Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Tämmöinen vehje olisi kiva kotona. Taitaa vain olla aika arvokas.
https://www.youtube.com/watch?v=RnIvhlKT7SY

Moi.
 
tumppusormi: No ne nauhat täytyy kuitenkin asentaa itse eikä voi vain "tulostaa".
 
Eikä tartte välttämättä.
 
Bondin kun kopioi, tulee nauhatkin tulostettua samalla.
 
https://www.google.com/search?q=bon … mp;oe=utf-8&client=firefox-b-ab
 
T:Samuli

Toi metallitulostus kyllä arveluttaa. Jos porukka kiroilee jo nyt jotain itätuontitinatalloja, niin miten se tulostettu tina on sitte parempaa? Yhdestä kappaleesta jyrsitty ei oo ihan sama ku sulasta metallista valettu.

"Metallitulostus" on vähän harhaanjohtava termi. Toihan tapahtuu niin, ettei siinä sinällään tulosteta tai pursoteta mitään, kuten muovitulosteessa tehdään. Siinä on metallijauhetta, mitä laser sitten sulattelee tuhansia ja tuhansia kertoja muodostaen kappaleen. Jälki ei tosiaan vielä ole priimaa enkä kestävyydestä osaa sanoa juuri mitään. Siistiä tuollaisen prosessia on kyllä katsella ja hypistellä sen tekemiä kappaleita.

Tympee Huttunen: "Metallitulostus" on vähän harhaanjohtava termi. Toihan tapahtuu niin, ettei siinä sinällään tulosteta tai pursoteta mitään, kuten muovitulosteessa tehdään. Siinä on metallijauhetta, mitä laser sitten sulattelee tuhansia ja tuhansia kertoja muodostaen kappaleen. Jälki ei tosiaan vielä ole priimaa enkä kestävyydestä osaa sanoa juuri mitään. Siistiä tuollaisen prosessia on kyllä katsella ja hypistellä sen tekemiä kappaleita.
 
Laserit, niinpä tietysti! Sillä tuo voisikin onnistua. Oli jotenkin vaikea nähdä tuohon toimistopöydälle tietokoneen viereen laatikko, jonka sisällä lämpötilat yli 1000 astetta.

Murgo: Kuten sanottu, tekniikka kehittyy. Vaikka perusjuttu on tosiaan vanha (Turun tekulla oli jo opiskeluaikoinani 90- luvun alussa "pikamallintaja") niin kuluttajamarkkinoilla tämä on vielä uutta. Yleensä kuluttajamarkkinoiden avautuminen nopeuttaa kehitystä, mietitään vaikka tietokoneita. Ja nykyään myös harrastajayhteisöjen kehitystyö on merkittäväå, suuri osa halvemmista kaupallisistakin tulostimista pohjautuu open source-projekteihin.
 
Komposiiteissa lupaavalta vaikuttaa tekniikka josa tulostin upottaa rullalta lasi/hiilikuitu/aramidilankaa tulostuskerrosten väliin. Nykyiset kuituseosteiset filamentit eivät juuri lujuutta lisää, jäykkyyttä lähinnä, johtuen tarpeesta silputa lanka lyhyiksi pätkiksi jotta se ei tukkisi tulostussuutinta.
 
Itse oon ollu mielenkiintosessa asemassa että oon saanu olla mukana opiskeluprojektissa jossa käytetään 3D-tulostusta todella paljon hyödyksi. Tällä hetkellä hienoimpana on juurikin tällä aramidi-lisäyksellä yhteistyökumppanin kanssa luotu imusarja. Projektin kohteena olevaan autoon on myös 3D-tulostettu valumuotteja joiden avulla on valmistettu magnesiumtukivarsia. 3D-tulostettu kuitumuottikin oli valmistuskustannuksiltaan todella halpa ja toimiva. Tämän lisäksi lukuisia pikkunippeleitä ja nappeleita.
 
Erittäin hieno projekti ollut seurata ja olla mukana, tuo imusarjakin näyttää esimerkkiä että tuo pinta alkaa olla laadultaan semmoisenaankin jo käypää.
Tuolta voi katsoa esimerkkiä:
https://www.facebook.com/TampereUasMotorsport/

Moi.
 
Tympee Huttunen: "Metallitulostus" on vähän harhaanjohtava termi. Toihan tapahtuu niin, ettei siinä sinällään tulosteta tai pursoteta mitään, kuten muovitulosteessa tehdään. Siinä on metallijauhetta, mitä laser sitten sulattelee tuhansia ja tuhansia kertoja muodostaen kappaleen.
 
Ei lasersintraus toki ainoa tapa ole 3d-tulostaa metalleja käyttäen.
 
Kyllä litografia- ja "pikseli"tulostus menetelmiäkin voi yhtälailla soveltaa.
 
Saahan sitä käsipelillä MIG-/MAG hitsilläkin räiskittyä "3D" esineitä ;).
 

 
Linkkinä idioottiputkestakin taannoin tullut 3D-luomusintrausprintteri Saharassa:
 
https://www.youtube.com/watch?v=ptUj8JRAYu8
 
T:Samuli

Koulussa töräytin solidworksillä volumepotikan nupin ja sen jälkeen tulostin.
 
http://ardhu.kuvat.fi/kuvat/Musiikk … ennus+/1-IMG_20160419_170814822.jpg

Murgo: Metallitulostus on tulossa mutta kallista ja hankalaa vielä, tuskin tulee kotikäyttöön lähiaikoina...
 
Käytössä teollisessa mittakaavassa, kun komponentti on sopiva tulostukseen. Auto- ja lentokonepuolella on teollista, muualla enempi testailua ja hyvin lyhyitä sarjoja tai muilla tekniikoilla vaikeasti valmistettavia osia. Halvimmat pikkukoneet maksavat tätä kirjoitettaessa noin 200 000 €.
 
Koneissa on astia, johon lasketaan kerros metallipölyä, joka sintrataan laserilla (200 - 1500 W) osan kohdalta. Uusin kuulemani tekniikka työntää pölyn suuttimesta laserin vierestä, jolloin komponettia ei tarvitsisikaan lopuksi kaivaa pölyn keskeltä. Materiaalin tarve on vähäisempi.
 
Materiaalit ovat kalliita, kilo voi maksaa 600 €uroa eikä kilo ole tilavuudeltaan kovin paljon metallia.
Ämpärillinen
- vettä on massaltaan 10 kg
- terästä 78 kg
- kultaa 193 kg (harkko on 12 kg)
 
Murgo: Komposiiteissa lupaavalta vaikuttaa tekniikka josa tulostin upottaa rullalta lasi/hiilikuitu/aramidilankaa tulostuskerrosten väliin. Nykyiset kuituseosteiset filamentit eivät juuri lujuutta lisää, jäykkyyttä lähinnä, johtuen tarpeesta silputa lanka lyhyiksi pätkiksi jotta se ei tukkisi tulostussuutinta.
 
Kyllä, tuo on hyvin kiinnostava eikä laitekaan maksa kuin 5 000 €. Toki tavallinen muovikone kotiin on hinnaltaan alkaen 400 €.
 
Murgo: Kaulan tulostuksessa näkisin ongelmana ainakin kotitulostimien pöydän koon, pitäisi tehdä paloista.
 
Pitäisin tuota teollisissakin ongelmana ainakin metallipuolella. Kaula on joka tapauksessa niin yksinkertainen osa, ettei sitä ainakaan metallitulostimella olisi mitään järkeä lähteä tekemään.
 
Metalliosien laatu on karkea ja jälkityöstövara pitää ottaa huomioon. Muovikoneissa jälkikäsittely on sopivilla kemikaaleilla usein materiaalista riippuen aika helppoa.

joseplluissans: miten se tulostettu tina on sitte parempaa? Yhdestä kappaleesta jyrsitty ei oo ihan sama ku sulasta metallista valettu.
 
Valaminen ja sintraus ovat kaksi ihan eri tekniikkaa. Tiedän, että esimerkiksi avaimia on tehty sintraamalla ja kestävät saman kuin jyrsityt.
 
Tulostamisen edut näkyvät, kun kappale on riittävän mahdoton valmistaa perinteisillä työstömenetelmillä. Myös pienet sarjat voivat olla syy käyttää tulostusta. Mutta halpaa se ei vielä ole. Harva osaa edes valmistaa osia järkevästi. Suomesta en tunne kuin pari taitavaa ja kokenutta metallitulostimen käyttäjää. Sintraajia on taas useampia ja valimoita sitäkin enemmän.

Moi.
 
UKKOMIES: Koulussa töräytin solidworksillä volumepotikan nupin ja sen jälkeen tulostin.
 
http://ardhu.kuvat.fi/kuvat/Musiikk … ennus+/1-IMG_20160419_170814822.jpg
 
Hiano!
 
Ja tuosta nupinmuodosta tuli mieleen itsellekin jossain vaiheessa tarpeellinen tulostustyö, Fenkun PA100:n EQ-nuppeja kun ei juuri liiemmälti ole tarjolla...
 
T:Samuli

Piti tulla tähän mainitsemaan tuosta 3D-tulostetusta viulusta. Siihen on se oma topiikki. Viulun ääneen kuulemma materiaalitkin vaikuttavat paljon/merkittävästi niin tämä voisi kyllä olla kunnon avaus 3D-tulostetuille soittimille. Viulusta nyt puuttuu nuo kaulan nauhat mutta nauhaton basso voisi olla ihan hyvä projekti.
 
Mites 3D-tulostustietäväiset sujuisi tollainen muovin ja metallin (eli kahden aika erilaisen materiaalin) yhtäaikainen tulostus ? Onnistuuko vielä millään laitteella ja mikä on minimihinta ?

3D-tulostetuista soittimista löytyy useita sivustoja, kuten http://3dprintedinstruments.wikidot.com/printed-instruments.
 
Näissä yksi mielenkiintoinen näkökulma on siinä, että on mahdollista luoda ihan uudenlaisia soittimia, esimerkiksi tulostamalla puukomposiitista torvirakenteita, luomalla piezosähköisiä soittimia tms. Useita tällaisia onkin syntynyt, esim. http://www.3ders.org/articles/20150 … wo-string-piezoelectric-violin.html

tumppusormi: Mites 3D-tulostustietäväiset sujuisi tollainen muovin ja metallin (eli kahden aika erilaisen materiaalin) yhtäaikainen tulostus? Onnistuuko vielä millään laitteella ja mikä on minimihinta?
 
Hmm, aika paha. Tuskin onnistuu ainakaan edullisesti. Metallikoneeseen en panisi muovia, voi käydä huonosti. Periaatteet ovat kovin erilaiset. En toisaalta ymmärrä, miksi muovia ja metallia pitäisi blandata keskenään. Soittimen voisi tahkota suoraan kuitulujitteisesta muovista ilman metalleja. Mihin niitä metalleja siinä edes tarvittaisiin (vrt. Bond tai Lane Poor Minima)?
 
Tekniset muovit ovat kehittyneet paljon; ämpäriin vertaaminen olisi loukkaus. Esimerkiksi lasikuitulujitteiset ovat ominaisuuksiltaan sen verran hyviä, että sopivan kalikan työstö soittimen kaulaksi tai kopaksi olisi vähintäänkin kiintoisa koe.

ituvirtanen: Hmm, aika paha. Tuskin onnistuu ainakaan edullisesti. Metallikoneeseen en panisi muovia, voi käydä huonosti. Periaatteet ovat kovin erilaiset. En toisaalta ymmärrä, miksi muovia ja metallia pitäisi blandata keskenään. Soittimen voisi tahkota suoraan kuitulujitteisesta muovista ilman metalleja. Mihin niitä metalleja siinä edes tarvittaisiin (vrt. Bond tai Lane Poor Minima)?
 
Tekniset muovit ovat kehittyneet paljon; ämpäriin vertaaminen olisi loukkaus. Esimerkiksi lasikuitulujitteiset ovat ominaisuuksiltaan sen verran hyviä, että sopivan kalikan työstö soittimen kaulaksi tai kopaksi olisi vähintäänkin kiintoisa koe.
 
Voihan minä. Unohdin tuon ettei nauhojen tarvitse olla sitä metallia. Eli sivutetaanpas tämä kysymykseni tällä kertaa. Ehkä sitten ne tulevat 3D tulostimet joskus 10 vuoden päästä mahdollistavat tuonkin jos tarvetta ilmenee. Tai no miksei tarvetta ilmenisi kerta saisi tulostettua ne sähköt samalla kun tulostaa sitä runkoa.

3D-tulostettu sähköviuu 3DVarius kerää parhaillaan joukkorahoitusta Kickstarterissa. Muutama päivä jäljellä ja tavoite lähes kasassa. Mukaan pääsee pikkurahalla.

http://www.3d-varius.com/3dvarius-now-available-kickstarter/

Laitoin puhallinpalstalle mutta osuu tähänkin ketjuun: https://muusikoiden.net/keskustelu/ … amp;t=233984&o=0&#p13015605
 
Kitarankin joku tehnyt: http://www.thingiverse.com/thing:1732114 . Ei vaan onnistu kotitulostimilla kun vaatii niin ison pöydän.

LaMotta: Tämä on niin tulevaisuutta. Metallien tulostus on tulossa teollisuuteen.
 
No maailmassa on nyt reilut 1500 konetta (Suomessa tällä hetkellä aktiivikäytössä noin 10, poislukien kyseisiä koneita valmistavien omat koneet). Kyllä noilla jo tuotteitakin tehdään. Pienet sarjat tai ns. hankalat kappaleet ovat joissain valituissa firmoissa jo arkipäivää.
 
Ja pieni korjaus aikaisempaan: metallikoneissa käytettävä menetelmä on lasersulatus eikä -sintraus. Sintraus on aika lailla erilainen kokonaisuus.

Hiljaiseloa viettänyt 3D-tulostusharrastus on alkanut taas kiinnostaa. Päivitin Ender 3:ni suoravetoisella kokometallitulostuspäällä joka suoravetoisena mahdollistaa toisaalta joustavien materiaalien (TPU) tulostuksen ja toisaalta kokometallisena maksimissaan 300 asteen lämpötilan eli vahvempien materiaalien kuten esimerkiksi nylonin tulostamisen. Vaihdoin myös parannetun emolevyn jossa enemmän prosessoritehoa ja muistia sekä paremmat askelmoottoriohjaimet, on hiljaisempi (eli lähes äänetön, kuuluu lähinnä puhaltimien humina) ja mahdollistaa enemmän kikkailua firmwaren kanssa. Tulostusjälki myös ainakin tuon tulostuspään vaihdon jälkeen parani ihan merkittävästi, saa nähdä vaikuttaako uusi emo ja firmis siihen lisää, koetuloste on parhaillaan tekeillä.
 
Lisäksi tilasin halvan ja pienen hartsitulostimen (Creality Halot One) jolla syntyy pienempiä kappaleita (127x80x160mm) mutta resoluutio on omaa luokkaansa eli pystyy tekemään hyvin siistejä ja yksityiskohtaisia osia kuten vaikkapa potikannuppeja yms. eikä jälki juuri eroa ruiskuvaletusta. On tosin hiukan hankalampi ja sottaisempi käyttää kuin muovitursotin ja tietty siinä on taas oma opettelemisensa.