Kitarat: kitarakamat ›

fox:...sanovat, että tuo El Maya oli se "pykälää parempi", tiedä näistä. =)
 
Olikin. Mutta ei kovin hyvä. Omistin liimakaula lespaulin ko merkkiä.
 
Jos niistä teiniajan muistoista on tämän päivän verrokeiksi, niin virityskoneisto, mikkikytkin ja jakki olivat halpaa tavaraa. Muuten toimi.

Mikä erottaa vintagen ja antiikin? onko se niin, että antiikin ei tarvitse olla toimivaa eikä käyttökelpoista, vaan sitä tulkitaan ikäänkuin taideteoksena historiallisena jäännöksenä tms. ja vintage on kuitenkin lähtökohtaisesti käyttöesine? tarkoitan, että onko esine joka on irronnut alkuperäisestä käyttötarkoituksestaan ja on löytänyt uuden käyttötarkoituksen taide-esineenä tai koriste-esineenä, antiikkia. Ja onko esine, jota edelleen käytetään alkuperäiseen tarkoitukseensa niin vintagea. Niinkö, että vanha kitara jolla edelleen soitetaan, on vintagea, mutta vaikkapa kivikautinen kannel päätyy museon vitriiniin katseltavaksi ja on siis antiikkia?
 
Toinen mieleen tullut mahdollisuus on, että antiikkiesineen arvo määrittyy siitä kuinka hyvin se edustaa omaa aikaansa ja kulttuuria noin niinkuin yleisemmin. Vinagen arvo määrittyy taas sillä, että kuinka hyvin se edustaa valmistajansa aikakautta..... tai siis kun se on vuosikertatuote, niin se edustaa valmistajansa kultakautta. Paitsi, että jostakin syystä ne ensimmäiset mallit ovat aina vintagena arvostetumpia (vaikkapa 50 luvun LesPaulit), vaikka ne eivät mitenkään voi edustaa parasta mitä valmistaja on tehnyt tai edes kultakautta yleisön suosion suhteen. LesPaulit tulivat joskus -70 tai -80 luvulla todella suosituiksi, mutta silti -50 luvun tuotanto on arvostetumpaa. Se ei voi merkitä muuta kuin, että harvinaisuus nousee vielä laatuakin tärkeämmäksi tekijäksi vintagearvoa määritellessä.
 
Ilmeisesti vintagessa on sellainen paradoksi, että silloin kun joku esine on suosiossa ja kysyntää piisaa ja se elää niinkuin elinkaarensa kultakautta, niin sen valmistusmäärät on niin suuria ettei siitä voi tulla vintagea. Tämän täytyy viitata siihen, että suosittujen tavaroiden esimellit eli ne kehitysversiot, jotka olivat ennen suurta kansansuosiota, ovat keräilymielessä niitä kiinnostavimpia.
 
No tämä on tämmöistä hajanaista pohdintaa ja olen epäilemättä pihalla kuin lumiukko, kun en minä oikeasti näistä jutuista mitään ymmärrä enkä ole itse kiinnostunut keräilemisestä, mutta olen kiinnostunut ihmisistä ja heidän motiiveistaan. Näin kyllä ketun linkin wikipediaan mutta kun en osaa sitä englantia niin en niistä mitään ymmärrä. Kuitenkin eri ihmisten kirjoituksia lukemalla olen päätynyt edelläkuvattuun ajatuskyhäelmään :-)

BugBadWolf: Ensin tästä esimerkkimme Mayasta vähän: Kyse on siis edelleenkin oikean kitaran tapaan toimivasta lelusta tuon nimenomaisen mallin kanssa. En välitä pätkääkään, mitä maailmalla hinnaksi laitetaan. Tämä siksi että se, joka tuota oikeana kitarana kauppaa, tunkee siihen lähtökohtaisesti hintaa yli minkään järjen
 
Olen testannut Anttilan Williamsin, sekä tämän kyseisen Mayan. Ehdottomasti valitsisin tämän Mayan ja kyllä siitä ääntäkin kuului ihan hyvin. Omaan tassuun kaula oli jopa asiallinen. Luulin oikeaksi kitaraksi mutta hitostako minä mitään näistä ymmärrän.
 
Myyjäkin kanssakin olen ollut etunimiväleissä jo reilusti toistakymmentä vuotta. Veikkaan ettei montaa rehellisempää kaveria tältä foorumilta löydy.
 
Vähän rotia nyt, jookosta?

mpekkanen: Heitän tästä välistä, että voisitko itse kertoa jonkun kitaran (saat ihan itse valita merkin, mallin ja vuosiluvun) oikean markkinanhinnan ja ihan maailmanlaajuisesti?
Suomi, eurooppa ja onko eri maiden välillä eroja?
Mites vaikka Venäjä, onko arvo joka paikassa aivan sama, kun maa on kuitenkin aika iso?
Afrikan ja etälä-Amerikan tilanne kiinnostaisi myös? Jne....
 
Jos kerran otat selvää ennen kehumista tuosta Maya kitarasta ja et usko vastakkaisia mielipiteitä, etkä kommentteja(sellaisiltakaan ihmisiltä joilla on kyseisen merkkisiä soittimia ollut)-->Osta itse se pois ja kirjoita ne kehut.
Kerroithan, että et ole _vielä_ sitä kehunut.
 
Osta pois ja kehu. Japanin vintagea.
 
Ai pitääkö mun todistella omaa tietämystäni jos kysyn perusteluita miksi kyseisen Mayan myynti-ilmoitus on huijausta?
 
En usko sitä mielipidettä, että kyseisen Mayan myynti-ilmoituksessa olisi mitään huijaukseen liittyvää. Miks mun pitäs se ostaa ja kehua sitä?
 
fox: No, jos jotain apua on, Maya Guitar Company toimi Kobessa, Japanissa 1970-80 ja merkkeinä oli Maya, El Maya ja Aztec.. Valmistajina eppäillään olleen Tahara Gakki ja ChuShin Gakki, joista ainakin jälkimmäinen oli erikoistunu pulttikaulamalleihin, teki niitä muillekin. (Ibanez Blazer)
Sanovat, että tuo El Maya oli se "pykälää parempi", tiedä näistä. =)
 
Jeps, näihin nimiin törmäsin itsekin. Ibanezin Blazerit on muuten kelpo keppejä!

Progorava: Olen testannut Anttilan Williamsin...
 
Anttilasta noitakin sai.
 
Mitä tulee kaveriisi, hänen kitaransa valikoitui alunperin esimerkiksi kapineesta, jollaisen olin nähnyt myynnissä huomattavasti kovemmalla hinnalla. Tämä(kään) keskustelu ei syntynyt tällä sivulla.
 
Mitä tulee kaverisi rehellisyyteen, voihan hän toki toimia hyvässä uskossakin. Kaiken vanhan luulemista vintageksi ei voine välttää, koska hype on niin vahvaa.
 
Tuntukoon hyvälle. Se nimenomainen kitaramalli ei ole silti mistään kotoisin. Se ei ole koskaan ollut, eikä se koskaan tule olemaan hyvä. Vaikka se vanhenisi tehdasuutena miljoona vuotta, se ei sittenkään ole mistään kotoisin.
 
Mutta... Ostakaa mitä haluatte. Hypettäkää kaikki. Uskokaa mihin taikaan tahansa. Ei se minulta ole pois.

mpekkanen:
Osta pois ja kehu. Japanin vintagea.
 
https://muusikoiden.net/dyn/users/150331.jpg
 
Tuokin on sitä Japanin vintagea, hei. ;)

fox: https://muusikoiden.net/dyn/users/150331.jpg
 
Tuokin on sitä Japanin vintagea, hei. ;)
 
Todella hieno. Eilen näpelöin vuoden 1980 Yamaha SG 2000:sta. Painava peli, mutta aika hienosti se soi. Japan Vintagea jos mikä.

BugBadWolf:
Jos niistä teiniajan muistoista on tämän päivän verrokeiksi, niin virityskoneisto, mikkikytkin ja jakki olivat halpaa tavaraa. Muuten toimi.
 
No hei, ne oli tehty "kustannustehokkaasti", kun piti tuohon kitarabuumiin päästä osalliseksi. Se hommahan lähti jossain määrin "lapasesta" kun kaikkien teinien ja esi-teinien piti päästä soittamaan sitä rokkenrollia kitaroilla ja bassolla kuuskytluvun puolivälin kieppeillä. Seurauksena oli ensittäin se, että ihan joka-ainoa kitaranvalmistaja lännessä nosti tuotantovolyymeita sen mitä rahkeet antoi myöten, tehtiin sitten lisäksi jotain "halpisversioita" että saatiin toimitukset tasattua, ja sitten, niinkuin tuossa ei olis tarpeeksi, tuli nuo "kaukoisen idän" kaverit samoille apajille vielä halvempien skebojen kanssa. Ja koska tuo itäinen soitintehtailu pohjaa vahvasti "hajautettuun tuotantoon" alkoi olla soppa valmista.
Hajautetulla tuotannolla meinaan seuraavaa: Noilla itämaan brändeilla on omistava markkinointiyhtiö joka teettää oman merkin soittimet valmistavilla tehtailla, on ne sitte mitä ovat. Annetaan "haarukka" jossa puitteissa se soittimen tehdashinta on. Valmistava pulju sitten tilailee rautapuolen joltain erikoistuneelta firmalta, mikit ja sähköt toisaalta. Jos siltä tuntuu, niin "kalustusta" jengataan pikkuisen edullisempaan suuntaan..
Mayan virikoneitten valmistajasta mulla ei oo mittää haisua, mutta ehken on Shin-Etsu, tuskin Gotoh Gut. Kuitenkin, halvoissa japseissa oli aina halvemmat osat kuin mahdollisen mallisarjan "kovemmissa skeboissa".

fox: No hei, ne oli tehty "kustannustehokkaasti", kun piti tuohon kitarabuumiin päästä osalliseksi.
 
Eikös Fenderin idea (alunperin) ollut sama? Tai jotain.

Tässä mun nykyiset kepukat (ei ihan kaikki). Osa uudempaa tavaraa eikä vintagea.
Kitarat: https://goo.gl/photos/uc9T1UFoYKpuqg81A
Bassot: https://goo.gl/photos/VhPjZ1LJDjqsemEG9
 
Kerron mieluusti lisää heille joita kiinnostaa.

LaMotta: Eikös Fenderin idea (alunperin) ollut sama? Tai jotain.
 
Fenderin idea oli tuotannon rationalisointi, mutta tarkoitus oli tehdä laadukaita soittimia ammattilaisille. Heitä käytettiin testaajina paljonkin ja palaute otettiin huomioon.

hollstro: Fenderin idea oli tuotannon rationalisointi, mutta tarkoitus oli tehdä laadukaita soittimia ammattilaisille. Heitä käytettiin testaajina paljonkin ja palaute otettiin huomioon.
 
Joo, tarkoitus oli tehdä kustannustehokkaasti, mutta ei mahdollisimman halvalla, vaan laadukkaita kitaroita ammattilaisille, kuten Hollstro jo totesikin. Periaate on siis ihan eri kuin näillä halpiksilla...

hollstro: Tässä mun nykyiset kepukat (ei ihan kaikki). Osa uudempaa tavaraa eikä vintagea.
Kitarat: https://goo.gl/photos/uc9T1UFoYKpuqg81A
Bassot: https://goo.gl/photos/VhPjZ1LJDjqsemEG9
 
Kerron mieluusti lisää heille joita kiinnostaa.
 
Wau, mitkä kokoelmat. Hienoja pelejä, mm. Firebirdit ja bassot, toki stratot ynnä muutkin. Läskibassokin löytyy, osaatkos soitella sillä?

hollstro: Tässä mun nykyiset kepukat (ei ihan kaikki). Osa uudempaa tavaraa eikä vintagea.
Kitarat: https://goo.gl/photos/uc9T1UFoYKpuqg81A
Bassot: https://goo.gl/photos/VhPjZ1LJDjqsemEG9
 
Kerron mieluusti lisää heille joita kiinnostaa.
 
Hieno kitara- ja bassokokoelma kerrassaan! Minua ainakin kiinnostaisi kuulla hiukan noista. Mainitse nyt ainakin vintagepelit. Sopii mielestäni paljon paremmin tähän vintageketjuun kuin tuo jatkuva vääntö jostain Mayasta.

hollstro: Todella hieno. Eilen näpelöin vuoden 1980 Yamaha SG 2000:sta. Painava peli, mutta aika hienosti se soi. Japan Vintagea jos mikä.
 
Se SG oli mun ensirakkauteni, joskus vielä semmoisen ostan :-). Se on painava kun sinne on upotettu messinkiä sisälle, ei huonoa puuta vaan ihan suunniteltu juttu ;-).

fox: https://muusikoiden.net/dyn/users/150331.jpg
 
Tuokin on sitä Japanin vintagea, hei. ;)
 
No tämä ! kelpaisi kyllä :-)

erty: Ai pitääkö mun todistella omaa tietämystäni jos kysyn perusteluita miksi kyseisen Mayan myynti-ilmoitus on huijausta?
 
En usko sitä mielipidettä, että kyseisen Mayan myynti-ilmoituksessa olisi mitään huijaukseen liittyvää. Miks mun pitäs se ostaa ja kehua sitä?
 
Sinä kysyit alkujaan, että " onko valtaosa vintagemarkkinoista huijausta?" Sitten olisi pitänyt kertoa tuon kyseisen Maya kitaran markkina-hinta/arvo maailmanlaajuisesti.
 
Vaikka ei olisikaan kyse tästä kitarasta, niin en tiedä ymmärrätkö miten älytön kysymys se on?
Minä voin kertoa omia kokemuksia Maya soittimista ja tuon tyylisistä kitaroista. Myöskin siis tuon aikakauden kitaroista, mutta vain omakohtaisen kokemuksen. En ole syyttänyt myyjää huijariksi, mutta itse en maksaisi tuollaista summaa. Siinä on ainakin minusta eroa...
 
Se sinun kokemus on sinun itsesi selvitettävä, jos et minun mielipidettäni usko. Se kuinka huijari tuon soittimen myyjä on, ei ole niinkään se asia. Olen vain kertonut, ettei kitara ole MINUSTA tuonkaan hinnan arvoinen. Se on siis minun kokemuksiin perustuva minun omakohtainen tieto. Sinun on hankittava omasi, mikäli koko kitara edes sinua kiinnostaa.
 
Ymmärrät varmaan, että ihan kaikki kitarat eivät ole maailman joka kolkassa samanarvoisia. Ei Maya merkkiset, eivätkä mitkään muutkaan. Syitä on monenlaisia ja yksi on se, että maailman joka kolkassa ei ole rahaa niin paljon. Myöskin eripuolille maapalloa on viety tai siellä on tehty erilaisia määriä jotain soittimia. Se soittimien määrä myös määrittelee sitä hintaa tai mahdollista vintage-arvoa.
Samoin tekevät kaikenlaiset kuuluisat kitaransoittajat ja heidän sanomisensa ja mainostamisensa, joiden eroa on joskus hyvinkin vaikea erottaa toisistaan.
Tässä median lietsomassa arvokitaroiden maailmassa on amerikka se kaiken keskus, vaikka se ei oikeasti koko maapalloa edes edusta. Maailmassa on aasiassakin hyvin paljon ihmisiä ja hyviä soittajia, joiden näkemykset eikä soittotaito, ei kiinnosta länsimaita ollenkaan. Silti aasiassa tehdään soittimia hyvinkin paljon ja maanosia on myös muitakin kuin aasia, eurooppa ja pohjois-amerikka.
 
Ei ole olemassa millekkään soittimelle tai tavaralle sellaista hintaa, että se olisi kaikkialla ihan täysin sama.
Tai voihan sitä pyytää jotain/älytöntä, ihan joka maassa ja kukaan ei osta missään. Joko ei kiinnosta, ei ole rahaa ostaa niin kallista tai sellaiselle ei ole muutenkaan käyttöä. Luultavasti näin on ihan jokaisen tavaran kanssa. Maailmassa kun on miljardi ihmistä ilman kunnolista ja puhdasta juomavettä joka päivä...Se on aika iso määrä kaikesta ihmismäärästä(hieman yli 7 miljardia) ja on varmaan selvää, että monilla ihmisillä ei ole varaa mihinkään soittimiin.
Menee aika kauas tämä vastaus, mutta kun halusit tuon maailmanlaajuisen arvon asian selvittää...

hollstro: Tässä mun nykyiset kepukat (ei ihan kaikki). Osa uudempaa tavaraa eikä vintagea.
Kitarat: https://goo.gl/photos/uc9T1UFoYKpuqg81A
Bassot: https://goo.gl/photos/VhPjZ1LJDjqsemEG9
 
Kerron mieluusti lisää heille joita kiinnostaa.
 
Mikä malli se vanhemman oloinen martin on?

mpekkanen:
Osta pois ja kehu. Japanin vintagea.
 
Mulla oli 1980-luvun alkupuolella tälläinen puoliakustinen Yamaha. Tunnistaako kukaan mallia, mahdollisesti 1970-luvun alusta? Kitaraan kuului suorakaiteen muotoinen syntisen painava laukku. Tuo oli mun ensimmäinen kunnon skeba ja siitä seuraavakin keppi oli Yamaha mutta 1970-luvun lopulta. Molemmat helvatan laadukkaita ja edustaisi kai nykyisin sitä jaappanin vintagea...
 
https://dl.dropboxusercontent.com/u/5120828/jammu.jpg