on erittelevämpi niin olisiko se ehkä bubingaa sopivampi kovaan alaviremättöön. Ajattelin, että meneekö kovin mössöksi jos on bubingaa? Jos lukaiset uudestaan, niin huomannet että nyt meni puulajit väärin päin. Eli bubinga on mielestäni erittelevämpi. Alaviremätöstä en osaa sanoa, muuta kuin että moni metallimies on Warwickiin tyytyväinen, puulajeista riippumatta. Kaula tekee kai suurimman eron saundiin. |
Kaula tekee kai suurimman eron saundiin. Tai mikit tai soittotekniikka tai styrkka... Mietin sitä vaan, että kuinka paljon siitä puun "soundista" on jäljellä kun se kajahtaa ulos kajarista? "Epävireessä? Meillä päin tätä sanotaan luovaksi ilmaisuksi..." |
Incarnation 11.06.2004 15:32:55 | |
---|
Jos lukaiset uudestaan, niin huomannet että nyt meni puulajit väärin päin. Eli bubinga on mielestäni erittelevämpi. No katos perkele niin menikin. Mutta olen vähän sellaisen käsityksen saanut, että bubinga on enemmän sellainen alapää-puu ja saarni keskialueen puu. Siis soundin puolesta. "Oulun Riossa THX-äänet kun paukkaavat välillä niin, että munuaiset lepattaa ja perna komppaa jazz-tanssilla."
-Jaristoteles |
Vemmy 11.06.2004 23:38:04 | |
---|
Mietin sitä vaan, että kuinka paljon siitä puun "soundista" on jäljellä kun se kajahtaa ulos kajarista? Jaa-a, onkohan paljoakaan loppujen lopuksi? Nyt kultakorvat ärähtävät, ja tulevat toteamaan että puu se on bassossakin se joka soi, elektroniikka vain vahvistaa sen, ja millin naarmunkin kuulee jo basson soinnissa... ;) Varmaan helpommin kuulee puiden erot akustisesti, mutta miten on, kuinka paljon se puu oikeasti vaikuttaa siihen mikin poimimaan värähtelyyn? Kai tämänkin joku on tutkinut..? Mielipiteeni ovat omiani. Tai sitten lainattuja. |
absqua 12.06.2004 00:30:25 (muokattu 12.06.2004 00:38:13) | |
---|
Jaa-a, onkohan paljoakaan loppujen lopuksi? Nyt kultakorvat ärähtävät, ja tulevat toteamaan että puu se on bassossakin se joka soi, elektroniikka vain vahvistaa sen, ja millin naarmunkin kuulee jo basson soinnissa... ;) Varmaan helpommin kuulee puiden erot akustisesti, mutta miten on, kuinka paljon se puu oikeasti vaikuttaa siihen mikin poimimaan värähtelyyn? Kai tämänkin joku on tutkinut..? Mulla ei ole nyt tarjota mitään tutkittua tietoa, ainoastaan vahvaa arvelua ja perisuomalaista mutua siitä että basson sointi on valtaosin niistä puista kiinni. Ja nyt en ole puhumassa soinnin vivahteista tai pienistä sävyeroista vaan siitä että soiko basso noin ylipäänsä vaiko ei. Esimerkkinä vaikkapa Fendereille tyypilliset dead spotit g-kielen 5-7 nauhalla: huolella valituilla puilla niistäkin päästään eroon. Jos puut ei toimi, niin sitä ei millään überhifi-mikeillä tai painavilla talloilla pelasteta. Tähän mennessä testaamistani/omistamistani bassoista vain todella harva soi tasaisesti koko otelaudan läpi - yleensä aina löytyy merkittävästi paremmin tai huonommin soivia alueita! Alarekisteri soi yleensä suht hyvin e-kielen alimpiä ääniä lukuunottamatta, mutta sitten kun esim.kavutaan g-kielen puolivälin seutuville, soivatko sieltä äänet suhteessa yhtä voimakkaasti? Siis ettei tule tunnetta siitä että ko. ääniä pitää ruoskia lujempaa jotta ne erottuvat yhtä hyvin kuin alemmat toverinsa. Osa noista sointieroista johtuu tietysti ihan jo basson konstruktiosta (esim. pulttikaula), mutta suurin osa (IMO) menee puiden piikkiin. Toiset kalikat resonoivat paremmin/sopivammilla taajuusaluiella kuin toiset. Tästä näkökulmasta rohkenen väittää että juuri se puiden soundi sieltä ämyristäkin tunkee pihalle, enemmän tai vähemmän vääristyneenä. Mitä mieltä ovat kolleegat? (toivottavasti pointti välittyi. nyt illan soittohommien jälkilöylyissä ei ole ihan selkein tekstintuottamis...öh vireystila) Always play on one and don't fake the funk. -Bootsy- |
Incarnation 12.06.2004 10:47:41 | |
---|
Voisi koittaa metsästää tuollaista bubingaista testattavaksi ja testata saarni-runkoisen kanssa rinnakkain. "Oulun Riossa THX-äänet kun paukkaavat välillä niin, että munuaiset lepattaa ja perna komppaa jazz-tanssilla."
-Jaristoteles |
mr.bungle 12.06.2004 13:02:50 (muokattu 12.06.2004 13:04:15) | |
---|
Tai mikit tai soittotekniikka tai styrkka... Mietin sitä vaan, että kuinka paljon siitä puun "soundista" on jäljellä kun se kajahtaa ulos kajarista? Jos mun pitäis soittaa studiossa leppä/vaahtera -Jazz Basso -kopiolla tahi Corvetella, jossa mikit on samoissa paikoissa niin kyllähän siinä on iso ero. Sama soittaja kuitenkin kyseessä. Livenä asia on eri. Viime helmikuisella Irlannin keikkareissulla en uskaltanu viedä lentokoneeseen kumpaakaan Wartburgeistani, mutta tulin vallan hyvin toimeen 65 euron Yamahallani. Saundit oli jopa hyvät. |
Karlsson 12.06.2004 15:47:56 | |
---|
Absqua puhuu jälleen asiaa. Olen samaa mieltä että puilla (ja soittimen rakenteellisilla ominaisuuksilla) on merkitystä sille soiko koko ritsa vai ei. Eri asia taas mielestäni on erottuuko esmes se kannen ja muun bodyn väliin heitetty millin paksuinen tietyn puun siivu sieltä loppupeleissä. Tai sitten kuinka puu valinnat vaikuttavat soittimen erottelevuuteen tai soinnin muhkeuteen tahi muuhun, ainakaan niin että ne erot sieltä styrkasta ulos erottuisivat. Akustisissa soittimissa ymmärrän kyllä eri puiden vaikutuksen, mutta jotenkin sähköpelien yhteydesä "soitan heviä, sopiiko bubingalankku mulle?" -asettelu on vähän öh... noh, on vaan semmonen. Itselleni riittää kyllä jos soitin on hyvin tehty eli se soi. Sama se jos se on vaikka sitten paperimassaa... No, ei nyt ihan mutta ymmärtänette pointin. "Epävireessä? Meillä päin tätä sanotaan luovaksi ilmaisuksi..." |
Incarnation 12.06.2004 16:07:17 (muokattu 12.06.2004 16:07:38) | |
---|
Samin kirjotuksessa on kyllä järkeä. Täytyy kokeilla nuo akustiset ominaisuudet kummastakin versiosta jos vain saan kummatkin käsiini. Styrkkarin kanssa voisi kokeilla myös. "Oulun Riossa THX-äänet kun paukkaavat välillä niin, että munuaiset lepattaa ja perna komppaa jazz-tanssilla."
-Jaristoteles |
Ylläri 12.06.2004 17:24:17 (muokattu 13.06.2004 02:14:47) | |
---|
Itse olen kohtuullisen ummikko näissä puulajiasioissa. En yhtään epäile Absquan sanoja puiden merkityksestä, mutta toisaalta aika vähän minulle on loppupeleissä kertynyt aidosti vertailukelpoista dataa aiheesta. Onhan tämän elämän aikana tullut kokeiltua jos jonkinmoisia bassoja, mutta melko pintapuolisiksi ja epäanalyyttisiksi ne tyypitykset ovat yleensä jääneet. Kun joskus vaikkapa jonkun kaverin soitinta näpeltää, ei sitä tule ajateltua että mitäs puuta kroppa, otelauta sun muut ovat tai tehtyä muistiinpanoja tulevia vertailuja varten. Enemmänkin vaan fiilistelee kokonaisuutta ja miettii onko se parempi/hienompi/kalliimpi kuin oma basso... Mutta minä olenkin enempi tällainen "happy-go-lucky"-tyyppi soitinten suhteen. Ei minulla ole päässäni jotain eksaktia ihannesoundia, enkä kuvittele että voisin saavuttaa sen teettämällä soittimen tarkkaan määritellyistä materiaaleista. Sanotaanko vaikka että annan hyvän soundin löytää minut eikä päinvastoin... Montako basistia tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu? Ei yhtään, koska kosketinsoittaja hoitaa sen vasemmalla kädellä. |